Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Paikallisesti päätettävät asiat

Herttoniemen yhteiskoulussa on yhtenäinen arviointikulttuuri, jossa keskeistä on arvioinnin eettisyys, oikeudenmukaisuus ja monipuolisuus. Arvioinnista saatua tietoa käytetään myös opetuksen ja muun koulutyön suunnittelun sekä kehittämisen pohjana.

Oppilas ja hänen huoltajansa saavat Herykissä lukuvuoden aikana riittävästi tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Jokaisen kurssin alkaessa opettaja kertoo oppilailleen opiskelun tavoitteet sekä arvioinnin yleiset periaatteet ja käytänteet. Näistä tiedotetaan myös huoltajia.

Herttoniemen yhteiskoulussa käyttäytymisen arviointi on yhtenäistä ja suunnitelmallista. Se pohjautuu koulun arvoihin sekä järjestyssääntöihin. Käyttäytymisen arviointiin on laadittu yhteinen käytänne, jotka on kuvattu koulun intrasta löytyvästä opeoppaassa ja oppilaan oppaassa.

Oppilaille selvitetään oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Jokaisen oppilaan saa käsityksen siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Opettaja dokumentoi arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus on jossakin oppiaineessa vaarassa tulla hylätyksi, siitä tiedotetaan lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat ja sopivat oppiaineen osaamisen näytön yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa.

Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä, joka järjestetään lukuvuoden päätyttyä niin kutsuttuna ehtolaispäivänä. Tilaisuuden päivä ilmoitetaan lukuvuosikalenterissa, erillisellä Wilma-viestillä asianosaiselle ja tämän huoltajille sekä lukuvuositodistuksessa, jossa luokalta siirtyminen kirjataan ehdolliseksi.

Formatiivinen arviointi sisältyy oppiaineiden kokonaisuuksiin oppimista tukevana ja ohjaavana palautteena. Se auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Jokaisen jakson jälkeen oppilaat saavat summatiivisen jaksoarvioinnin päättyneistä oppiaineista. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Päättöarviointi kohdistuu oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen oppimäärän päättyessä.

Herttoniemen yhteiskoulussa lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden lopussa vuosiasteilla 7 ja 8. Lukuvuositodistukseen merkitään oppiaineen lukuvuoden aikana opiskeltujen kurssien arvosanat.

Historian päättöarviointi tehdään 8. luokan päättyessä, kun koko oppiaineen oppimäärä on opiskeltu. Historian päättöarvosana siirretään 9. luokan keväällä päättötodistukseen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Jos oppilas osallistuu uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen, siitä saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimäärää ja ne arvioidaan osana tätä opetusta. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa vuosiluokilla 7-9, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä on opiskeltu.

Mikäli oppilas ei ole valinnut valinnaisena taide- ja taitoaineena jotakin oppiainetta, 7. luokan lukuvuositodistukseen annetaan oppiaineen päättöarvosana, joka siirretään 9. luokan keväällä päättötodistukseen.

Hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit kirjataan oppiaineittain lukuvuositodistukseen. Kesken olevien tavoitekokonaisuuksien arviointia ei merkitä lukuvuositodistukseen. Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppiaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain.

Jokaisen periodin päätteeksi oppilaan Wilmaan tulee tieto periodin aikana saaduista arvosanoista. Tarvittaessa 9. vuosiasteella jatko-opintoja varten annetaan välitodistus. Todistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja kursseista saadut arvosanat oppiaineittain.

Käyttäytyminen arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa. Arvosana muodostuu oppilasta lukukauden aikana opettaneiden opettajien antamien käyttäytymisen arvosanojen keskiarvosta. Keskiarvosta muodostuvaa arvosanaa luokanohjaaja tai rehtorit voivat muuttaa perustelluista syistä. Päättövaiheessa käyttäytymisen arvosana annetaan todistuksen liitteenä.

Oppilas, jolla on hallinnollinen päätös oppiaineen rajaamisesta, saa kurssin päätteeksi S-merkinnän ja sanallisen arvion suorituksestaan. Päättötodistukseen aineen kohdalle merkitään *5.