Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Perusopetuslain[1] ja -asetuksen[2] mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on
- ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
- määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).
Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.
Arvioinnin tehtävien toteuttamisessa tulee noudattaa arvioinnin yleisiä periaatteita. Kouluissa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.
[1] Perusopetuslaki (628/1998) 22 § 1 mom.
[2] Perusopetusasetus (852/1998) 10 § 2 mom.
Formatiivinen arviointi
Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa opetusta.
Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.
Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1]
Formatiivista arviointia tehdään aina perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyjen oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.
[1] Perusopetusasetus 10 §
Summatiivinen arviointi
Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.
Summatiivinen arviointi tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kuitenkin myös lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1] Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, jota varten tehdään summatiivinen arviointi siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.[2]
Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Päättöarviointi kohdistuu oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen oppimäärän päättyessä.
Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan.
Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.[3]
Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.
[1] Perusopetusasetus 10 §
[2] Perusopetusasetus 10 § 2 mom.
[3] Perusopetusasetus 13 § 1 mom.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö ja arvioinnista tiedottaminen huoltajille ja oppilaille Helsingin ranskalaissuomalaisessa koulussa Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa opetuksen tavoitteista, oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä lukuvuoden aikana sekä tietoa arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin. Oppilaat saavat tietoa arvioinnin kokonaisuudesta ja arviointikriteereistä lukuvuoden alussa ja lukuvuoden aikana eri oppiaineiden tunneilla, luokanohjaajan tuokioissa, arviointikeskusteluissa vanhempien ja opettajan kanssa sekä koulujen kotisivuilta ja tasokohtaisista lukuvuosioppaista.
Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun arviointikäytänteisiin ja arvioinnin kriteereihin koulun kotisivuilla sekä saada lisätietoja arvioinnista vanhempainilloissa ja arviointikeskusteluissa oppilaan ja opettajan kanssa. Lisäksi he saavat tietoa arvioinnista koulun tiedotteista ja lukuvuosioppaista. Arviointikeskustelut pidetään kaikilla luokilla kerran vuodessa. Luokanohjaaja käy keskustelun oppilaan ja vanhempien kanssa. Oppilaat ja huoltajat saavat lukuvuoden aikana palautetta oppilaan edistymisestä, oppimisesta ja käyttäytymisestä sähköisessä verkkopalvelussa, jossa näkyvät tuntimerkinnät, koetulokset ja arvioinnin sähköiset työvälineet. Arvioinnista tiedottamisesta vastaavat kaikki koulun opettajat, opinto-ohjaaja, apulaisrehtorit ja rehtori.
Arviointi perustuu arviointia ohjaavaan lainsäädäntöön ja normeihin ja siinä noudatetaan Opetushallituksen hyväksymiä kriteerejä.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen. Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen. Osaamisen arviointi puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Oppilaan oppimista ohjataan ja osaamista arvioidaan aina suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineille määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin tavoitteisiin.
Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä eri vuosiluokkien päätteeksi annettavassa arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.
Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä käyttäen.
Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä.
Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi.
Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana kehittyvää taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.
Oppilaan työskentelyyn liittyviä erityistarpeita tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon työskentelyn arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulumme kasvatustavoitteisiin, toimintakulttuurin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet on määritelty yhteistyössä koulumme oppilaiden kanssa ja niiden laadinnassa on kuultu myös huoltajia. Käyttäytymiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan 8 yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Tavoitteena on ohjata oppilaita kehittymään vastuuntuntoisiksi ja hyväkäytöksisiksi kouluyhteisön jäseniksi. Lukuvuoden aikana käyttäytyminen on arvioinnin kohteena aivan kuten oppiminen ja työskentelykin. Oppilaat saavat käyttäytymisestään palautetta ja arvioivat sitä myös itse säännöllisin väliajoin. Käyttäytyminen arvioidaan sekä välitodistuksessa että lukuvuositodistuksessa omana kokonaisuutenaan. Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan kehitysvaihe sekä mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat tai muutokset elinoloissa. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.
Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavoitteet
Muiden ihmisten huomioon ottaminen
Oppilas
• ylläpitää aktiivisesti työrauhaa
• huolehtii omalta osaltaan myönteisestä ilmapiiristä
• käyttäytyy kohteliaasti ja ystävällisesti muita kohtaan
• arvostaa omaa ja muiden työtä
• toimii tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti ja ketään syrjimättä
• osoittaa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta.
Ympäristön huomioon ottaminen
Oppilas
• suhtautuu vastuullisesti työ- ja elinympäristöön
• ottaa toiminnassaan huomioon sekä oman että muiden kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden
• käyttää koulun välineitä ja laitteita vastuuntuntoisesti
• toimii luontoa ja raaka-aineita säästäen.
Yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja sääntöjen noudattaminen
Oppilas
• käy koulua säännöllisesti
• huolehtii vastuullisesti annetuista tehtävistä
• noudattaa aikatauluja
• noudattaa annettuja ohjeita
• toimii hyvien tapojen mukaisesti
• noudattaa koulun järjestyssääntöjä
Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa käytettävät arvosanat
Vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä.
Käyttäytymisen osa-alueita arvioidaan seuraavan asteikon mukaan:
A Aina
B Yleensä
C Joskus
D Harvoin
Vuosiluokilla 4-9 oppilas saa käyttäytymisestä numeroarvosanan seuraavasti:
kymmenen (10): Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Hänen toimintansa kouluyhteisössä on esimerkillistä. Hän edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan yhteisöllisyyttä ja myönteistä asennetta.
yhdeksän (9): Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.
kahdeksan (8): Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Asenne koulua ja kouluyhteisöä kohtaan on pääasiassa myönteinen. Oppilas noudattaa yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia. Oppilaan käytöksessä voi toisinaan olla huomautettavaa.
seitsemän (7): Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön, yhteiseen omaisuuteen ja yhteisiin sääntöihin välinpitämättömästi.
kuusi (6): Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaalla on kielteinen asenne kouluyhteisöä, koulun omaisuutta ja yhteisiä sääntöjä kohtaan. Häntä joudutaan ojentamaan usein.
viisi (5): Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilas rikkoo koulun sääntöjä tietoisesti. Hänen käytökseensä joudutaan puuttumaan jatkuvasti.
neljä (4): Oppilas ei noudata koulun sääntöjä eikä sopimuksia. Hän ei kykene toimimaan kouluyhteisössä ja on vaaraksi muille kouluyhteisön jäsenille.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa järjestetään mahdollisuus erillisiin näyttöihin kevätlukukauden aikana huhti-toukokuussa sekä koulutyön päätyttyä kesäkuussa.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Rehtori tekee hallintopäätöksen oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevän oppilaan vuosiluokalle jäämisen sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymisen periaatteet kirjataan oppiainekohtaisesti hänen oppimissuunnitelmaansa. Siinä mainitaan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan vuosiluokilla 4-9 numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti.
Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä:
Päättöarvosanan muodostaminen
Päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. Näihin tavoitteisiin perustuva osaamisen taso tulee arvioida käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.
Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.
Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan myös päättöarvioinnissa.
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) suhteessa hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden arvioinnissa voidaan antaa numeroarvosanan sijaan sanallinen arvio myös päättöarvioinnissa. Oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen oppiaineiden yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.
Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaisesta toiminta-alueesta annetaan sanallinen arvio.
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen tason kussakin oppiaineessa.
Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen määriteltyä eri kielen oppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät.
Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.
Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä[1] tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida. Oppiaineen opiskelusta vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen ratkaisuun.
[1] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Kaikille oppilaille yhteisiä taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Paikallinen tuntijako ja mahdolliset oppilaiden omat valinnat vaikuttavat siihen, milloin oppilaille annetaan päättötodistukseen tuleva arvosana eri taide- ja taitoaineissa.
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa.
Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Kunkin taide- ja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa opiskellaan valinnaisia aineita kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu järjestää erityistehtävänsä mukaisesti kaksikielistä opetusta ja oppilaat opiskelevat ranskan kieltä valtakunnallista A1-kielen tuntimäärää enemmän. Opetuksen koulukohtaiset tavoitteet ranskan kielessä ovat siksi korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Ranskan kielen tavoitteet on kuvattu tarkemmin oppiaineen opetussuunnitelman yhteydessä. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös kaksikielisessä ja erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida kuudennen luokan sekä perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä valtakunnallisia kriteerejä.
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole sairaudesta tai muusta erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta.[1] Oppilaan opiskelu ja siihen perustuva arviointi voidaan järjestää osittain toisin, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.[2]
Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.
[1] Perusopetuslaki 35 §
[2] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.[1]
[1] Perusopetusasetus 19 §
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa vuosiluokilla 1-3 arvioidaan todistuksissa äidinkieli, ranska ja matematiikka sanallisesti (ABCD). Muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty-merkinnällä (H). Vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti (ABCD). Vuosiluokilla 4-9 kaikki oppiaineet arvioidaan todistuksessa numeroarvosanalla lukuun ottamatta yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineita, jotka arvioidaan hyväksytty-merkinnällä (H). Myös käyttäytymisestä annetaan luokilla 4-9 numeroarvosana.
Lukuvuositodistus
Koska Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat ovat opiskelleet kaksikielisessä opetuksessa, ranska merkitään lukuvuositodistukseen oppilaan opiskelemaksi kohdekieleksi. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa opetetaan myös muita oppiaineita kuin ranskaa osin tai kokonaan ranskan kielellä. Nämä oppiaineet mainitaan lukuvuositodistuksen liitteessä.
Välitodistus
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa kaikkien vuosiluokkien oppilaille annetaan välitodistus samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Välitodistus annetaan oppilaille syyslukukauden päätteeksi.
Vuosiluokkien 1-9 oppilaat opiskelevat osan aineista jaettuna jaksoihin. Mikäli oppilas ei ole syyslukukauden aikana opiskellut jotain oppiainetta tai on opiskellut sitä alle puolet koko lukuvuoden oppimäärästä, väliarviota ei kirjata välitodistukseen.
Väliarvio kyseisessä aineessa annetaan oppilaan ja huoltajan tietoon kirjallisesti sähköiseen verkkopalveluun siinä vaiheessa, kun lukuvuoden oppimäärästä on opiskeltu puolet.
Välitodistus voidaan poikkeustapauksissa jättää antamatta oppilaalle, joka on esimerkiksi aloittanut opinnot koulussamme syyslukukauden loppupuolella eikä hänen opintosuorituksiaan ole tarkoituksenmukaista arvioida numeroin. Näissä tapauksissa oppilaalle annetaan sanallinen palaute hänen edistymisestään opinnoissa.
Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin hakeutumista varten.
Välitodistukseen merkitään
- todistuksen nimi
- opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
- koulun opetuskieli
- oppilaan nimi ja syntymäaika
- todistuksen antamispäivä
- opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus
- oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
- opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
- oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla jatko-opintoihin hakeutumista varten annettavaa välitodistusta)
- perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko, jos todistukseen merkitään numeroita
- maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
Erotodistus
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun, eroaa kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta[1] tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.
Erotodistukseen merkitään
todistuksen nimi
opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
koulun opetuskieli
oppilaan nimi ja syntymäaika
todistuksen antamispäivä
rehtorin allekirjoitus
oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko, jos todistukseen merkitään numeroita
maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
[1] Perusopetusasetus 12 § 1 mom.
Perusopetuksen päättötodistus
Perusopetuksen päättötodistus annetaan 9. vuosiluokan koulutyön päättyessä oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi (5) ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.
Päättötodistukseen merkitään
- todistuksen nimi
- opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
- koulun opetuskieli
- oppilaan koko nimi ja henkilötunnus
- todistuksen antamispäivä
- rehtorin allekirjoitus
- yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5–10) ja sanoin (välttävä–erinomainen)
- opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
- suoritettu oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista
- perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko
- maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen
- maininta siitä, että perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle kaksi kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä.
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Vuosiluokilla 7–9 oppilaan opiskelemien yhteisen oppiaineiden ja valinnaisten aineiden laajuus merkitään päättötodistukseen vuosiviikkotunteina.
Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon numeroarvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa numeroarvosana merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta mahdollisesti saatua sanallista arviota tai numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Jos oppilas on opiskellut yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarviointia. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättötodistus on sanallinen.
Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa oppilaat saavat päättötodistukseensa liitteen, jossa kuvataan opiskellun ranskan kielen oppimäärän laajuus.
Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään päättötodistukseen numeroarvosana. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvistä syventävistä numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään päättötodistukseen yhteisen oppiaineen nimen alle valinnaisen aineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat syventävät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä syventävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen oppiaineen nimen alle merkitään valinnaisen aineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä sekä arvio joko numeroarvosanana tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” suoritetusta vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.
Koulu ei voi muuttaa tai korjata jälkikäteen jo saatuun päättötodistukseen kirjattuja arvosanoja lisänäyttöjen perusteella. Oppilaan on hankittava uusi, erillinen todistus mahdollisesta parantuneesta osaamisesta. Uuden todistuksen voi saada joko osoittamalla osaamisensa erityisessä tutkinnossa[1] tai opiskelemalla perusopetuksen lisäopetuksessa tai aikuisten perusopetuksessa.
[1] Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 §
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu tarjoaa mahdollisuuden suorittaa erityisen tutkinnon ranskan kielessä. Tutkinnon suorittamisen ajankohta on kevätlukukauden aikana. Tutkinnon suorittaneelle oppilaalle tai muulle henkilölle annetaan todistus ranskan kielen oppimäärän suorittamisesta, jossa käy ilmi oppimäärän laajuus.