Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Paikallisesti päätettävät asiat

MAYKssa on yhtenäinen arviointikulttuuri, jossa keskeistä on arvioinnin eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Yhtenäistä arviointikulttuuria tukevat opettajien aineryhmittäin käymät keskustelut. Lukuvuoden alkaessa opettajat ja rehtorit käyvät yhdessä läpi oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytänteet sekä sen, miten käytännössä varmistetaan arvioinnin monipuolisuus. Soveltuvin osin voidaan käyttää yhteneväisiä kokeita ja muita arviointimenetelmiä saman aineen sisällä. Arvioinnista saatua tietoa käytetään myös opetuksen ja muun koulutyön suunnittelun sekä kehittämisen pohjana. Rohkaiseva ja kannustava arviointi innostaa oppilasta yritteliäisyyteen sekä ylittämään omat odotuksensa osaamisestaan. Tavoitteena on, että oppilas iloitsee omasta osaamisestaan ja edistymisestään. Arvioinnista saatu palaute rakentaa merkittävästi oppilaan käsitystä itsestään oppijana ja ihmisenä sekä vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä.  

Monipuolinen arviointi ohjaa oppilaan kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua sekä laaja- alaisen osaamisen kehittymistä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. 

Arviointiperusteet ja -käytänteet selvitetään oppilaille lukuvuoden alussa ja tarvittaessa lukuvuoden aikana, jolloin oppilaat ja opettajat keskustelevat yhdessä oppimisprosessista ja sen arvioinnista. Oppilasta tuetaan oman oppimisprosessinsa ja edistymisensä ymmärtämisessä ja näkyväksi tekemisessä koko oppimisprosessin ajan. On tärkeää, että oppilas ymmärtää arvioinnin perusteet ja eri arviointimuodot sekä sen, miten hän itse voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arvioinnista saatu palaute ohjaa oppilaan kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. 

Opettajat tiedottavat huoltajia arvioinnin perusteista aineryhmittäin sovitulla tavalla oppiaineen opiskelun alkaessa. Opettajan, oppilaan ja huoltajien välinen vuoropuhelu edistää keskinäistä luottamusta ja vahvistaa oppilaan sekä huoltajien osallisuutta. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Oppilaan itsearviointitaidot kehittyvät osana kasvun ja oppimisen prosessia. Oppilaita ohjataan yksilöinä ja ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä. Oppilaita kannustetaan reflektoimaan omaa työtään ja tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan. Oppilaan kyky arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan kehittyy harjoituksen myötä. Opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Oppilaita ohjataan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja ottamaan sitä vastaan.  

Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonai-suuksissa ja kaikessa koulun toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oppiaineiden arvioinnin lisäksi oppilas saa palautetta työskentelytaidoistaan ja niissä edistymisestä. Palautetta voidaan antaa suullisesti ja kirjallisesti. 

Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan erillisenä kokonaisuutenaan. Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Oppilas oppii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja. Oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallistua kasvatuksen ja käyttäytymisen tavoitteita koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin ja yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin (Liite 8.). Luokanohjaaja huolehtii tavoitteiden ja toiminnan selvittämisestä oppilaille ja seuraa tavoitteiden toteutumista luokallaan. Oppilaille annetaan käyttäytymistä ohjaavaa palautetta suhteessa koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Eri oppiaineissa määritellään asianmukaiset työskentelytavat ja annetaan palautetta työskentelyn sujumisesta. Käyttäytymisen seurannassa ja arvioinnissa korostuu koulun ja huoltajien välinen vuoropuhelu. 

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeää on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. 

Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään todistuksiin numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. 

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. 

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihtamisen yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen oppiaine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty. 

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvioidaan numeroin. 

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, siitä tiedotetaan lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat ja sopivat oppiaineen osaamisen näytön yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa. Ennen päätöstä vuosiluokan kertaamisesta oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä, joka MAYKssa järjestetään lukuvuoden päätyttyä niin kutsuttuna ehtolaispäivänä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Tilaisuuden päivä ilmoitetaan lukuvuosikalenterissa, erillisellä Wilma-viestillä asianosaiselle ja tämän huoltajille sekä lukuvuositodistuksessa, jossa luokalta siirtyminen kirjataan ehdolliseksi. 

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä lukuun ottamatta vuosiluokkaa 9, jolloin oppilas saa päättötodistuksen. Todistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Numeroarvosanaa voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Mikäli oppilaan oppimäärää on rajattu, arvosanaksi merkitään *5. 

Lukuvuositodistus on päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen.  

Käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa vuosiluokilla 7 ja 8. Myös numeroarvosanaa täydentävä sanallinen käyttäytymisen arvio annetaan todistuksen liitteenä tarvittaessa. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin. Arviota käyttäytymisestä ei merkitä oppilaan ero- eikä päättötodistukseen. 

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon sanallinen arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto / elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. 

Lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan osallistuminen englanninkieliseen opetukseen. Yhdenvertaisuuden vuoksi englanninkielisellä luokalla opiskelevien oppilaiden suoriutumista englannin kielessä arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin A1-kielelle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisen tason määrittämisessä käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. 

Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta saatu sanallinen tai numeroarvosana voi olla päättötodistuksen liitteenä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Koulu ei voi muuttaa tai korjata jälkikäteen jo saatuun päättötodistukseen kirjattuja arvosanoja lisänäyttöjen perusteella. Oppilaan on hankittava uusi, erillinen todistus mahdollisesta parantuneesta osaamisesta.