Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Opetushallitus on päättänyt 10.2.2020 oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Opetussuunnitelmateksti otetaan sellaisenaan paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kuntakohtaiset täsmennykset tarvittaviin osuuksiin on kirjoitettu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arviointikulttuuri Helsingin kaupungin peruskouluissa
Jokaisen lukuvuoden alkaessa opettajat ja rehtorit käyvät yhdessä läpi oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytänteet sekä sen, miten käytännössä varmistetaan arvioinnin monipuolisuus.
Jokaisen oppimiskokonaisuuden alkaessa opettaja käy oppilaiden kanssa keskustelun opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä. Näihin palataan oppimisprosessin aikana. Huoltajille kerrotaan vähintään jokaisen lukuvuoden alussa opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä.
Lukuvuoden alussa opettajat ja rehtorit sopivat tarkemmin, millä tavoin varmistetaan, että oppilas ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden aikana riittävästi tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
Lukuvuoden päättyessä opettajat ja rehtori arvioivat yhdessä sitä, miten arviointiprosessi on toteutunut ja miten sitä kehitetään edelleen. Prosessin arviointi kirjataan toimintakertomukseen.
Koulukohtainen osuus
Koulu voi täsmentää yhdessä sovittuja käytänteitä koulun opetussuunnitelmaan.
Hertsikan ala-asteella toteutetaan yhtenäistä arviointikulttuuria. Yhteisiä arviointikäytäntöjä noudatetaan jokaisen oppilaan arvioinnissa. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan arviointikulttuurin kehittämiseen.
Arviointiosaamista kehitetään yhdessä. Arvioinnin periaatteista, käytännöistä ja monipuolisista arviointimenetelmistä käydään säännöllisesti keskustelua. Uudet opettajat perehdytetään koulun arviointikulttuuriin.
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monin eri tavoin. Opinto-ohjelmaa käytetään arvioinnin tukena.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö huoltajien kanssa
Huoltajille kerrotaan opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista ja käytänteistä vähintään jokaisen lukuvuoden alussa. Rehtori ja opettajat päättävät yhdessä tiedottamisesta. Oppilaan huoltajat kutsutaan vähintään kerran lukuvuodessa käytävään oppilasta koskevaan oppimiskeskusteluun. Lisäksi huoltajat saavat muuta arviointipalautetta oppilaan oppimisesta ja edistymisestä lukuvuoden aikana.
Ohje koulukohtaiselle työlle
Koulu tarkentaa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot ja tavat sekä tiedottamisen ajankohdat.
Hertsikan ala-asteella
Arvioinnin periaatteista ja yhteisistä käytännöistä tiedotetaan koulun tasolla lukuvuoden alussa sekä ennen oppimiskeskusteluja ja lukuvuoden päättymistä. Opettajat käsittelevät arviointia huoltajien kanssa omien ryhmiensä ja oppiaineidensa osalta lukuvuoden alussa sekä lukuvuoden aikana. Tiedottamisen muodot kuvataan vuosittain toimintasuunnitelmassa.
Lukuvuoden aikana käydään jokaisen oppilaan kanssa oppimiskeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat ja opettaja/opettajat. Luokanopettaja tiedottaa oppimiskeskustelun ajankohdasta ja siihen valmistautumisesta oman luokkansa huoltajille. Oppimiskeskustelun lisäksi oppilas ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden aikana muuta suullista ja kirjallista arviointipalautetta.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Koulun käyttäytymisen tavoitteet laaditaan koulukohtaisesti. Koulujen työn lähtökohdaksi ja tueksi laaditaan materiaali, joka sisältää keskeiset periaatteet, joiden pohjalta koulut tarkistavat koulukohtaiset käyttäytymisen tavoitteet. Tämä vahvistaa osaltaan yhtenäistä arviointikulttuuria Helsingin kaupungin peruskouluissa.
Hertsikan ala-asteen koulussa käyttäytymisen arviointi perustuu koulun järjestyssääntöihin ja yhteisiin toimintatapoihin. Tavoitteena on, että jokaisella koulussa työskentelevällä lapsella ja aikuisella on koulussamme työrauha, sekä henkisesti ja fyysisesti turvallinen koulupäivä.
Käyttäytymisen päätavoitteet ovat:
Oppilas noudattaa hyviä käytöstapoja ja ottaa muut huomioon.
Oppilas noudattaa saamiaan ohjeita ja yhteisiä sääntöjä.
Oppilas puhuu ja toimii ystävällisesti, muita arvostavasti ja asiallisesti. Oppilas antaa opiskelurauhan itselleen ja muille.
Oppilas kantaa vastuun kouluympäristöstä, välineistä ja varusteista.
Oppilas liikkuu koulupäivän aikana sisällä ja ulkona turvallisesti.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Opetuksen järjestäjän tarkennus opinnoissa etenemiseen perusopetuksen aikana
Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaan oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty. Opettaja laatii oppilaalle oman opinto-ohjelman siihen oppiaineeseen, josta oppilas on saanut hylätyn arvosanan. Opinto-ohjelmassa on suunnitelma oppilaan opiskelun etenemisestä, jotta hän voi saavuttaa seuraavan vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Perusopetusasetuksen mukaan ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa erillisessä näytössä saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen näyttö järjestetään lukuvuoden aikana heti, kun käy ilmi, että oppilaalle on tulossa hylätty arvosana. Tämän lisäksi oppilaalle tulee antaa mahdollisuus erilliseen näyttöön keväällä ennen lukuvuoden päättymistä tai heti lukuvuoden päätyttyä. Erillinen näyttö tarkoittaa sitä, että oppilas osoittaa osaamistaan erilaisin tehtävin ja suorituksin. Erilaiset tehtävät ja suoritukset voivat olla suullisia, kirjallisia, digitaalisia tai muita näyttöjä
Koulukohtainen osuus
Koulu tarkentaa tarvittaessa vuosiluokalta siirtymiseen ja erilliseen tutkintoon liittyviä käytänteitä.
Hertsikan ala-asteen koulussa on käytössä vuosiluokkiin sitomaton opetus, jossa oppilas etenee opintokokonaisuuksittain. Oppilaan etenemistä seurataan opinto-ohjelman avulla.
Oppilas suorittaa ala-asteen pääsääntöisesti kuudessa vuodessa. Nopeammasta tai hitaammasta aikataulusta voidaan sopia huoltajan kanssa kirjallisesti. Oppilaan ei tarvitse jäädä luokalle, vaan hän voi edetä joustavasti opintokokonaisuuksien sisällä ja välillä.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi Helsingin kaupungin peruskouluissa
Yleisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden yksilöllisten oppimäärien päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan yksilöllisten oppimäärien päättöarvioinnissa käytetään joko sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää. Arviointimuoto voi vaihdella oppilaskohtaisesti. Jos päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia, tulee numeroarviointia käyttää viimeistään seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Arviointimuodosta (sanallinen, numero tai näiden yhdistelmä) päätetään oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Arvioinnissa käytetään yhteistä päättöarvioinnin todistuspohjaa.
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Korottamisen periaate Helsingin kaupungin peruskouluissa
Sanallisesti arvioitava valinnainen aine voi korottaa yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa, jos oppilas on osoittanut erityistä osaamista valinnaisen aineen opiskelussa suhteessa oppiaineen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Valinnaisen aineen opiskelussa osoitettu osaaminen otetaan huomioon yhtenä näyttönä oppilaan osaamisesta päättöarvosanaa muodostettaessa. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, mitkä valinnaiset aineet voivat vaikuttaa korottavasti yhteisen aineen päättöarvosanaan.
Koulukohtainen osuus
Koulu tarkentaa tarvittaessa korottamisen periaatteita.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Sanallisen arvioinnin ja numeroarvosanan antaminen eri oppiaineissa ja käyttäytymisen arvioinnissa Helsingin kaupungin peruskouluissa
Helsingissä vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Arvioinnissa käytetään yhteistä todistuspohjaa. Vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arviointi annetaan sanallisena arvioina todistuksen liitteenä.
Vuosiluokkien 4-9 todistukset annettaan numeroarvosanoina. Vuosiluokilla 4-7 oppilas saa vähintään lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen numeroarviona. Muista todistuksista ja arvioinneista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokilla 8-9 lukuvuositodistuksen lisäksi annettaan vähintään yksi välitodistus numeroarviona. Perusopetuksen päättävä oppilas saa päättötodistuksen.
Kaikilla vuosiluokilla oppilas saa lukuvuoden aikana sanallista arviointipalautetta oppimisestaan, osaamisestaan ja edistymisestään.
Oppilaan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuodessa oppimiskeskustelu, johon huoltajat kutsutaan mukaan. Oppilas asettaa lukukauden alussa tavoitteita omalle oppimiselleen opettajan ohjauksella. Oppimiskeskusteluissa hän arvioi omaa oppimistaan ja edistymistään. Oppilaalla on aktiivinen rooli keskustelussa. Opettaja ohjaa oppilasta keskusteluun valmistautumisessa ja antaa oppimiskeskustelussa palautetta oppilaalle oppimisen edistymisestä.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden arviointi
Vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia.
Vuosiluokilla 4-9 yleisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden yksilöllisten oppimäärien todistukset annetaan numeroarviointina, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan yksilöllisten oppimäärien arvioinnissa vuosiluokilla 4-9 käytetään joko sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää. Arviointimuoto voi vaihdella oppilaskohtaisesti. Arviointimuodosta (sanallinen, numero tai näiden yhdistelmä) päätetään oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Koulukohtainen osuus
Koulu täsmentää muiden lukuvuoden aikana annettavien todistusten ja arviointien ajankohdat ja tiedottamisen muodot.
Hertsikan ala-asteen koulun väliarviointi koostuu oppimiskeskustelusta ja oppilaan saamasta kirjallisesta palautteesta syys- ja kevätlukukauden vaihteessa. Oppimiskeskustelussa käytetään yhteisiä lomakkeita.
Oppilas saa opettajilta säännöllisesti ohjaavaa palautetta oppimisestaan, työskentelystään ja käyttäytymisestään.
Lukuvuositodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Välitodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Erotodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä erotodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Perusopetuksen päättötodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä päättötodistuspohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityisen tutkinnon suorittaminen Helsingin kaupungin peruskouluissa
Erityinen tutkinto järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Painavista syistä tutkinto voidaan järjestää myös muuna ajankohtana.
Oppilaan huoltaja sopii etukäteen koulun kanssa, millaisiin näyttöihin oppilaan arviointi perustuu. Näyttöjä voi olla kokeiden lisäksi erilaiset tuotokset: tutkielmat, videot, oppimispäiväkirjat, portfolio jne. Opettaja voi tutkintotilanteessa käydä arvioivaa keskustelua oppilaan tuotoksista ja näin varmistaa oppilaan osaamisen.
Erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan lähikoulu tai oppilaan kotiopetuksen toteutumista valvova koulu. Mikäli oppilas haluaa suorittaa erityisen tutkinnon vieraassa kielessä, jota ei opeteta oppilaan omassa koulussa, oppilas ohjataan lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa kyseistä kieltä opetetaan. Erillisen tutkinnon ottaa vastaan tällöin kyseistä kieltä opettava opettaja.