Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Opetushallitus on päättänyt 10.2.2020 oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Opetussuunnitelmateksti otetaan sellaisenaan paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kuntakohtaiset täsmennykset tarvittaviin osuuksiin on kirjoitettu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arviointikulttuuri Helsingin kaupungin peruskouluissa
Jokaisen lukuvuoden alkaessa opettajat ja rehtorit käyvät yhdessä läpi oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytänteet sekä sen, miten käytännössä varmistetaan arvioinnin monipuolisuus.
Jokaisen oppimiskokonaisuuden alkaessa opettaja käy oppilaiden kanssa keskustelun opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä. Näihin palataan oppimisprosessin aikana. Huoltajille kerrotaan vähintään jokaisen lukuvuoden alussa opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä.
Lukuvuoden alussa opettajat ja rehtorit sopivat tarkemmin, millä tavoin varmistetaan, että oppilas ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden aikana riittävästi tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
Lukuvuoden päättyessä opettajat ja rehtori arvioivat yhdessä sitä, miten arviointiprosessi on toteutunut ja miten sitä kehitetään edelleen. Prosessin arviointi kirjataan toimintakertomukseen.
Koulukohtainen osuus
Koulu voi täsmentää yhdessä sovittuja käytänteitä koulun opetussuunnitelmaan.
Poikkilaakson ala-asteen koulu noudattaa arvioinnissaan Helsingin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Poikkilaakson ala-asteella toteutetaan yhtenäistä arviointikulttuuria käymällä keskustelua arvioinnin eettisistä kysymyksistä, arjen käytänteistä ja kehittämisestä. Keskustelulle varataan säännöllisesti aikaa. Henkilöstön kesken myös jaetaan osaamista arviointiin liittyen säännöllisesti.
Poikkilaaksossa on yhteiset arviointikäytänteet, joita noudatetaan jokaisen oppilaan arvioinnissa. Oppimisen arvioinnin periaatteista, käytänteistä ja monipuolisista arviointimenetelmistä keskustellaan ja niitä kehitetään koulussa säännöllisesti. Sähköisiä arviointimenetelmiä kehitetään arvioinnin tueksi. Uudet opettajat perehdytetään koulun arviointikäytänteisiin.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö huoltajien kanssa
Huoltajille kerrotaan opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista ja käytänteistä vähintään jokaisen lukuvuoden alussa. Rehtori ja opettajat päättävät yhdessä tiedottamisesta. Oppilaan huoltajat kutsutaan vähintään kerran lukuvuodessa käytävään oppilasta koskevaan oppimiskeskusteluun. Lisäksi huoltajat saavat muuta arviointipalautetta oppilaan oppimisesta ja edistymisestä lukuvuoden aikana.
Ohje koulukohtaiselle työlle
Koulu tarkentaa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot ja tavat sekä tiedottamisen ajankohdat.
Poikkilaakson ala-asteen koulussa
Arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteista ja käytännöistä tiedotetaan huoltajia lukuvuoden alussa, ennen oppimiskeskusteluja ja lukuvuoden päättymistä. Tiedotuksessa hyödynnetään sähköisiä ympäristöjä.
Lukuvuoden aikana käydään jokaisen oppilaan kanssa oppimiskeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat ja opettaja/opettajat. Keskustelussa oppilas arvioi kehitystasonsa mukaan oppimistaan ja edistymistään yhdessä opettajan ja huoltajien kanssa. Oppimiskeskustelun lisäksi oppilasta koskevaa arviointia annetaan huoltajille lukuvuoden aikana suullisesti ja kirjallisesti.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Koulun käyttäytymisen tavoitteet laaditaan koulukohtaisesti. Koulujen työn lähtökohdaksi ja tueksi laaditaan materiaali, joka sisältää keskeiset periaatteet, joiden pohjalta koulut tarkistavat koulukohtaiset käyttäytymisen tavoitteet. Tämä vahvistaa osaltaan yhtenäistä arviointikulttuuria Helsingin kaupungin peruskouluissa.
Poikkilaakson ala-asteen koulussa käyttäytymisen arviointi on tarkeässä asemassa niin opettajan antamassa suullisessa palautteessa, oppilaan itsearvioinnissa kuin lukuvuositodistuksessakin. Käyttäytymisen arvioinnin periaatteet käydään oppilaiden kanssa läpi lukuvuosittain. Koulussamme oppilailla on tilanteita, joissa he voivat valita työskentelyjärjestyksen ja -tilan. Vapauden myötä korostuu vastuun merkitys.
Oppilaiden käyttäytymiselle on Poikkilaakson ala-asteella asetettu yhdessä oppilaiden kanssa tavoitteeksi:
Tunnen koulun säännöt ja noudatan niitä.
Edistän omalla käyttäytymiselläni kaikkien koulussa viihtymistä ja turvallisuuden tunnetta.
Käyttäydyn huomaavaisesti ja ystävällisesti sekä lapsia että aikuisia kohtaan.
Osaan kuunnella toisia.
Kunnioitan omaa ja toisen omaisuutta.
Kannan vastuuta yhteisestä ympäristöstä.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Poikkilaakson koulussa oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Jokaisessa opintokokonaisuudessa on määritelty kyseisen opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt. Oppilas voi aloittaa seuraavan opintokokonaisuuden, kun edellisen opintokokonaisuuden tavoitteet on saavutettu hyväksytysti. Oppilas ei jää luokalle, vaan hän voi edetä joustavasti A- ja B-opintokokonaisuuksien sisällä ja välillä. Ala-asteen suorittaminen kestää pääsääntöisesti kuusi vuotta. Nopeammasta tai hitaammasta aikataulusta sovitaan huoltajan kanssa kirjallisesti. Asia otetaan esille huoltajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaan oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty. Opettaja laatii oppilaalle oman opinto-ohjelman siihen oppiaineeseen, josta oppilas on saanut hylätyn arvosanan. Opinto-ohjelmassa on suunnitelma oppilaan opiskelun etenemisestä, jotta hän voi saavuttaa seuraavan vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Perusopetusasetuksen mukaan ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa erillisessä näytössä saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen näyttö järjestetään lukuvuoden aikana heti, kun käy ilmi, että oppilaalle on tulossa hylätty arvosana. Tämän lisäksi oppilaalle tulee antaa mahdollisuus erilliseen näyttöön keväällä ennen lukuvuoden päättymistä tai heti lukuvuoden päätyttyä. Erillinen näyttö tarkoittaa sitä, että oppilas osoittaa osaamistaan erilaisin tehtävin ja suorituksin. Erilaiset tehtävät ja suoritukset voivat olla suullisia, kirjallisia, digitaalisia tai muita näyttöjä
Koulu tarkentaa tarvittaessa vuosiluokalta siirtymiseen ja erilliseen tutkintoon liittyviä käytänteitä.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi Helsingin kaupungin peruskouluissa
Yleisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden yksilöllisten oppimäärien päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan yksilöllisten oppimäärien päättöarvioinnissa käytetään joko sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää. Arviointimuoto voi vaihdella oppilaskohtaisesti. Jos päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia, tulee numeroarviointia käyttää viimeistään seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Arviointimuodosta (sanallinen, numero tai näiden yhdistelmä) päätetään oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Arvioinnissa käytetään yhteistä päättöarvioinnin todistuspohjaa.
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Korottamisen periaate Helsingin kaupungin peruskouluissa
Sanallisesti arvioitava valinnainen aine voi korottaa yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa, jos oppilas on osoittanut erityistä osaamista valinnaisen aineen opiskelussa suhteessa oppiaineen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Valinnaisen aineen opiskelussa osoitettu osaaminen otetaan huomioon yhtenä näyttönä oppilaan osaamisesta päättöarvosanaa muodostettaessa. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, mitkä valinnaiset aineet voivat vaikuttaa korottavasti yhteisen aineen päättöarvosanaan.
Koulukohtainen osuus
Koulu tarkentaa tarvittaessa korottamisen periaatteita.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Sanallisen arvioinnin ja numeroarvosanan antaminen eri oppiaineissa ja käyttäytymisen arvioinnissa Helsingin kaupungin peruskouluissa
Helsingissä vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Arvioinnissa käytetään yhteistä todistuspohjaa. Vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arviointi annetaan sanallisena arvioina todistuksen liitteenä.
Vuosiluokkien 4-9 todistukset annettaan numeroarvosanoina. Vuosiluokilla 4-7 oppilas saa vähintään lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen numeroarviona. Muista todistuksista ja arvioinneista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokilla 8-9 lukuvuositodistuksen lisäksi annettaan vähintään yksi välitodistus numeroarviona. Perusopetuksen päättävä oppilas saa päättötodistuksen.
Kaikilla vuosiluokilla oppilas saa lukuvuoden aikana sanallista arviointipalautetta oppimisestaan, osaamisestaan ja edistymisestään.
Oppilaan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuodessa oppimiskeskustelu, johon huoltajat kutsutaan mukaan. Oppilas asettaa lukukauden alussa tavoitteita omalle oppimiselleen opettajan ohjauksella. Oppimiskeskusteluissa hän arvioi omaa oppimistaan ja edistymistään. Oppilaalla on aktiivinen rooli keskustelussa. Opettaja ohjaa oppilasta keskusteluun valmistautumisessa ja antaa oppimiskeskustelussa palautetta oppilaalle oppimisen edistymisestä.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden arviointi
Vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia.
Vuosiluokilla 4-9 yleisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden yksilöllisten oppimäärien todistukset annetaan numeroarviointina, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan yksilöllisten oppimäärien arvioinnissa vuosiluokilla 4-9 käytetään joko sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää. Arviointimuoto voi vaihdella oppilaskohtaisesti. Arviointimuodosta (sanallinen, numero tai näiden yhdistelmä) päätetään oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Koulukohtainen osuus
Koulu täsmentää muiden lukuvuoden aikana annettavien todistusten ja arviointien ajankohdat ja tiedottamisen muodot.
Poikkilaakson ala-asteen koulussa
Oppilaan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi on jatkuva prosessi. Poikkilaakson ala-asteella oppilas asettaa oppimiselleen tavoitteita säännöllisesti lukuvuoden aikana opettajan ohjauksessa. Oppilaita rohkaistaan koulussamme erityisen vahvasti itsenäiseen työskentelyyn ja sen suunnitteluun. Oppilasta ohjataan säännöllisesti pohtimaan ja havainnoimaan tavoitteiden saavuttamista niin suullisesti kuin myös erilaisten itse- ja vertaisarviointien avulla. Itsearvioinnin tavoitteena on ohjata oppilasta suuntaamaan toimintaansa oma-aloitteisesti oppimisensa edistämiseksi ja oppia tunnistamaan oppimistaan. Oppilas saa säännöllistä ja monipuolista palautetta opettajilta oppimisestaan, edistymisestään, työskentelystään ja käyttäytymisestään lukuvuoden aikana.
Lukuvuoden aikana käydään jokaisen oppilaan kanssa oppimiskeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat ja opettaja/opettajat. Keskustelussa oppilas arvioi kehitystasonsa mukaan oppimistaan ja edistymistään yhdessä opettajan ja huoltajien kanssa. Keskustelussa hyödynnetään oppilaan itsearviointia. Oppimiskeskustelun lisäksi oppilasta koskevaa arviointia annetaan huoltajille muulloinkin joko suullisesti tai kirjallisesti.
Poikkilaakson ala-asteella ei anneta kirjallista välitodistusta, vaan marras- helmikuun aikana käydään oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa oppimiskeskustelu. Lukuvuoden päätteeksi annetaan lukuvuositodistus.
Lukuvuositodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Välitodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Erotodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä erotodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Perusopetuksen päättötodistus
Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä päättötodistuspohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityisen tutkinnon suorittaminen Helsingin kaupungin peruskouluissa
Erityinen tutkinto järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Painavista syistä tutkinto voidaan järjestää myös muuna ajankohtana.
Oppilaan huoltaja sopii etukäteen koulun kanssa, millaisiin näyttöihin oppilaan arviointi perustuu. Näyttöjä voi olla kokeiden lisäksi erilaiset tuotokset: tutkielmat, videot, oppimispäiväkirjat, portfolio jne. Opettaja voi tutkintotilanteessa käydä arvioivaa keskustelua oppilaan tuotoksista ja näin varmistaa oppilaan osaamisen.
Erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan lähikoulu tai oppilaan kotiopetuksen toteutumista valvova koulu. Mikäli oppilas haluaa suorittaa erityisen tutkinnon vieraassa kielessä, jota ei opeteta oppilaan omassa koulussa, oppilas ohjataan lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa kyseistä kieltä opetetaan. Erillisen tutkinnon ottaa vastaan tällöin kyseistä kieltä opettava opettaja.