Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
PERIAATE
Suomenlinnan koulun arviointikello ohjaa koulun arviointikäytänteitä ja jaksottaa arvioinnin sykliseksi kokonaisuudeksi, jossa formatiivisella arvioinnilla on merkittävä rooli.
Arviointiprosessin perustarkoitus on, että se tukee oppilaan oppimista ja kehittymistä yksilöllisesti. Oppimaan oppiminen on pitkä prosessi, jonka myötä oppilaat oppivat ottamaan vastaan erilaista palautetta, kasvavat käyttämään eri menetelmiä omassa itsearvioinnissaan ja suuntaamaan tavoitteita uudelleen. Myös vertaispalautetta annettaessa luodaan oppilaiden kanssa arviointimenetelmiä, jotka tukevat oppilaiden edistymistä.
Suomenlinnan koulussa tuetaan oppilaan portfolisen ajattelun kehittymistä, jossa oppilaan ikäkausi huomioiden painotetaan oppijan omistajuutta, tavoitteiden asettelua, itsearviointia ja reflektointia.
Toimintasuunnitelmassa tarkennetaan käytänteet, miten vuoden aikana dokumentoidaan oppilaan edistymistä ja miten dokumentoidaan summatiiviseen arviointiin vaikuttava palaute.
ARVIOINTIKELLO
Suomenlinnan koulussa formatiivinen arviointi on keskeisessä asemassa oppilaan edistymisessä ja hyvinvoinnissa. Formatiivisen arvioinnin laatua kehitetään ja sen toimintaperiaatteet sekä sen dokumentoinnin tavat kirjataan vuosittain koulun toimintasuunnitelmaan.
Syksyllä oppilaat asettavat yhdessä opettajan ja huoltajan kanssa tavoitteet lukuvuodelle.
Tammikuun loppuun mennessä pidetään oppimiskeskustelut kaikille oppilaille. Oppimiskeskustelu käydään oppilaan, opettajan ja huoltajan kesken. Oppimiskeskustelussa tarkastellaan syksyn tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan tavoitteet keväälle.
Loppukeväästä vanhemmat kutsutaan koululle tutustumaan ja keskustelemaan oppilaan vuoden aikana saaman palautteen koonnista. Työmuotoina suositaan toiminnallisia ja osallistavia työtapoja esim. ryhmämuotoista oppimiskeskustelua.
ITSEARVIOINTI
Itsearviointi edistää oppimista sellaisilla menetelmillä, jotka oppilas ymmärtää ja kokee tukea antaviksi. Opettajat huomioivat oppilaan iän ja ajattelutaitojen tuomat resurssit ja sopeuttavat arviointikeskustelut ja -menetelmät kunkin kehitystä palveleviksi. Oppilaiden kanssa suunnitellaan ja laaditaan tapoja dokumentoida, näyttää kirjallisesti tai suullisesti omaa edistymistään ja osaamista. Oppilaan oppimiskaari tallentuu esimerkiksi oppimispäiväkirjaksi tai portfolioksi, jonka dokumentoinnissa huomioidaan oppilaan ikäkauden taidot ja mahdollisuudet vastata itse oman edistymisensä dokumentoinnista.
OPPIMISKESKUSTELU
Oppimiskeskustelussa oppilaan ja huoltajan (huoltajien) kanssa tarkastellaan oppilaan oppimista edistäviä asioita, oppimisessa edistymistä ja osaamisen tasoa sekä oppimisen tavoitteita. Pääpaino keskustelussa on oppilaan vahvuuksissa ja positiivisessa tuessa oppimisen ja kasvamisen haasteissa.
Suomenlinnan ala-asteen koulun arvioinnin pysäkkimalli
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Syyslukukauden alussa vanhemmille kerrotaan koulun arvioinnin periaatteista ja korostetaan yhteistyön tärkeyttä sekä matalaa kynnystä yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä
Oppimiskeskusteluja ennen huoltajilla on mahdollisuus esittää asioita, joita haluaa esille oppimiskeskusteluun. Huoltajille varataan riittävästi aikaa tulla kuulluiksi lapsen koulunkäynnistä.
Huoltajilla on mahdollisuus seurata sekä kommentoida oppilaan tavoitteita ja edistymistä lukuvuoden aikana. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain työmuoto, joka voi olla mm. sähköinen portfolio.
Kevään lopussa huoltajilla on mahdollisuus tutustua oppilaan vuoden aikana saamaan palautteeseen koululla.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Koulun toiminta-ajatuksessa painotetaan oppilaiden osallisuutta, sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, joilla pyritään kehittämään ryhmädynamiikkaa ja sitä kautta vaikuttamaan oppilaiden väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen ja samalla myös ehkäisemään syrjäytymistä.
Huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa koulun käyttäytymisen arvioinnin periaatteista ja korostetaan yhteistyön tärkeyttä sekä matalaa kynnystä yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä.
Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan painotetusti huomioon Suomenlinnan koulun vuorovaikutustaitojen oppimiseen harjoittava toimintakulttuuri.
Koulussa panostetaan ryhmäyttäviin toimintatapoihin, mikä näkyy niin arjen päivittäisessä luokkatyössä ja erilaisissa oppimisympäristöissä kuin ilmiöoppimisen koko koulua yhtenäistävissä opiskelujaksoissa ja yhteisöllisissä tapahtumissa (esim. juhlat, avoimet ovet ja ilmiöseminaarit).
Pienen koulun toimintakulttuurin perustaksi on luotu vuorovaikutusta lisäävä yhdysluokkamalli, jossa oppilaat kootaan iältään heterogeenisiksi kummiluokiksi. Kummiluokkatoiminnassa painottuu vanhempien oppilaiden esimerkillinen, huolehtiva ja toisia oppilaita kunnioittava tapa kommunikoida ja luoda turvallinen yhdessäolon kulttuuri. Kummina toimimisen taidot ovat tärkeä osa käyttäytymisen arviointia.
Oppilaan käytöstä ohjataan koulun arjessa luottavalla ja positiivisella kannustuksella mutta tarvittaessa myös korjaavilla keskusteluilla. Välittäminen ja välitön palaute ovat hyvä perusta kasvulle. Luokkakeskustelut ja draama ovat tehokkaita keinoja käyttäytymiseen liittyvien roolien ja pohdintojen avaamisessa. Ryhmän sisäisen luottamuksen kasvattamisella saadaan lisättyä syvyyttä vertaisarviointiin.
Käyttäytymisen tavoitteet
ITSENSÄ JA MUIDEN ARVOSTUS
Oppilas
• Osaa arvostaa itseään ja tuntee omat vahvuutensa.
• Osaa arvostaa toisia ihmisiä ja ottaa huomioon heidän erilaisuutensa.
• Pystyy käsittelemään ristiriitatilanteita.
VUOROVAIKUTUS
Oppilas
• Toimii niin, ettei kukaan jää ryhmän ulkopuolelle.
• Osaa toimia yhdessä muiden kanssa.
• Ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen
SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN
Oppilas
• Sitoutuu noudattamaan yhteisiä sääntöjä.