Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arvioinnin yhdenmukaisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi Myllypuron peruskoulussa arvioinnin perusperiaatteet ja aikataulut käydään läpi rehtorin ja opettajien kesken lukuvuoden aluksi. Lisäksi osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteista ja käytänteistä sekä arvioinnin kriteereistä käydään tarkempaa keskustelua aine- ja luokkatasoryhmissä lukuvuoden aluksi ja tarvittaessa sen aikana.
Arvioinnissa hyödynnetään oppiaineen luonne ja oppilaan ikäkausi huomioiden monipuolisia menetelmiä, esimerkiksi portfolioita ja oppimispäiväkirjoja, erityyppisiä kokeita ja testejä sekä arviointikeskusteluja. Arviointiin vaikuttaa keskeisesti tunnilla annettu näyttö. Lisäksi käytetään itsearviointia ja vertaispalautetta. Arviointia tehdään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen esimerkiksi käyttämällä sähköisiä oppimisalustoja.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Ensimmäisen jakson aikana pidettävissä vanhempainilloissa arvioinnista keskustellaan ja arvioinnin yleiset periaatteet käydään lyhyesti läpi.
Arvioinnista annetaan lukuvuosittain vanhemmille ja oppilaille nähtäväksi Wilma-tiedote, jossa näkyvät arvioinnin tarkemmat ajankohdat ja linkki koulun opetussuunnitelmaan.
Oppimiskeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja tapaavat, pidetään tammi-helmikuussa. Keskustelu pohjautuu oppilaan itsearviointiin ja omiin tavoitteisiin sekä välitodistukseen. Tällöin huoltajalla on mahdollisuus keskustella oman lapsen arvioinnista ja oppimisesta. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja valmistelee oppilaita ennalta keskusteluun. Huoltajilta kysytään ajatuksia siitä, miten hän näkee lapsensa oppijana.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen yleiset tavoitteet ja arviointikäytänteet
Työrauha ja toisten huomioon ottaminen on kaiken koulutyön lähtökohta. Käyttäytymisen tavoitteena on, että oppilas toimii koulun järjestyssääntöjen mukaisesti, hän noudattaa hyviä tapoja ja käyttäytyy asiallisesti ja tilannetietoisesti eri ympäristöissä, myös digimaailmassa. Oppilas on toisia kunnioittava ryhmän jäsen, joka ymmärtää omien tekojensa vaikutuksen itseen ja muihin. Hän huolehtii velvollisuuksistaan ja ottaa vastuun omasta koulunkäynnistään sekä osaa huolehtia tavaroistaan ja ympäristöstä.
Palaute käyttäytymisestä on jatkuvaa, monipuolista ja ohjaavaa. Sitä antaa koko koulun henkilökunta. Palaute voi olla suullista, kirjallista, itsearviointia, vertaispalautetta sekä numeroarviointia.
Koulu tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien tulee saada realistista ja ajantasaista tietoa oppilaan käyttäytymisestä. Palautteen antamisen muotoina ovat huoltajatapaamisten lisäksi sähköiset viestintäkanavat sekä muut yhteydenotot ja todistukset.
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit sekä arviointiaikataulu tiedotetaan vuosittain Wilma-tiedotteessa.
Luokilla 1-6 käyttäytymistä arvioidaan erillisellä liitteellä välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen käyttäytymisen arvioinnin lisäksi. Samalla annetaan palautetta oppilaan yleisistä työskentelytaidoista.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT
10 ERINOMAINEN KÄYTÖS
Oppilaalla on erinomaiset käytöstavat, hän on kohtelias ja avulias.
Oppilas pyrkii edistämään myönteistä yhteishenkeä.
Oppilas noudattaa aina koulun sääntöjä.
9 KIITETTÄVÄ KÄYTÖS
Oppilaalla on luontevat hyvät käytöstavat.
Oppilas tulee hyvin toimeen muiden kanssa.
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.
8 HYVÄ KÄYTÖS
Oppilas käyttäytyy hyvin ja asiallisesti.
Oppilas pystyy yhteistyöhön muiden kanssa.
Oppilas noudattaa pääsääntöisesti koulun sääntöjä, erheen sattuessa suorittaa välittömästi rangaistuksen eikä toista rikkomusta.
7 TYYDYTTÄVÄ KÄYTÖS
Käyttäytymisessä on joskus huomauttamista.
Oppilaalla saattaa olla vaikeuksia kontakteissa muihin.
Silloin tällöin huomautettavaa sääntöjen noudattamisessa, mutta pyrkii suorittamaan rangaistukset.
6 KOHTALAINEN KÄYTÖS
Hyvien tapojen noudattaminen usein vaikeaa.
Oppilaalla on vaikeuksia toimia yhteistyössä muiden kanssa.
Useasti huomautettavaa sääntöjen noudattamisessa, eikä aina suorita rangaistuksia.
5 VÄLTTÄVÄ KÄYTÖS
Oppilas ei noudata hyviä tapoja.
Oppilas häiritsee muiden koulunkäyntiä ja opetusta.
Rikkoo toistuvasti ja tietoisesti koulun sääntöjä, jättää rangaistukset suorittamatta.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Ne oppilaat, jotka ovat vaarassa saada hylätyn arvosanan tai huomattavan arvosanan laskun, kartoitetaan lukukauden puolessa välissä tehtävän oppilaan itsearvioinnin yhteydessä. Lisätuen tarve kartoitetaan ja oppilaalle ja huoltajalle selvennetään tavoitteet ja käydään läpi keinoja, joilla tavoitteisiin päästään.
Mikäli välitodistuksessa kaikesta huolimatta on hylätty arvosana syyslukukaudella päättyvässä oppiaineessa, tehdään oppilaalle suunnitelma, kuinka hän saa tehtyä tarvittavat suoritukset saadakseen hyväksytyn arvosanan jo ennen lukuvuositodistuksen antamista.
Keväällä toukokuun alussa annetaan oppilaalle ja huoltajalle tiedoksi virallinen nelosvaroitus. Siinä yksilöidään ne kriteerit, jolla hylätty arvosana vältetään lukuvuositodistuksessa.
Yksittäisen hylätyn arvosanan suorittaminen on mahdollista ehtolaiskuulustelussa lukukauden päätyttyä. Mikäli oppilaalla on edellytykset suoriutua seuraavan vuosiluokan opiskelusta yksittäisestä hylätystä arvosanasta huolimatta, hänet siirretään vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen ja hän opiskelee kyseisen vuosiluokan sisältöjä seuraavan lukuvuoden aikana.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Koulussamme kaikki valinnaisaineet ovat kahden vuosiviikkotunnin kestoisia, joten ne arvioidaan numerolla. Neljännen luokan lyhytkurssista annetaan suoritusmerkintä.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Arvioinnin vuosikello:
1. Arvioinnin periaatteet ja ajankohdat sekä oppiaineiden yleiset arviointiperiaatteet, tavoitteet ja sisällöt tiedotetaan huoltajille ja oppilaille lukuvuoden alussa. Oppilaiden kanssa tavoitteet, sisältö ja arviointi käydään läpi oppiainekohtaisesti opettajan kanssa. Arvioinnin periaatteisiin palataan oppilaiden kanssa säännöllisesti pitkin lukuvuotta. Huoltajille arvioinnista kerrotaan vanhempainilloissa ensimmäisen jakson aikana sekä päivämäärät ja OPS-linkki julkaistaan Wilma-tiedotteena.
2. Oppilas tekee syys- ja kevätlukukauden puolessavälissä itsearvion, joka pohjautuu laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin oppilaan tasolle konkretisoituna. Itsearviointi lähetetään tiedoksi myös huoltajalle ja oppilaan itsellensä itsearvioinnin pohjalta asettamat oppimistavoitteet käsitellään oppimiskeskustelussa.
3. Syys- ja kevätarvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa oppilaskohtainen suunnitelma hylätyn tai huolestuttavasti heikentyneen arvosanan välttämiseksi.
4. Välitodistus annetaan syyslukukauden viimeisenä päivänä vuosiluokille 2-9. Todistuskaavakkeina käytetään kaupungin kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuskaavakkeita. Ensimmäisellä luokalla annetaan samana päivänä kirjallisesti palautetta työskentelytaidoista.
5. Oppimiskeskustelut käydään kaikkien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa tammi-helmikuussa talvilomaan mennessä. Oppimiskeskustelussa hyödynnetään oppilaan itsearviota sekä välitodistusta.
6. Mikäli oppilas edelleen vaarassa saada hylätyn arvosanan, annetaan kirjallinen nelosvaroitus ohjeistuksineen tiedoksi huoltajalle ja oppilaalle.
7. Lukuvuositodistus/päättötodistus annetaan lukuvuoden viimeisenä päivänä.
8. Yhden vuosiviikkotunnin oppiaineissa 7.-9.lk:lla annetaan lukuvuodessa vain yksi arvosana.