Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Opetushallitus on päättänyt 10.2.2020 oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Opetussuunnitelmateksti otetaan sellaisenaan paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kuntakohtaiset täsmennykset tarvittaviin osuuksiin on kirjoitettu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. 

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Arviointikulttuuri Helsingin kaupungin peruskouluissa

Jokaisen lukuvuoden alkaessa opettajat ja rehtorit käyvät yhdessä läpi oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytänteet sekä sen, miten käytännössä varmistetaan arvioinnin monipuolisuus.

Jokaisen oppimiskokonaisuuden alkaessa opettaja käy oppilaiden kanssa keskustelun opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä. Näihin palataan oppimisprosessin aikana. Huoltajille kerrotaan vähintään jokaisen lukuvuoden alussa opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä.

Lukuvuoden alussa opettajat ja rehtorit sopivat tarkemmin, millä tavoin varmistetaan, että oppilas ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden aikana riittävästi tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Lukuvuoden päättyessä opettajat ja rehtori arvioivat yhdessä sitä, miten arviointiprosessi on toteutunut ja miten sitä kehitetään edelleen. Prosessin arviointi kirjataan toimintakertomukseen.

Koulukohtainen osuus

Koulu voi täsmentää yhdessä sovittuja käytänteitä koulun opetussuunnitelmaan.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltajille kerrotaan opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista ja käytänteistä vähintään jokaisen lukuvuoden alussa. Rehtori ja opettajat päättävät yhdessä tiedottamisesta. Oppilaan huoltajat kutsutaan vähintään kerran lukuvuodessa käytävään oppilasta koskevaan oppimiskeskusteluun. Lisäksi huoltajat saavat muuta arviointipalautetta oppilaan oppimisesta ja edistymisestä lukuvuoden aikana.

Ohje koulukohtaiselle työlle

Koulu tarkentaa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot ja tavat sekä tiedottamisen ajankohdat.

Käyttäytymisen arviointi

Koulun käyttäytymisen tavoitteet laaditaan koulukohtaisesti ja käyttäytymistä arvioidaan niiden pohjalta.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opettaja laatii oppilaalle suunnitelman siihen oppiaineeseen, josta oppilas on saanut hylätyn arvosanan. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan opiskelun etenemistä, jotta hän voi saavuttaa seuraavan vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. 

Erillinen näyttö järjestetään lukuvuoden aikana heti, kun käy ilmi, että oppilaalle on tulossa hylätty arvosana. Tämän lisäksi oppilaalle tulee antaa mahdollisuus erilliseen näyttöön keväällä ennen lukuvuoden päättymistä tai heti lukuvuoden päätyttyä. Erillinen näyttö tarkoittaa sitä, että oppilas osoittaa osaamistaan erilaisin tehtävin ja suorituksin. Erilaiset tehtävät ja suoritukset voivat olla suullisia, kirjallisia, digitaalisia tai muita näyttöjä. 

Koulukohtainen osuus

Koulu tarkentaa tarvittaessa vuosiluokalta siirtymiseen ja erilliseen näyttöön liittyviä käytänteitä. 

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelevalle oppilaalle annetaan välitodistus koulun päättämillä vuosiluokilla kuten vuosiluokittain eteneville.  

Perusopetuksen päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Korottamisen periaate Helsingin kaupungin peruskouluissa

Sanallisesti arvioitava valinnainen aine voi korottaa yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa, jos oppilas on osoittanut erityistä osaamista valinnaisen aineen opiskelussa suhteessa oppiaineen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Valinnaisen aineen opiskelussa osoitettu osaaminen otetaan huomioon yhtenä näyttönä oppilaan osaamisesta päättöarvosanaa muodostettaessa. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, mitkä valinnaiset aineet voivat vaikuttaa korottavasti yhteisen aineen päättöarvosanaan.

Koulukohtainen osuus

Koulu tarkentaa tarvittaessa korottamisen periaatteita.

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Sanallisen arvioinnin ja numeroarvosanan antaminen eri oppiaineissa ja käyttäytymisen arvioinnissa Helsingin kaupungin peruskouluissa 
Helsingissä vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Arvioinnissa käytetään yhteistä todistuspohjaa. Vuosiluokilla 1–3 käyttäytymisen arviointi annetaan sanallisena arvioina todistuksen liitteenä. 

Vuosiluokkien 4–9 todistukset annettaan numeroarvosanoina. Vuosiluokilla 4–7 oppilas saa vähintään lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen numeroarviona. Muista todistuksista ja arvioinneista päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokilla 8–9 lukuvuositodistuksen lisäksi annettaan vähintään yksi välitodistus numeroarviona. Perusopetuksen päättävä oppilas saa päättötodistuksen. 

Kun oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita on rajattu, osaamisen arvioinnissa käytetään Helsingin sanallisen arvioinnin skaalaa.  

Kaikilla vuosiluokilla oppilas saa lukuvuoden aikana sanallista arviointipalautetta oppimisestaan, osaamisestaan ja edistymisestään. 

Oppilaan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuodessa oppimiskeskustelu, johon huoltajat kutsutaan mukaan. Oppilas asettaa vähintään lukukauden alussa tavoitteita omalle oppimiselleen opettajan ohjauksella. Oppimiskeskusteluissa hän arvioi omaa oppimistaan ja edistymistään. Oppilaalla on aktiivinen rooli keskustelussa. Opettaja ohjaa oppilasta keskusteluun valmistautumisessa ja antaa oppimiskeskustelussa palautetta oppilaalle oppimisen edistymisestä. 

Koulukohtainen osuus 

Koulu täsmentää muiden lukuvuoden aikana annettavien todistusten ja arviointien ajankohdat ja tiedottamisen muodot.

Lukuvuositodistus

Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Lukuvuositodistuksissa on käytössä seuraavat liitteet: 

  • Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1–3   

  • Numeroarvosanaa täydentävä sanallinen arvio  

Välitodistus

Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. Välitodistuksessa on käytössä seuraava liite: 

  • Numeroarvosanaa täydentävä sanallinen arvio 

Erotodistus

Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä erotodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. Erotodistuksessa on käytössä seuraava liite: 

  • Numeroarvosanaa täydentävä sanallinen arvio 

Perusopetuksen päättötodistus

Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteistä päättötodistuspohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa.  

Päättötodistuksessa on käytössä seuraava liite: 

  • Käyttäytymisen arviointi 

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Erityisessä tutkinnossa annetaan näyttöjä pääsääntöisesti suomen kielellä. Näyttöjä voivat olla erilaiset kirjalliset tuotokset, kuten kokeet, tutkielmat, oppimispäiväkirjat tai portfolio ja muut oppilaan tuottamat materiaalit. Erityistä tutkintoa varten voidaan järjestää myös erillinen tutkintotilanne, jossa opettaja käy arvioivaa keskustelua tuotoksista ja näin varmistaa osaamisen. Erityisen tutkinnon voi suorittaa perusopetuksen päättövaiheessa. 

Helsingin kaupungin peruskouluissa käytetään yhteisiä erityisen tutkinnon todistuspohjia. 

Erityisen tutkinnon suorittaminen Helsingin kaupungin peruskouluissa 

Erityistä tutkintoa voidaan hyödyntää muualta muuttaneiden tai koulusta poissaolleiden oppilaiden opintojen järjestämisessä. Koulussa opiskelevan oppilaan erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan oma koulu. Rehtori sopii koulussa kutakin oppiainetta varten tutkinnon vastaan ottavan opettajan. Koulun rehtori tai opettaja sopivat oppilaan ja tämän huoltajan kanssa etukäteen, millaisiin näyttöihin arviointi perustuu. Koulussa opiskeleva oppilas voi antaa näyttöjä oppiaineen opetustuntien aikana.  

Mikäli oppilas haluaa suorittaa erityisen tutkinnon vieraassa kielessä, jota ei opeteta oppilaan omassa koulussa, voidaan erityisen tutkinnon järjestämisen mahdollisuutta kysyä toisesta kaupungin peruskoulusta. Vieraissa kielissä voidaan järjestää myös keskitetysti Helsingin kaupungin peruskouluille erityisen tutkinnon tilaisuuksia. Näistä ilmoitetaan erikseen lukuvuosittain. 

ePerusteet