Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Vuosiluokilla 1 - 9 käydään oppimiskeskustelu. Oppimiskeskustelu on osa formatiivista arviointia ja siinä käytetään kaikille yhteisiä oppimiskeskustelupohjia. Oppimiskeskustelut käydään kouluissa sovittujen aikataulujen ja ohjeiden mukaisesti, jotka täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Oppimiskeskustelussa keskustellaan oppilaan oppimisesta ja osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kannustavassa ja ohjaavassa ilmapiirissä. Keskustelun pohjana toimii oppilaan itsearviointi, huoltajan huomiot sekä opettajien havainnot oppilaasta.
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Kouluissa huolehditaan lukuvuoden ja/tai jaksojärjestelmän alussa, että oppilailla ja huoltajilla on tieto oppimisen ja osaamisen tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista. Opettaja käy opettamiensa oppiaineiden osalta oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja arvioinnin periaatteet. Niistä kerrotaan myös huoltajille erilaisin tavoin esimerkiksi huoltajailloissa ja henkilökohtaisesti viestimällä esimerkiksi oppimiskeskusteluissa ja Wilma-viestein. Opetussuunnitelmasta on luettavissa oppimisen ja osaamisen tavoitteet ja sen tulee olla huoltajien luettavissa koulujen ja kaupungin www-sivuilla
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI JA SEN PERUSTANA OLEVAT TAVOITTEET
Käyttäytymisen arviointi annetaan vuosiluokilla 1 - 3 sanallisen todistuksen yhteydessä erillisellä liitteellä. Vuosiluokilla 4 - 8 käyttäytymisestä annetaan numero.
Käyttäytymisen arvioinnin perustana olevat tavoitteet:
- Muiden ihmisten ja ympäristön huomioiminen
- Asiallinen ja tilannetietoinen käyttäytyminen ja hyvät tavat
- Yhteisten sääntöjen noudattaminen
Käyttäytymistä arvioidaan seuraavien kriteereiden pohjalta:
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1 - 3
Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet, kun hän:
• käyttäytyy usein esimerkillisen kohteliaasti, huomaavaisesti ja rehellisesti
• ratkoo eteen tulevia ristiriitatilanteita rakentavasti ja omatoimisesti
• auttaa ja kannustaa muita oppilaita
• toimii rehellisesti ja luotettavasti, tunnistaa oikean ja väärän
• tunnistaa erilaisten tilanteiden vaatimukset ja käyttäytyy niissä asiallisesti
• vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin
• noudattaa yhteisiä sopimuksia ja koulun sääntöjä sekä hyviä tapoja
• osoittaa toiminnallaan arvostavansa kouluympäristöään ja huolehtii siitä
• oppilaan käytökseen ei juurikaan tarvitse puuttua
Oppilas on saavuttanut tavoitteet hyvin, kun hän:
• pyrkii auttamaan ja kannustamaan muita oppilaita
• osaa toimia kouluyhteisön jäsenten kanssa rakentavasti, kohteliaasti ja ystävällisesti
• toimii rehellisesti ja luotettavasti, tunnistaa yleensä oikean ja väärän
• pyrkii ratkomaan ristiriitatilanteita rakentavasti, mutta tarvitsee tähän välillä aikuisen apua
• toimii yleensä hyvien tapojen mukaisesti
• toimii yleensä täsmällisesti ja ottaa toiminnassaan huomioon kouluympäristön
• noudattaa pääsääntöisesti koulun ja luokan sääntöjä ja ohjeita
• muuttaa käytöstään toivottuun ja ohjattuun suuntaan
Oppilas on saavuttanut tavoitteet melko hyvin, kun hän:
• auttaa ja kannustaa muita oppilaita vaihtelevasti, mutta hänellä on toisinaan vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
• harjoittelee ristiriitojen ratkaisemista
• tunnistaa erilaisia tilanteita, mutta tarvitsee vielä ohjausta sääntöjen noudattamiseen ja asialliseen käyttäytymiseen
• noudattaa yhteisiä sääntöjä tutuissa tilanteissa, mutta tarvitsee välillä muistuttamista
• häiritsee kouluyhteisön toimintaa toistuvasti
• täsmällisyydessä on usein parannettavaa
• toimii toisinaan välinpitämättömästi kouluympäristönsä suhteen
• koululta on otettu yhteyttä kotiin oppilaan käyttäytymiseen liittyen
• muuttaa käytöstään toivottuun ja ohjattuun suuntaan useamman puuttumisen jälkeen
Oppilas on saavuttanut tavoitteet osittain, kun hän:
• harjoittelee muiden huomioimista aikuisen ohjauksessa, ei yleensä kykene yhteistyöhön
• harjoittelee aikuisen ohjauksessa tilanteenmukaista käyttäytymistä ja hyvien tapojen noudattamista, ei erota oikeaa ja väärää käytöstä
• häiritsee kouluyhteisön toimintaa usein
• tuntee jotain yhteisiä sääntöjä ja harjoittelee niiden noudattamista tutuissa tilanteissa
• ei osaa toimia täsmällisesti
• suhtautuu välinpitämättömästi kouluympäristöön
• koululta on otettu toistuvasti ja tuloksettomasti yhteyttä kotiin oppilaan käyttäytymiseen liittyen
• ei muuta käytöstään toivottuun ja ohjattuun suuntaan
Luokat 4-8
Erinomainen 10
• toimii esimerkillisesti kouluyhteisön jäsenenä; auttaa ja kannustaa toisia oppilaita
• suhtautuu myönteisesti koulutyöhön ja hallitsee erilaiset sosiaaliset tilanteet
• osoittaa erinomaisen hyvää käytöstä kaikkia kohtaan ja toimii rehellisesti ja luotettavasti
• kykenee tarvittaessa joustamaan mielipiteissään ja ilmaisee omia ajatuksiaan rakentavasti
Kiitettävä 9
• toimii vastuullisesti kouluyhteisön jäsenenä ja haluaa auttaa ja kannustaa muita oppilaita
• käyttäytyy ystävällisesti ja kohteliaasti kouluyhteisön jäseniä kohtaan
• toimii rehellisesti ja luotettavasti
• ratkoo eteen tulevia ristiriitatilanteita omatoimisesti
• noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita ja hyviä käytöstapoja
Hyvä 8
• osaa toimia kouluyhteisön jäsenenä ja auttaa sekä kannustaa muita oppilaita
• osaa keskustella kouluyhteisön jäsenten kanssa kohteliaasti ja ystävällisesti
• toimii rehellisesti ja luotettavasti
• toimii yleensä täsmällisesti
• ymmärtää oman toimintansa vaikuttavan kouluympäristöön
• noudattaa lähes aina koulun sääntöjä ja ohjeita
• pyrkii ratkomaan ristiriitatilanteita omatoimisesti
Tyydyttävä 7
• noudattaa useimmiten koulun sääntöjä, käytöstapoja ja ohjeita
• on toisinaan välinpitämätön kouluympäristönsä suhteen
• pyrkii sopeutumaan kouluyhteisön jäseneksi
• auttaa ja kannustaa muita oppilaita vaihtelevasti
• toimii yleensä rehellisesti ja luotettavasti
Kohtalainen 6
• suhtautuu usein välinpitämättömästi tai negatiivisesti koulutyöhön ja – ympäristöön
• vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
• käytöshäiriöitä ja huonoja käytöstapoja
• oikean ja väärän raja epäselvä
• vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita
Välttävä 5
• suhtautuu negatiivisesti tai välinpitämättömästi koulutyöhön ja –ympäristöön
• ei tee yhteistyötä eikä noudata koulun sääntöjä
Oppilaalla on
• vakavia käytöshäiriöitä
• oikean ja väärän raja vääristynyt
• jatkuvia laiminlyöntejä
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opettaja on vastuussa oppilaan opintojen edistymisen seuraamisesta. Kun oppilas opiskelee vuosiluokittain, hänen siirtymisestään seuraavalle vuosiluokalle päätetään lukuvuositodistuksen yhteydessä.
Mikäli oppilas ei näytä saavuttavan hyväksytysti vuosiluokan tavoitteita yhdessä tai useammassa oppiaineessa, opettajan on oltava ajoissa yhteydessä huoltajien lisäksi oman koulun oppimisen tuen sekä tarvittaessa opiskelijahuollon asiantuntijoihin, jotta oppilaalle pystytään tarjoamaan hänen tarvitsemansa tuki opinnoissa edistymiseksi.
Tukitoimien suunnittelun yhteydessä voidaan myös määritellä vuosiluokan kertaaminen tai seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen huolimatta siitä, että oppilas ei ole saavuttanut yhdessä tai useammassa oppiaineessa vuosiluokan tavoitteita hyväksytysti. Tällöin voidaan harkita myös tavoitekokonaisuuksittain opiskelua, mikäli oppilas on saanut ryhmäkohtaisten tukitoimien lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia. Rehtori tekee hallintopäätöksen tavoitekokonaisuuksittain opiskelevalle oppilaalle. Tukitoimien suunnittelun yhteydessä voidaan myös päätyä vuosiluokan kertaamiseen, vaikka oppilas olisi saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti, jos luokan kertaaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi yleisen koulumenestyksen vuoksi.
Mikäli oppilas ei näytä saavuttavan tavoitteita hyväksytysti ja on jäämässä luokalleen, hänelle tulee antaa mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa ne opetukselle asetut tavoitteet, joiden suorittaminen on edellytyksenä seuraavalle vuosiluokalle siirtymiseksi. Tilaisuuksia tarjotaan sekä lukukauden aikana että sen päätyttyä. Ensisijaisesti näyttötilaisuus pyritään järjestämään lukuvuoden aikana. Myös kesäkuussa voidaan järjestää erillinen koe, jossa oppilas voi osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävästi tarvittavat tiedot ja taidot. Kesäkuussa järjestettävä koe on aina viimeisin vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi. Kesäkuun ajankohta määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Mikäli tilaisuus on vasta lukuvuositodistuksen antamisen jälkeen, lukuvuositodistuksessa annettu päätös seuraavalle vuosiluokalle siirtymisestä on ehdollinen. Arvioinnista vastaava opettaja määrittelee tarvittavat näytöt, joiden tulee olla riittävän monipuolisia ja joiden avulla voidaan mitata arvioinnin kohteena olevaa osaamista. Näytöistä ja aikatauluista tiedotetaan huoltajille ja oppilaalle. Opettajan tulee näytöistä sovittaessa ottaa huomioon oppilaan tuen tarpeet ja mahdollisuudet monipuolisten näyttöjen antamiseen.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Koulu päättää valinnaisainevalikoimansa omassa lukuvuosisuunnitelmassaan. Lukuvuosittain määritellään, mitä taide- ja taitoaineiden valinnaisia ja muita valinnaisia aineita tarjotaan.
Vuosiluokilla 4–6 tarjotaan jokaisella vuosiluokalla yksi yhden vuosiviikkotunnin valinnainen aine. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisen aineen asemasta voidaan tarjota kaksi puolen (0,5) vuosiviikkotunnin valinnaista ainetta.
Vuosiluokkien 4–6 valinnaisaineiden tavoitteet, sisällöt, arvioinnin periaatteet määritellään valinnaisaineittain lukuvuosisuunnitelmassa.
Vuosiluokilla 8–9 tarjotaan yhden ja kahden vuosiviikkotunnin taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita.
Koulut määrittelevät ja tiedottavat huoltajille lukuvuosittain, mitä valinnaisia aineita sekä taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita oppilaat voivat valita.
Alle kahden vuosiviikkotunnin (vvt) valinnaisainekokonaisuudet arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Niiden oppisisällöt on laadittu siten, että ne täydentävät ja syventävät perusoppiainesta. Tätä laajemmat valinnaiset oppiaineet arvioidaan numeerisesti omana kokonaisuutenaan. Vapaaehtoiset kielet arvioidaan joko sanallisesti tai numeerisesti.
Perusopetuksen päättöarviointi
Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen paikallisessa tuntijaossa määrätystä tuntimäärästä ja taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista. Luokille 8 ja 9 oppilas valitsee yhden taide- ja taitoaineiden valinnaisista aineista: musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta tai kotitalous. 8. luokalla oppimäärän laajuus on 2 vvt jatkuen 9. luokalla 2 vvt. Nämä arvioidaan osana kyseisen yhteisen oppiaineen kokonaisuutta. Päättötodistukseen tulee merkintä valinnaiseksi valitun taito- ja taideaineen oppimäärän laajuudesta. Päättöarviointi kaikissa taide- ja taitoaineissa tehdään siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä on opiskeltu. Taide- ja taitoaineiden päättöarvosanoja muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin määriteltyjä valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä. Muut valinnaisaineet arvioidaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Jokainen muu valinnainen aine muodostaa oppimäärän, joka siten myös arvioidaan omana oppiaineenaan. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärä arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty -merkinnällä. Vuosiluokalle 8 oppilas valitsee lyhyen valinnaisaineen (ei jatku 9. luokalla), ja jonka oppimäärän laajuus on 2 vvt. Tästä valinnaisaineesta tulee päättötodistukseen numeroarvosana ja merkintä oppimäärän laajuudesta. Oppilas valitsee vielä yhden valinnaisaineen vuosiluokille 8 ja 9, jolloin oppiaineen laajuus on yhteensä 4 vvt. Tästä valinnaisesta aineesta tulee päättötodistukseen numeroarvosana ja merkintä oppimäärän laajuudesta. 9. luokalle oppilas valitsee 1 vvt laajuisen valinnaisaineen. Tämä valinnaisaine arvioidaan sanallisesti hyväksytty -merkinnällä. Tämän valinnaisaineen suoritukset voivat kuitenkin vaikuttaa kyseiseen valinnaisaineeseen oleellisesti liittyvän oppiaineen päättöarvosanaan korottavasti, mikäli suoritukset arvioidaan merkittävästi paremmiksi ja riittävän laajoiksi.
Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti Harjavallan kaupungin perusopetuksessa tarjotaan vapaaehtoisena A2 kielivalintana saksan kieltä 4. luokalta alkaen 2 vvt sekä B2 kielivalintana saksan kieltä 8. luokalta alkaen 2 vvt.
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
LUKUVUOSITODISTUS
Lukuvuositodistus on sanallinen vuosiluokilla 1–3 ja numeerinen vuosiluokilla 4–9. Numeerisen todistuksen liitteenä voidaan aina antaa sanallinen arviointi erillisellä todistuksen liitteellä. Sanallisen liitteen voi antaa oppilaalle tilanteessa, jossa oppilaan arviointi on näyttöjen vähäisyyden tai esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi vähäistä. Kaikki koulut käyttävät samoja todistuspohjia.
Välitodistus
VÄLITODISTUKSET
Vuosiluokilla 1–6 ei anneta välitodistusta. Numeerinen välitodistus annetaan vuosiluokilla 7–9 syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7–8 yksittäiselle oppilaalle voidaan olla antamatta välitodistus perustelluista syistä. Oppilaan tilanne voi olla esimerkiksi terveydellisistä syistä sellainen, että hänellä ei ole näyttöjä arvosanan antamiseksi useassa eri oppiaineessa. Välitodistuksen antamatta jättämisestä tulee keskustella oppilaan huoltajien kanssa.
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityisen tutkinnon vastaanottaa pääasiassa oppilasta opettava opettaja tai kotiopetuksessa olevan oppilaan ollessa kyseessä opintojen etenemistä valvova opettaja. Mikäli omasta koulusta ei löydy erityisen tutkinnon vastaanottavaa opettajaa, pyritään opettaja löytämään muista kaupungin opettajista. Erityinen tutkinto voidaan suorittaa kaksi kertaa lukuvuodessa: syyslukukauden ja kevätlukukauden loppupuolella. Erityisen tutkinnon suorittamisesta sovitaan ja siihen ilmoittaudutaan etukäteen. Syyslukukauden päätteeksi suoritettavaan erityiseen tutkintoon ilmoittaudutaan syyskuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden päätteeksi suoritettavaan erityiseen tutkintoon tammikuun loppuun mennessä. Erityisessä tutkinnossa annettava todistus on sanallinen tai numeerinen samoin periaattein kuin muutkin Harjavallan kaupungin perusopetuksessa annettavat todistukset.
Paikallisesti päätettävät asiat
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta ja arvioinnin tiedottamisen muodot
Kaikilla vuosiluokilla luokanvalvoja tai luokanopettaja kutsuu oppilaan ja huoltajan oppimiskeskusteluun. Oppimiskeskustelussa keskustellaan oppilaan oppimisesta ja osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kannustavassa ja ohjaavassa ilmapiirissä. Keskustelun pohjana toimii oppilaan itsearviointi, huoltajan huomiot sekä opettajien havainnot oppilaasta.
Opettaja käy opettamiensa oppiaineiden osalta oppilaiden kanssa läpi oppimisen tavoitteet ja arvioinnin periaatteet. Oppimisen tavoitteista ja arvioinnin periaatteista kerrotaan myös huoltajille erilaisin tavoin esimerkiksi vanhempainilloissa ja henkilökohtaisesti viestimällä, kuten oppimiskeskustelussa ja Wilma-viesteissä. Opetussuunnitelmasta on luettavissa oppimisen ja osaamisen tavoitteet ja sen tulee olla huoltajien luettavissa kaupungin www-sivuilta.
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Vuosiluokilla 7 - 8 käyttäytymisestä annetaan numero.
Käyttäytymisen arvioinnin perustana olevat tavoitteet:
Muiden ihmisten ja ympäristön huomioiminen
Asiallinen ja tilannetietoinen käyttäytyminen ja hyvät tavat
Yhteisten sääntöjen noudattaminen
Käyttäytymistä arvioidaan seuraavien kriteereiden pohjalta:
Luokat 7-8
Erinomainen 10
toimii esimerkillisesti kouluyhteisön jäsenenä; auttaa ja kannustaa toisia oppilaita
suhtautuu myönteisesti koulutyöhön ja hallitsee erilaiset sosiaaliset tilanteet
osoittaa erinomaisen hyvää käytöstä kaikkia kohtaan ja toimii rehellisesti ja luotettavasti
kykenee tarvittaessa joustamaan mielipiteissään ja ilmaisee omia ajatuksiaan rakentavasti
Kiitettävä 9
toimii vastuullisesti kouluyhteisön jäsenenä ja haluaa auttaa ja kannustaa muita oppilaita
käyttäytyy ystävällisesti ja kohteliaasti kouluyhteisön jäseniä kohtaan
toimii rehellisesti ja luotettavasti
ratkoo eteen tulevia ristiriitatilanteita omatoimisesti
noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita ja hyviä käytöstapoja
Hyvä 8
osaa toimia kouluyhteisön jäsenenä ja auttaa sekä kannustaa muita oppilaita
osaa keskustella kouluyhteisön jäsenten kanssa kohteliaasti ja ystävällisesti
toimii rehellisesti ja luotettavasti
toimii yleensä täsmällisesti
ymmärtää oman toimintansa vaikuttavan kouluympäristöön
noudattaa lähes aina koulun sääntöjä ja ohjeita
pyrkii ratkomaan ristiriitatilanteita omatoimisesti
Tyydyttävä 7
noudattaa useimmiten koulun sääntöjä, käytöstapoja ja ohjeita
on toisinaan välinpitämätön kouluympäristönsä suhteen
pyrkii sopeutumaan kouluyhteisön jäseneksi
auttaa ja kannustaa muita oppilaita vaihtelevasti
toimii yleensä rehellisesti ja luotettavasti
Kohtalainen 6
suhtautuu usein välinpitämättömästi tai negatiivisesti koulutyöhön ja – ympäristöön
vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
käytöshäiriöitä ja huonoja käytöstapoja
oikean ja väärän raja epäselvä
vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita
Välttävä 5
suhtautuu negatiivisesti tai välinpitämättömästi koulutyöhön ja –ympäristöön
ei tee yhteistyötä eikä noudata koulun sääntöjä
Oppilaalla on
vakavia käytöshäiriöitä
oikean ja väärän raja vääristynyt
jatkuvia laiminlyöntejä
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Harjavallassa perusopetus järjestetään pääosin vuosiluokkiin sidotusti. Oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle päätetään lukuvuositodistuksen yhteydessä. Oppilas voi myös opiskella vuosiluokkiin sitomattomasti, jolloin hän siirtyy vuosiluokalta toiselle aina oman ikäluokkansa mukaisesti. Oppilaan opiskellessa vuosiluokkiin sitomattomasti, hänen opinto-ohjelmassaan määritellään ne kokonaisuudet, joiden suorittaminen on edellytyksenä opinnoissa etenemiseksi.
Opettaja on vastuussa oppilaan opintojen edistymisen seuraamisesta. Tilanteessa, jossa opintojen hyväksytysti suorittaminen näyttää olevan vaarassa, tulee asia ottaa esille riittävän varhain oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opettajan on oltava myös ajoissa yhteydessä oman koulun oppimisen tuen ja/tai oppilashuollon asiantuntijoihin, jotta oppilaalle pystytään tarjoamaan hänen tarvitsemansa tuki opinnoissa edistymiseksi.
Mikäli oppilas on tukitoimista huolimatta vaarassa jäädä luokalleen, hänelle tulee antaa mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa ne opetukselle asetut tavoitteet, joiden suorittaminen on edellytyksenä seuraavalle vuosiluokalle siirtymiseksi. Tilaisuuksia tarjotaan sekä lukukauden aikana että sen päätyttyä. Arvioinnista vastaava opettaja määrittelee tarvittavat näytöt, joiden tulee olla riittävän monipuolisia ja joiden avulla voidaan mitata arvioinnin kohteena olevaa osaamista. Näytöistä ja aikatauluista tiedotetaan huoltajille. Opettajan tulee näytöistä sovittaessa ottaa huomioon oppilaan tuen tarpeet ja mahdollisuudet monipuolisten näyttöjen antamiseen.
Mikäli oppilas ei lukuvuoden aikana pysty antamaan tarvittavia näyttöjä, oppilas voi osallistua lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa erilliseen kokeeseen, jossa hän voi osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävästi tarvittavat tiedot ja taidot. Kesäkuussa järjestettävä koe on aina viimeisin vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi. Kesäkuun ajankohta määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Mahdollisuudesta jäädä luokalleen tulee olla heti tilanteen selvittyä yhteydessä huoltajiin. Myös tarvittavista näytöistä ja aikatauluista ollaan yhteydessä oppilaan huoltajiin heti kun mahdollista.
Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
Lukuvuositodistus on numeerinen vuosiluokilla 7–9. Numeerisen todistuksen liitteenä voidaan aina antaa sanallinen arviointi erillisellä todistuksen liitteellä. Sanallisen liitteen voi antaa oppilaalle tilanteessa, jossa oppilaan arviointi on näyttöjen vähäisyyden tai esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi vähäistä. Kaikki koulut käyttävät samoja todistuspohjia.
VÄLITODISTUKSET
Numeerinen välitodistus annetaan vuosiluokilla 7-9 syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7–8 yksittäiselle oppilaalle voidaan olla antamatta välitodistus perustelluista syistä. Oppilaan tilanne voi olla esimerkiksi terveydellisistä syistä sellainen, että hänellä ei ole näyttöjä arvosanan antamiseksi useassa eri oppiaineessa. Välitodistuksen antamatta jättämisestä tulee keskustella oppilaan huoltajien kanssa ja se kirjataan joko HOJKS:iin tai oppimissuunnitelmaan.
VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINTI JA PÄÄTTÖARVIOINTI
VUOSILUOKAT 7-9
Harjavallan kaupungin perusopetuksessa taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja sijoitetaan asetuksen mukaisesti kaikille yhteiseen opetukseen opetuksen järjestäjän päätöksellä 7. luokan käsitöihin 1 vvt. Oppilaan vapaasti valittavia taide- ja taitoaineita tarjotaan 8. luokalla 2 vvt ja 9. luokalla 2 vvt.
Muita valinnaisaineita tarjotaan lisäksi 8. luokalla 4 vvt ja 9. luokalla 3 vvt. Näitä muita valinnaisaineita oppilas valitsee joko syventävistä tai soveltavista valinnaisista aineista paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti.
KUVAUS VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINNISTA JA PÄÄTTÖARVIOINNISTA LUOKKA-ASTEILLA 7-9
Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen paikallisessa tuntijaossa määrätystä tuntimäärästä ja taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista. Luokille 8 ja 9 oppilas valitsee yhden taide- ja taitoaineiden valinnaisista aineista: musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta tai kotitalous. 8. luokalla oppimäärän laajuus on 2 vvt jatkuen 9. luokalla 2 vvt. Nämä arvioidaan osana kyseisen yhteisen oppiaineen kokonaisuutta. Päättötodistukseen tulee merkintä valinnaiseksi valitun taito- ja taideaineen oppimäärän laajuudesta. Päättöarviointi kaikissa taide- ja taitoaineissa tehdään siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä on opiskeltu. Taide- ja taitoaineiden päättöarvosanoja muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin määriteltyjä valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä.
Muut valinnaisaineet arvioidaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Jokainen muu valinnainen aine muodostaa oppimäärän, joka siten myös arvioidaan omana oppiaineenaan. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärä arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty -merkinnällä.
Vuosiluokalle 8 oppilas valitsee lyhyen valinnaisaineen (ei jatku 9. luokalla), ja jonka oppimäärän laajuus on 2 vvt. Tästä valinnaisaineesta tulee päättötodistukseen numeroarvosana ja merkintä oppimäärän laajuudesta.
Oppilas valitsee vielä yhden valinnaisaineen vuosiluokille 8 ja 9, jolloin oppiaineen laajuus on yhteensä 4 vvt. Tästä valinnaisesta aineesta tulee päättötodistukseen numeroarvosana ja merkintä oppimäärän laajuudesta.
9. luokalle oppilas valitsee 1 vvt laajuisen valinnaisaineen. Tämä valinnaisaine arvioidaan sanallisesti hyväksytty -merkinnällä. Tämän valinnaisaineen suoritukset voivat kuitenkin vaikuttaa kyseiseen valinnaisaineeseen oleellisesti liittyvän oppiaineen päättöarvosanaan korottavasti, mikäli suoritukset arvioidaan merkittävästi paremmiksi ja riittävän laajoiksi.
VIERAIDEN KIELTEN VAPAAEHTOISET JA VALINNAISET OPPIMÄÄRÄT
Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti Harjavallan kaupungin perusopetuksessa tarjotaan vapaaehtoisena A2 kielivalintana saksan kieltä 4. luokalta alkaen 2 vvt sekä B2 kielivalintana saksan kieltä 8. luokalta alkaen 2 vvt.