Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimista tukeva arviointikulttuuri
Perusopetuslain mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppimisen arvioinnin ohjeet löytyvät opetussuunnitelman perusteista, sitä täydentävästä paikallisesta opetussuunnitelmasta sekä koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmasta. Opetussuunnitelman liitteet tukevat opettajaa arvioinnin toteuttamisessa.
Opetussuunnitelman perusteissa on käsitelty laajasti oppimisen arvioinnin tavoitteita ja perusteita sekä niitä arvoja, joihin oppimisen arviointi perustuu. Perusteista löytyvät myös arvioinnin kriteerit 6.- ja 9.luokkien päättyessä.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein.
Koulujen toimintasuunnitelmissa määritellään koulukohtaiset arviointikäytännöt (arviointiajankohdat, -muodot ja -sisällöt).
Koulun hyvä arviointikulttuuri edellyttää
pedagogista johtamista
opettajien välistä keskustelua arvioinnin perusteista ja koulukohtaisesta toteutuksesta
yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa
Arvioinnin tehtävä ja yleiset periaatteet
Opettajan tulee opetusta ja oppimisen arviointia suunnitellessaan lähteä liikkeelle opetussuunnitelman tavoitteista ja huolehtia siitä, että suunnittelu tapahtuu riittävässä vuorovaikutuksessa oppilaiden ja huoltajien kanssa.
Arvioinnin tulee ollaoppilaan itsearviointia tukevaa
Oppimisen arviointi
auttaa oppilasta muodostamaan itsestään realistisen käsityksen oppijana ja ihmisenä
on ennakoivaa ja oppimista edistävää
näyttää oppilaalle ja huoltajalle sen, miten oppilas on suoriutunut opinnoissaan suhteessa tavoitteisiin
auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja siihen liittyvissä valinnoissa
ohjaa opettajaa huomaamaan oppilaan tarpeet ja toimii opettajan itsearvioinnin välineenä
Oppiaineiden arvioinnin kriteerit on määritelty opetussuunnitelman perusteissa 6.luokan ja 9.luokan loppuun. Kriteerit ovat oppimisen tason kuvauksia, joita käytetään arvioinnin perustana. Yhteiset valtakunnalliset kriteerit on tarkoitettu tukemaan opettajan työtä sekä yhtenäistämään arviointia.
Oppiaineiden arvioitavat sisällöt, tiedot ja taidot löytyvät oppiainekohtaisten lukujen alta opetussuunnitelman perusteista ja paikallisesta opetussuunnitelmasta.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta
Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita avoimuudesta, yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä.
Arviointikeskustelut
Arviointikeskustelut käydään vuosiluokilla 1.-9. Arviointikeskustelua tarjotaan kaikille huoltajille. Opettaja kutsuu keskusteluun oppilaan ja huoltajan/huoltajat. Oppilas valmistautuu keskusteluun Wilmassa olevan arviointikeskustelupohjan avulla. Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia aiheita.
Tuen oppilaan kohdalla arviointikeskustelu/oppilaskohtainen keskustelu on mahdollista korvata opettajan harkinnan mukaan oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnan ja päivittämisen yhteydessä.
Päättöarvioinnin lähestyessä opettajan tehtävänä on oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen oppilaan osaamisen tasosta ja nykytilasta siten, että oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa tasoon vielä perusopetuksen aikana, jos oppilas ei ole saavuttamassa hyväksyttyä arvosanaa. Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan kirjataan, miten huoltajia tiedotetaan tavoitteista, arviointikriteereistä ja -perusteista.
Päättöarvioinnin arviointikeskustelussa oppilas arvioi osaamistaan ja itseään oppijana. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan omia suorituksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Tämä on huomioitava kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla tehdään päättöarviointia.
Arvioinnista tiedottamisen muodot
Koulun tulee tiedottaa arvioinnista monipuolisesti sekä avata kodin ja koulun välisen yhteistyön käytänteitä, jotka koulu kirjaa toiminta- ja kehittämissuunnitelmaan. Oppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit ovat huoltajille nähtävissä paikallisessa opetussuunnitelmassa kaupungin verkkosivuilla. Hämeenlinnan arvioinnin vuosikello, yhteisen arviointikulttuurin linjaukset sekä koulun mahdolliset omat täsmennykset näkyvät koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa (TOKE).
Lukuvuoden alussa ja/tai opintojakson alkaessa opettaja avaa oppiaineen oppimisen, osaamisen ja työskentelyn tavoitteet sekä arviointikriteerit oppilaille. Tavoitteisiin ja arviointikriteereihin palataan useamman kerran lukuvuoden aikana. Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin. Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi myös käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit.
Arviointia dokumentoidaan lukuvuoden aikana myös Wilma-järjestelmään. Tuntimerkintöjä käytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tukena ja lisäämään arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin.
Väli- ja lukuvuosiarviointi
Hämeenlinnassa oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta vuosiluokilla 1-2 vähintään kaksi kertaa vuodessa ja vuosiluokilla 3-9 vähintään kolme kertaa vuodessa:
väliarviointi (todistus tai muu kirjallinen palaute, ei vuosiluokilla 1-2)
arviointikeskustelu (luonteeltaan formatiivinen, vuosiluokilla 1-2 sisältää myös summatiivista arviointia)
lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8
päättötodistus 9. vuosiluokan päätteeksi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Opettaja avaa käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet ja arviointikriteerit oppilaille ja niihin palataan useaan kertaan lukuvuoden aikana.
4 hylätty:
Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita, eikä ole sopeutunut koulun toimintaan lainkaan arviointijakson aikana.
Hylättyä arvosanaa käytetään silloin, jos oppilas ei ole käynyt koulua (luvaton poissaolo) ja hänen käyttäytymistään ei voi arvioida.
Jos oppilaalla on päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta, hän suorittaa erillistä tutkintoa (esim. kotiopetus), eikä käyttäytymistä voida arvioida, jätetään todistukseen käyttäytymisen arviointi tyhjäksi.
Vuosiluokilla 1-2 käyttäytymisen arviointi on sanallista. Arviointiasteikko on erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty. Tavoitteiden saavuttaminen erinomaisesti tarkoittaa taulukon arvosanoja 9 ja 10. Tavoitteiden saavuttaminen välttävästi tarkoittaa taulukon arvosanoja 5 ja 6. Jos oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita, on arvosana hylätty (ks. kriteerit yllä).
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Mikäli oppilas on saanut jossakin oppiaineessa hylätyn suorituksen, varataan hänelle mahdollisuus erillisessä näytössä osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillisen näytön antaminen pyritään ensisijaisesti mahdollistamaan lukuvuoden aikana. Koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään ehtojen suorittamiskäytäntö. Opettaja määrittelee kuulusteltavat osa-alueet ja näyttöjen suoritustavat. Ehtojen suorituspäivä(t) sovitaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koulun asettamien määräaikojen puitteissa.
Lukuvuositodistukseen merkitään mahdollinen vuosiluokan kertaaminen. Jos kertaamisen syynä on yleinen heikko koulumenestys, ei todistuksessa välttämättä tarvitse olla hylättyjä oppiaineita.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen oppilas voi edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppilas opiskelee oppimäärän opintokokonaisuuksina oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oman opintoohjelman mukaisesti edettäessä opinnoissa eivät aiemmat opinnot raukea. Oppilas saa lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetuista opinnoista.
Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtyvälle oppilaalle tehdään hallinnollinen päätös, ellei hän ole jo erityisen tuen piirissä. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevälle oppilaalle tehdään opinto-ohjelma tai erityisen tuen piirissä olevalle oppilaan opinto-ohjelma määritellään HOJKSissa.
Oppilaalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot suhteessa edellisen opintokokonaisuuden tavoitteisiin, jotta hän voi edetä opiskelemaan seuraavaa opintokokonaisuutta. Opintokokonaisuus tulee suunnitella opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja oppilaan yksilöllinen osaamisen taso huomioon ottaen.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Valinnaisten aineiden arviointi
Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa. Kotitaloutta voidaan opettaa valinnaisaineena jo alakoulussa, jolloin siitä tulee antaa oma arvosana, sillä kotitalous on yhteinen oppiaine 7. vuosiluokalla.
Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti. Todistukseen tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, kaikkien yhteen yhteiseen oppiaineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä ”hyväksytty” – merkintä.
Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi Hämeenlinnassa
Oppilaan opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana.
1.-2. vuosiluokilla opetus perustuu oppiaineisiin, mutta toteutus on vielä osin pitkälle eheytettyä. Opetuksen suunnittelussa huomioidaan monialaisen oppimiskokonaisuuden velvoite. Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.
3.-5. vuosiluokilla monialainen oppimiskokonaisuus toteutuu monialaisissa valinnaisissa, jotka arvioidaan osana emoainetta. Monialaiset valinnaiset ja taito- ja taideainevalinnaiset (3.-6. vuosiluokilla) kuvataan koulun TOKEssa lukuvuosittain. Suunnitelmassa tulee määritellä opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet, arvioinnin kohteet sekä vuosiluokat, joilla niitä tarjotaan. Laaja-alainen osaaminen huomioidaan suunnitelmaa tehtäessä. Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.
6.-9. vuosiluokkien monialaiset oppimiskokonaisuudet: Koulujen tulee kuvata monialaiset oppimiskokonaisuudet koulun TOKEssa lukuvuosittain. Suunnitelmassa tulee määritellä opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet, arvioinnin kohteet sekä vuosiluokat, joilla niitä tarjotaan. Laaja-alainen osaaminen huomioidaan suunnitelmaa tehtäessä. Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa. Kotitaloutta voidaan opettaa valinnaisaineena jo alakoulussa, jolloin siitä tulee antaa oma arvosana, sillä kotitalous on yhteinen oppiaine 7. vuosiluokalla.
Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti. Todistukseen tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, kaikkien yhteen yhteiseen oppiaineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä ”hyväksytty” – merkintä.
Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.
Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Päättöarvioinnissa on vain yksi kotitalousnumero, ellei sitä opeteta muissa valinnaisissa aineissa kahta vuosiviikkotuntia. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet (A2-, B2 -kielet) ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arviointi numeroarvosanalla. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Huoltajan tulee tehdä kirjallinen pyyntö koulun rehtorille hyväksytty-merkinnästä.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Arviointi 1.-2. vuosiluokilla
1. vuosiluokalla arvioidaan kaikki oppiaineet asteikolla hyväksytty / hylätty lukuvuoden päätteeksi. 2. vuosiluokalla arvioidaan kaikki oppiaineet 5-portaisella sanallisella arvioinnilla lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisestä annetaan 1.-2. vuosiluokilla sanallinen arviointi erillisellä liitteellä lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka ovat kaupungin opetussuunnitelman liitteenä. Opettaja voi täydentää lukuvuosiarviointia sanallisesti.
Alkuopetuksessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina ja se korvaa väliarvioinnin. Arviointikeskustelussa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kuvataan oppilaan oppimisen edistyminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen yksityiskohtaisemmin. Oppilasta opettavien opettajien yhteistyö on tärkeää oppiainekohtaisen edistymisen kuvaamiseksi. Opettaja kuvaa oppilaan oppiainekohtaista osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä Hämeenlinnan arviointikeskustelupohjaan, joka löytyy Wilmasta.
Arviointi 3.-9. vuosiluokilla
3.-9. vuosiluokilla arvioidaan kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanalla. Opettaja voi täydentää arvioita sanallisesti. Käyttäytymisen arviointi perustuu Hämeenlinnan käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin, jotka ovat kaupungin opetussuunnitelman liitteenä. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Maahanmuuttajataustaisen tai monikielisen oppilaan arviointi
Maahanmuuttajataustaisen tai monikielisen oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen kielen taito. Oppilas voi näyttää osaamisensa tilanteisiin sovitetuilla, monipuolisilla ja joustavilla arviointitavoilla kuten suullisilla kokeilla tai käyttämällä kokeessa apuna kirjaa. Arjessa annettavalla ohjaavalla palautteella ja keskusteluilla tuetaan oppilaan oppimisen edistymistä.
Kun monikielisen oppilaan suomen kielen taito on vasta alkeisvaiheessa, hänelle voidaan antaa todistuksessa hyväksytty/hylätty-merkintä arvosanan kohdalle ja/tai sanallinen arviointi. Sanallisen ja/tai numeerisen arvioinnin tarve määritellään oppiainekohtaisesti aineenopettajan, luokanopettajan ja S2-opettajan yhteistyönä. Arviointi suhteutetaan oppilaan omiin yksilöllisiin tavoitteisiin ja edistymiseen.
Peruskoulun päättötodistuksessa oma äidinkieli arvioidaan joko sanallisesti: erinomainen (10 ja 9), hyvä (8), tyydyttävä (7 ja 6), välttävä (5) tai hyväksytty/hylätty. Jos opettaja ei anna arvioita, merkitään vain osallistuminen.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Osallistumistodistuksen allekirjoittaa sekä opettaja että koulun rehtori ja se leimataan koulun leimalla. Osallistumistodistukset tallennetaan liitelomakkeeksi Primukseen. Valmistavan luokan opettaja voi antaa väliarvioinnin ja tiedottaa oppilasta ja huoltajia opinnoissa etenemisestä haluamallaan tavalla.
Toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen arviointi
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain (motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot). Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Oppimisen edistymistä arvioidaan vähintään kaksi kertaa kouluvuoden aikana. Huoltajien kanssa käydään suullinen arviointikeskustelu kevätlukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus. Arvioinnissa tarkastellaan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tukena käytetään arvioinnin menetelmiä sen mukaisesti, mitä oppimisen tavoitteita asetettaessa on käytetty. Oppimisen tavoitteet voidaan jakaa toiminta-aluekohtaisesti pienempiin osatavoitteisiin, jos se tavoiteasettelun ja oppimisen edistymisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Osatavoitteissa edistymisen seuraamiseksi voidaan käyttää seurantamenetelmiä, joissa määritellään taso, jolloin tavoite katsotaan saavutetuksi ja millä keinoin oppimisen edistymistä seurataan.
Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arviointi
Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, lisätään numeroarvosanan tai sanallisen arvion perään tähti (*). Todistuksen lisätietoja-kohdassa mainitaan, että oppilas on opiskellut nämä oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat
Opetuksen järjestäjä nimeää tutkivan opettajan selvittämään ja arvioimaan erityistä tutkintoa suorittavan oppivelvollisen edistymistä siitä yksiköstä, jossa oppivelvollinen on suorittanut tai suorittaisi oppivelvollisuuttaan. Tutkiva opettaja on yhteydessä oppivelvollisen huoltajaan ja sopii valvonnan käytännön järjestelyistä sekä käy läpi huoltajan ja opetuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet. Mikäli huoltaja laatii oppivelvolliselle oman opetussuunnitelman, tulee suunnitelma toimittaa opetuksen järjestäjälle sekä tutkivalle opettajalle.
Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Valvontatilaisuudet järjestetään vähintään kerran vuodessa siten, että oppivelvollinen osoittaa edistymisensä lukuvuoden päätöspäivään mennessä. Mikäli oppivelvollinen aikoo osallistua 9. vuosiluokan kevätlukukaudella yhteishakuun, tulee huoltajan huolehtia, että tarvittava näyttö oppivelvollisuuden suorittamisesta on esitetty tutkivalle opettajalle riittävän ajoissa ennen yhteishaun päättymistä.
Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi oppivelvollisen edistymistä mahdollisimman monipuolisten näyttöjen avulla. Etenkin taito- ja taideaineissa edistymisen arvioinnissa on tarpeen, että näyttöihin sisältyy taitojen osoittamista erilaisin suorituksin sekä esimerkiksi opiskelun tuotoksena syntyneiden portfolioiden avulla. Oppivelvollinen voi antaa näyttöjä osaamisestaan erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten liikuntatiloissa tai laboratoriossa. Tutkiva opettaja laatii arvioinnin perusteella oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan opetuksen järjestäjälle sekä oppivelvollisen huoltajalle.