Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Muutokset arvioinnista on tehty tähän lukuun

Huomattavaa!

Lukuvuositodistukseen yhdistellään oppiaine "uskonto/elämänkatsomustieto" eikä siihen merkitä lainkaan oppimäärää.

Toimitaan siten, että Primukseen luodaan kaksi oppiainetta, joiden molempien nimi on Uskonto/Elämänkatsomustieto. Lyhenne-kentässä sitten tarkennetaan oppiaineeksi elämänkatsomustieto (ET) tai uskonnolle oppimäärä (UE, UO jne).

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Haapaveden paikalliset ratkaisut

Oppilaiden tulee saada oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestä ja osaamisesta. Opettajan on myös huolehdittava, että oppiaineen sisällöt ja tavoitteet ovat oppilaiden tiedossa jo opiskelun alkaessa. Tämä helpottaa myös oppilaiden itsearvioinnin suorittamista. Oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin opettelu tuleekin aloittaa heti ensimmäiseltä luokalta alkaen, jotta siitä tulee luonteva osa oppimista.
Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja oppilaiden tulee saada palautetta jo työskentelyn aikana, ei pelkästään esim. väliarvioinnissa tai lukuvuositodistuksessa. Koska arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa, oppilaan on saatava palautetta jo oppimisjakson aikana, jotta hän tietää,missä voisi parantaa.
Huoltajien on saatava riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta. Tiedottamisessa huoltajille käytämme mm. Wilmaa, Pedanettia ja arviointi-/palautekeskusteluja.
Arvioinnin yhtenäistämisen kannalta on tärkeää, että kunnassa on yhteiset arvioinnin perusteet sekä oppiaineiden että käyttäytymisen arvioinnissa. Lisäksi opetussuunnitelmassa on jo määritelty oppiaineittain ns. hyvän osaamisen kriteerit.
Arvioinnin yhtenäistäminen edellyttää koko opettajakunnan koulutusta. Sitä voi toteuttaa myös oppiaineittain järjestettävinä veso-päivinä, jolloin arviointia voi pohtia enemmän oman oppiaineen sisällä. Myös luokkakohtaiset koko kunnan yhteiset kokeet on yksi mahdollisuus arvioinnin yhtenäistämiseen. Jatkuvan arvioinnin kannalta esim. pedanettiin ladattavat tehtävät on hyvä ratkaisu. Tuolloin oppilas voi esim.kerätä itselleen portfolion omista tehtävistään ja seurata omaa edistymistään vaikkapa äidinkielen kirjoitelmissa. Tämä helpottaa myös oppilaan itsearvioinnin suorittamista.

Arvioinnin lähtökohta

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

Arvioinnin yhdenvertaisuus

Arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Vuosiluokkien 1–8 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin ja perusopetuksen päättöarvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein.

Arvioinnin keskeiset piirteet

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

• rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

• oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa

• oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan

• arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys

• arvioinnin monipuolisuus

• arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Rakentava ja kannustava arviointi

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Arviointiyhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Arviointi ja opetuksen kehittäminen

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppilasarvioinnin 2 pääaluetta

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Numeroarvosanojen kuvaus Haapavedellä

Haapaveden numeroarvioinnin kuvaus on liitteenä kohdassa 6.2. Tavoitteet on määritelty luokka-asteittain jokaisen oppiaineen kohdalla.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusarvosanan arviointikriteerit

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.

Arviointi yksilöllistetyssä oppimäärässä

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt

Oppilaan ikäkausi ja edellytykset

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnin monipuolisuus

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Vieraskielisten huomiointi

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Haapaveden paikalliset ohjeet

Itsearvioinnin tulee olla luonnollinen osa opetustoimintaa. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa osaamistaan osana oppimisprosessia ikäkauden edellyttämällä tavalla. Oppilaalla on oltava vaadittavat tavoitteet selvillä, jotta hän voi pohtia omaa osaamistaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilas voi tehdä itsearviointia saamansa palauteen pohjalta ja samalla asettaa itselleen uusia tavoitteita oppimisprosessin etenemiseksi. Itsearvioinnissa voidaan hyödyntää esim. arviointikeskusteluja opettajan kanssa, itsearviointiosioita testeissä/kokeissa, portfolioita, itsearviointilomakkeita tai -ohjelmia tietokoneella. Vertaisarviointia voidaan opetella/toteuttaa luontevasti esim. ryhmätöiden arvioinnissa joko keskustellen tai edellämainittuja arviointilomakkeita/tietokoneohjelmia hyödyntäen. Myös vertaisarvioinnin tulee edistää oppilaiden oppimisprosessia.

Opettajalta vaaditaan suunnitelmallisuutta, jotta oppitunneilla tulee tilanteita, joissa oppilas pääsee arvioimaanomaa oppimistaan ja suorittaamaan myös vertaisarviointia. Arviointitapahtuman tulee olla ohjaava ja kannustava, jotta oppilaille tulee onnistumisen kokemuksia, jotka kannustavat yrittämään hyvää suoritusta vastaisuudessakin.

Itsearvioinnin tarkoitus

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Itsearvioinnin kehittyminen iän myötä

Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.

Liite : Numeroarvioinnin kuvaus

Numeroarvioinnin kuvaus

Numeroarvioinnin perusteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arvioinnin kohdistuminen ja monipuolisuus

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Työskentelyn arviointi

Oppiminen arvioinnin kohteena

Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.

Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Työskentelytaitojen kehittäminen

Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi Haapaveden perusopetuksessa

Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan kehitysvaihe ja elämäntilanteet.
1.-2. luokilla käytetään sanallista arviointia erinomainen-kiitettävä-hyvä-tyydyttävä-välttävä ja 3.-9. luokilla arvosanoina käytetään numeroarviointia 4-10.


Yleisiä periaatteita

Toisten ihmisten ja ympäristön huomioiminen:
- ottaa huomioon toiset ihmiset, hyväksyy heidät ja arvostaa heitä
- vaalii kouluympäristöä omalla käyttäytymisellään

Yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja sääntöjen noudattaminen:
- noudattaa yhteisesti sovittuja koulun sääntöjä ja ymmärtää niiden merkityksen (järjestyssäännöt ja muut ohjeet)

Asialliset, tilanteeseen sopivat hyvät tavat:
- arvostaa omaa ja toisen työtä
- työskentelee omatoimisesti ja vastuuntuntoisesti
- ylläpitää työrauhaa

Käyttäytymisen tavoitteet

Oppilas
- toimii vastuuntuntoisesti
- käyttäytyy koulun arjessa tilanteen edellyttämällä tavalla
- toimii rehellisesti ja luotettavasti
- ottaa huomioon toiset ihmiset
- kunnioittaa ihmisen perusoikeuksia
- antaa toisille työrauhan
- saapuu ajoissa oppitunneille ja koulun kaikkiin tilaisuuksiin
- ottaa huomioon sekä oman että muiden kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden
- pitää huolta omista, luokan ja koulun yhteisistä tavaroista ja tiloista
- ottaa huomioon ympäristökysymykset koulun arjessa.
- noudattaa koulun järjestyssääntöjä


Arvosanojen kuvaus

10
- Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan hyvää käyttäytymistä.

9
- Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.

8
- Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti. Hänen käytökseensä on jouduttu mahdollisesti puuttumaan satunnaisesti.

7
- Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti. Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muilla toimenpiteillä.

6
- Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä. Hänen käytöksensä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.

5
- Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti. Hänen käytöksensä on erittäin epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.

4
- Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle.

Käyttäytymisen ohjaus

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymisen tavoitteet

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Hylätyn suorituksen ennakointi

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Haapaveden paikalliset ratkaisut

Valikko

Lukuvuoden aikainen arviointi koostuu formatiivisesta arvioinnista ja syyslukukauden lopussa toteutettavasta väliarvioinnista. Peruskoulun päättöluokan oppilas voi myös jatko-opiskeluhakuaan varten saada pyynnöstä erillisen väliarvioinnin sitä tarvitessaan. Formatiivinen arviointi on esitelty tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 6.1.

Formatiivistä arviointia voi toteuttaa esim. välittömänä päivittäisenä palautteena oppilaille heidän työskentelyn aikana, palaute-/arviointikeskusteluina, pistokokeina/ testeinä, oppilaiden omina portfoliona ja erilaisina ryhmätyöprojekteina.

Arviointikeskusteluissa käydään läpi esim. seuraavia asioita:

• koulussa viihtyminen

• suhde tovereihin ja opettajiin

• yhteistyö toisten kanssa

• itsenäinen työskentely, vastuu omasta työstä ja ongelmanratkaisutaidot
  

• keskittymiskyky ja sinnikkyys

• huolellisuus ja kotitehtävistä huolehtiminen

• tavoitteet ja niiden saavuttaminen eri oppiaineissa, oppimaan oppiminen

Haapavedellä käytettävien välitodistusten arviointiasteikot:

1-2 luokilla väliarviointina käytetään arviointikeskusteluja.

3. luokilla käytetään välitodistuksessa numeroarviointia äidinkielessä, matematiikassa, englannissa, ympäristötiedossa, historia/yhteiskuntaopissa ja uskonnossa. Taito- ja taideaineet arvioidaan asteikolla kiitettävä- hyvä- tyydyttävä- hylätty. Lisäksi oppilaalle voi kirjoittaa sanallista palautetta.

4.-6. luokilla käytetään välitodistuksessa numeroarviointia.Taito- ja taideaineiden valinnaisten aineiden arviointi sisällytetään ko aineen arviointiin. Lyhyt valinnainen aine arvioidaan hyväksytty/hylätty. Lisäksi oppilaille voi kirjoitaa sanallista palautetta.

7-9-luokilla käytetään väliarvioinnissa numeroarviointia.

Taito- ja taideaineiden valinnaisoppimäärä (yht. 5 vvh vuosiluokilla 7-9) on luonteeltaan taito- ja taideaineiden sisältöjen laajennusta ja sen arviointi sisällytetään kyseisten oppiaineiden kunkin vuosiluokan kaikille yhteisten oppimäärien arviointeihin. Näistä ei siis tule todistuksiin erillisiä arvosanoja. Edellä mainittu oppimäärä muodostuu 7. luokan käsityön lisäviikkotunnista sekä 8. ja 9. luokan VR1-valinnaiskorista oppilaan itse valitsemista taito- ja taideaineiden opinnoista.

Muissa valinnaisaineissa vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset opinnot arvioidaan numeroarviointina ja alle kahden vuosiviikkotunnin opinnot hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia, jota peilataan yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota tarvittaessa täydennetään sanallisella arviointiliitteellä. Arviointi perustuu yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Jatkuva palaute

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Jatkuvan palautteen ominaisuudet ja tehtävät

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Jatkuvan arvioinnin tavoitteet

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia

• mitä he ovat jo oppineet

• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Oppilaan vuosiluokkiin sitomaton oman opinto-ohjelman mukainen opiskelu edellyttää koulutuksen järjestäjän erillispäätöstä, jossa on otettava huomioon perusteet oppilaan oman opinto-ohjelman mukaiselle opiskelulle ja koulun mahdollisuudet järjestää opiskelu vuosiluokattomasti.

Arviointi nivelvaiheissa

Arvioinnin nivelkohdat

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Haapaveden paikalliset ratkaisut

Toisen lukuvuoden kevätlukukaudella käydään oppilaan ja huoltajan kanssa arviointikeskustelu.
Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. ks alla

Arviointikeskusteluissa käydään läpi esim. seuraavia asioita:

• koulussa viihtyminen

• suhde tovereihin ja opettajiin

• yhteistyö toisten kanssa

• itsenäinen työskentely, vastuu omasta työstä ja ongelmanratkaisutaidot
  

• kekittymiskyky ja sinnikkyys

• huolellisuus ja kotitehtävistä huolehtiminen

• tavoitteet ja niiden saavuttaminen eri oppiaineissa, oppimaan oppiminen

Muu ohjaava palaute

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Opinnoissa edistymisen kannalta keskeiset taidot

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

- edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti

• kysymisen ja kuuntelemisen taidot

• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

- edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti

• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

- edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä
Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Haapaveden paikalliset ratkaisut

Kuudennen vuosiluokan lopulla käydään arviointikeskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen. ks alla

Arviointikeskusteluissa käydään läpi esim. seuraavia asioita:

• koulussa viihtyminen

• suhde tovereihin ja opettajiin

• yhteistyö toisten kanssa

• itsenäinen työskentely, vastuu omasta työstä ja ongelmanratkaisutaidot
  

• kekittymiskyky ja sinnikkyys

• huolellisuus ja kotitehtävistä huolehtiminen

• tavoitteet ja niiden saavuttaminen eri oppiaineissa, oppimaan oppiminen

Lisäksi

• Pedagogisten selvitysten tekeminen 6. luokalla erityisen tuen piirissä oleville oppilaille

Lukuvuositodistus ja muu palaute

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Arviointikriteerit

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Haapaveden paikalliset ratkaisut

Haapavedellä lukuvuosiarvioinnissa käytetään 1-2 luokilla sanallista arviointia. Äidinkieli ja matematiikka arvioidaan osa-alueittain kiitettävä- hyvä- tyydyttävä- hylätty periaatteella ja muut aineet hyväksytty-hylätty periaatteella. Lisäksi oppilaalle voi kirjoittaa sanallista palautetta.

3. luokilla käytetään lukuvuosiarvioinnissa numeroarviointia äidinkielessä, matematiikassa, englannissa, ympäristötiedossa, yhteiskuntaopissa/historiassa ja uskonnossa. Taito- ja taideaineet arvioidaan asteikolla kiitettävä- hyvä- tyydyttävä- hylätty. Lisäksi oppilaalle voi kirjoittaa sanallista palautetta.

4.-6. luokilla käytetään lukuvuosiarvioinnissa numeroarviointia. Taito- ja taideaineiden valinnaisissa aineissa arviointi sisällytetään ko aineen arviointiin. Lyhyen valinnaisen aineen arviointi hyväksytty/hylätty. Lisäksi oppilaille voi kirjoittaa sanallista palautetta.

7-9-luokilla käytetään lukuvuosiarvioinnissa numeroarviointia.

Taito- ja taideaineiden valinnaisoppimäärä (yht. 5 vvh vuosiluokilla 7-9) on luonteeltaan taito- ja taideaineiden sisältöjen laajennusta ja sen arviointi sisällytetään kyseisten oppiaineiden kunkin vuosiluokan kaikille yhteisten oppimäärien arviointeihin. Näistä ei siis tule todistuksiin erillisiä arvosanoja. Edellä mainittu oppimäärä muodostuu 7. luokan käsityön lisäviikkotunnista sekä 8. ja 9. luokan VR1-valinnaiskorista oppilaan itse valitsemista taito- ja taideaineiden opinnoista.

Muissa valinnaisaineissa vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset opinnot arvioidaan numeroarviointina ja alle kahden vuosiviikkotunnin opinnot hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia, jota peilataan yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota tarvittaessa täydennetään sanallisella arviointiliitteellä. Arviointi perustuu yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

0 kommenttia

Lukuvuosiarviointi

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.
Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos on useita, opettajat yhdessä. 
Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.

Sanallisen arvioinnin käyttö

Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Sanallisen arvioinnin edut

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin ajoittuminen, tehtävä ja tiedottaminen

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Palautteen ja ohjauksen tulee olla riittävän yksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tukitoimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevää, vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käsitellään tarkemmin luvuissa 5 ja 6.4.3.

Päättöarvosanan muodostaminen

Päättöarviointi Haapaveden perusopetuksessa

Päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia. Päättöarvosanan muodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet.

Taito- ja taideaineiden valinnaisoppimäärä (yht. 5 vvh vuosiluokilla 7-9) on luonteeltaan taito- ja taideaineiden sisältöjen laajennusta ja sen arviointi sisällytetään kyseisten oppiaineiden kunkin vuosiluokan kaikille yhteisten oppimäärien arviointeihin. Näistä ei siis tule todistuksiin erillisiä arvosanoja. Edellä mainittu oppimäärä muodostuu 7. luokan käsityön lisäviikkotunnista sekä 8. ja 9. luokan VR1-valinnaiskorista oppilaan itse valitsemista taito- ja taideaineiden opinnoista.

Muissa valinnaisaineissa vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset opinnot arvioidaan numeroarviointina ja alle kahden vuosiviikkotunnin opinnot hyväksytty/hylätty -periaatteella.Arviointi valinnaisaineissa perustuu oppiaineille laadittuihin tavoitteisiin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota tarvittaessa täydennetään sanallisella arviointiliitteellä. Arviointi perustuu yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia, jota peilataan yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Päättöarvosanojen vertailukelpoisuus

Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein. Päättöarvosanan muodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet.

Päättöarvosanan muodostaminen

Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin kriteerit

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimäärän ko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Päättöarvioinnin yhteiset numeroin arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus- oppiaineen oppimäärät.

Päättöarviointi poikkeustapauksissa

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Yksilöllistettyjen oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota myös päättöarvioinnissa.

Päättöarviointi pidennetyssä oppivelvollisuudessa

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain..

Päättöarviointi toiminta-alueittain opiskeltaessa

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena.

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Koska arvioinnin kohteena on asiaosaamisen lisäksi myös oppilaan työskentely, runsaat poissaolot voivat johtaa hylätyn arvosanan saamiseen oppiaineessa, vaikka hänellä olisikin hyväksyttävästi suoritettuna joitakin yksittäisiä kokeita tai muita opinnäytteitä.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Lukuvuositodistus Haapaveden perusopetuksessa

Lukuvuositodistuksen tulostukseen käytetään Opetushallituksen 10.02.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaista koululautakunnan hyväksymää Primus-pohjaa. Arvosanat voidaan syöttää Wilman kautta.

Lukuvuositodistuksesta otetaan sähköinen kopio Primuksen tulostearkistoon.

Välitodistus

Välitodistus Haapaveden perusopetuksessa

Välitodistuksen tulostukseen käytetään Opetushallituksen 10.02.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaista koululautakunnan hyväksymää Primus-pohjaa. Arvosanat voidaan syöttää Wilman kautta.

Välitodistuksen antaminen

Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, käyttäytymisen arviointimerkintää, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua.

Erotodistus

Erotodistus Haapaveden perusopetuksessa

Erotodistuksen tulostukseen käytetään Opetushallituksen 10.02.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaista koululautakunnan hyväksymää Primus-pohjaa. Arvosanat voidaan syöttää Wilman kautta.
Erotodistuksesta otetaan kopio Primuksen tulostusarkistoon ja myös paperituloste, joka tallennetaan koulu arkistoon.

Kouluilta tulleet kysymykset

Jos oppilas muuttaa kesän aikana ja on jo saanut lukuvuositodistuksen, niin pitääkö antaa myös erotodistus?
Lukuvuositodistus ei korvaa erotodistusta. Eli pitää antaa. Siihen on Primuksessa oma tuloste.

Jos oppilas muuttaa väliaikaisesti ulkomaille, niin annetaanko erotodistus?
Kyllä annetaan. Niin on kaikkein selvintä.

Perusopetuksen päättötodistus

Päättötodistus Haapaveden perusopetuksessa

Päättötodistuksen tulostukseen käytetään Opetushallituksen 10.02.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaista koululautakunnan hyväksymää Primus-pohjaa. Arvosanat voidaan syöttää Wilman kautta.

Erotodistuksesta otetaan kopio Primuksen tulostusarkistoon ja myös paperituloste, joka tallennetaan koulun arkistoon.

Yksilöllistetyn oppimäärän arviointi

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä () merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Päättötodistuksen liitteet

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisesti päätettävät asiat

Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä pedagogisena kokonaisuutena. Paikallisesti varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, arviointiperusteiden yhteinen käsittely ja käyttäminen sekä päättöarvosanojen muodostaminen yhtenäisin perustein.

Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa:
- mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen mahdolliset paikalliset painopisteet (muilta osin arviointikulttuurin ja sen keskeisten periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) ks 6.1.
- miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan, ks 6.4.1. ja 6.2
o opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä ks 6.4.1.
o lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi, ks 6.4.2.
o itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet, ks 6.2.
o opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt, ks 6.4.3
o toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt ks 6.4.4.
o valinnaisten aineiden arviointi 6.4.1 ja 6.4.2
o käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet, ks 6.3.
o todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa ks 6.6.
o muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa ks 6.4.4.
- miten päättöarviointi toteutetaan ks 6.5.
o päättöarvioinnin kokonaisuus
o päättötodistukset.

Luku 6. Arviointi on päivitetty toukokuussa 2020 opetushallituksen 10.02.2020 antamien ohjeistusten mukaisesti.

Päivitetty opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2020 alkaen.  

Haapaveden opetussuunnitelmaan on:

• lisätty formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tarkennukset 6.1.

• lisätty arvioinnin yhdenvertaisuutta koskeva osio 6.1.

• tarkennnus laaja-alaisen osaamisen arviointiin 6.3.

• tarkennus työskentelytaitojen arviointiin 6.3.

• lisätty poissaolojen vaikutus arviointiin osio 6.4.5.

• lisätty arvioinnin uusiminen ja oikaisu osio 6.4.3.

• tarkennettu vuosiluokkiin sitoutumattoman opiskelua 6.4.3.

• lisätty erityistä tutkintoa käsittelevä osio 6.6 ja 6.7.

• päivitetty taito- ja taideaineiden sekä valinnaisten aineiden arviointiosio 6.4.1. ja 6.4.2. ja 6.5.1.

• muutettu arviointi numeroarvioinniksi jo 4. luokalta alkaen 6.4.1. ja 6.4.2. ja 6.6.

• päivitetty todistuspohjat vastaamaan oph:n määrittämiä todistuksia 6.6.

Todistusmallit Primuksessa