Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Paikallinen tarkennus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Tekstit löytyvät osana tätä opetussuunnitelmaa, katso luku Liitteet, josta löytyy perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ja 6. luokan päättyessä arvioinnin kriteerit.

Paikallisesti päätettävät asiat on kuvattu kyseisten alalukujen tekstien jälkeen. Mikäli paikallista kuvausta ei ole tarkoittaa se sitä, että perusteiden teksti kuvaa riittävällä tarkkuudella paikallisia toimintatapoja.

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Paikallinen tarkennus

Arviointikeskustelut täydentävät sekä formatiivista että suummatiivista arviointia. Arviointikeskusteluissa käydään suullisesti läpi oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan edistyminen eri oppiaineissa ja käyttytymiseen liittvät näkökulmat. Arviointikekskustelut toteutetaan koulupäivän ulkopuolella joulu-helmikuun aikana lukuvuosittain. Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu huoltajan ja oppilaan arviointikeskusteluun.

Summatiivinen arviointi

Paikallinen tarkennus

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa käytetään valtakunnallisia arviointikriteereitä. Nämä löytyvät opetussuunnitelman liitteistä.

Päättöarviointi kohdistuu oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseen perusopetuksen oppimäärän päättyessä, ja arvioinnissa käytetään valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä. Nämä löytyvät myös opetussuunnitelman liitteistä.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointikeskustelut tukevat arvioinnin läpinäkyyvyyttä ja avoimuutta. Arviointikeskustelut toteutetaan kaikilla vuosiluokilla joulu-helmikuun aikana. Arviointikeskusteluihin pyydetään mukaan oppilas ja huoltaja luokanopettajan tai luokanvalvojan toimesta. Arviointikeskusteluun kootaan oppilaan kaikkien oppiaineiden opettajien näkemykset opintojen etenemisestä ja käyttäytymisestä sekä poissaoloista. Keskustelun pohjana on lomake Wilmassa.

Arviointi ja yhteistyö huoltajien kanssa

• huoltajille tiedotetaan säännöllisesti opetuksen tavoitteista, oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja arvioinnista. Viestintäkanavana käytetään erityisesti Wilmaa, mutta tarvittaessa myös muita kanavia kuten puheluja ja tapaamisia.

• huoltajia kutsutaan vanhempainiltoihin ja arviointikeskusteluihin säännöllisesti

• huoltajia kannustetaan osallistumaan oppilaan koulunkäyntiin liittyviin asioihin

• paikallisen opetussuunntelman kirjauksia avataan ja niistä tiedotetaan. Tämä opetussuunnitelma on kaikille avoin ja luettavissa ePerusteissa.

• yhteistyö on rakentavaa, kannustavaa ja avointa. Koulu on aloitteellinen yhteistyön suhteen.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Paikallinen tarkennus

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet nousevat perusopetuksen opetussuunnitelmasta ja kouluyhteisöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilas:

• toimii vastuuntuntoisesti ja noudattaa yhteisiä sääntöjä.

• käyttäytyy tilanteen edellyttämällä tavalla koulun arjessa.

• on rehellinen ja luotettava.

• ottaa huomioon toiset ihmiset ja kunnioittaa ihmisen perusoikeuksia.

• antaa työrauhan muille ja edistää myönteistä ilmapiiriä ja yhteistyötä.

• saapuu ajoissa oppitunneille ja koulun tilaisuuksiin.

• huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta omalla esimerkillään.

• pitää huolta tavaroista ja tiloista (omat, luokan ja koulun yhteiset).

• Ottaa huomioon ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmat koulun arjessa.

• Suhtautuu koulutyöhön yleisesti myönteisesti ja vastuullisesti ja toimii esimerkkinä myös tässä muille oppilaille.

• Suhtautuu itseensä ja muihin oppilaisiin sekä koulun henkilökuntaan myönteisesti ja vastuullisesti

• Pyrkii rakentamaan omalla esimerkillään omaa, kouluyhteisön sekä oman ryhmän hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä

Käyttäytymisen arvioinnilla halutaan lisäksi tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi, joka osaa toimia eettisesti vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet on määritelty yhteistyössä koulumme oppilaiden kanssa ja niiden laadinnassa on kuultu myös huoltajia.

Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–3 (alla kriteerikuvaukset) ja numeroarvosanalla vuosiluokilla 4–9 (alla kriteerikuvaukset). Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan kokonaistilanne ikätason mukaan. Käyttäytymisen arvosanan saavuttamiseksi numerokohtaisista ja sanallisista kriteereistä suurin osa täytyy toteutua. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Lukuvuoden aikana käyttäytyminen on arvioinnin kohteena aivan kuten oppiminen ja työskentelykin. Oppilaat saavat käyttäytymisestään palautetta ja arvioivat sitä myös itse säännöllisin väliajoin peilaten omaa arvioitaan opettajan arvioon. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Käyttäytyminen arvioidaan alla olevien kriteerien mukaisesti huomioiden oppilaan ikätaso. Sanallinen ja numeraalinen arviointi perustuu samoihin kriteerikuvauksiin.

10 Käyttäytyminen on esimerkillistä ja erinomaista. Oppilas:

• on rehellinen, avulias ja kohtelias

• on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen suhteessa itseensä, lähimmäisiin ja ympäristöön

• sitoutuu esimerkillisesti sääntöihin, noudattaa ohjeita ja käyttää asiallista kieltä

• toimii työrauhan, yhteishengen ja ilmapiirin edistäjänä erilaisissa tilanteissa

• on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia

• arvostaa omaa ja toisten työtä ja osaa antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta

• suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

9 Käyttäytyminen on kiitettävää. Oppilas:

• on rehellinen, vastuuntuntoinen ja kohtelias

• noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä käyttää asiallista kieltä

• antaa työrauhan ja edistää luokan ilmapiiriä

• on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia

• on yhteistyöhaluinen ja avulias

• arvostaa omaa ja toisten työtä

• suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

8 Käyttäytyminen on hyvää. Oppilas:

• on rehellinen ja vastuuntuntoinen

• pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita

• antaa pääsääntöisesti työrauhan

• tulee toimeen muiden kanssa ja hyväksyy erilaisuutta

• arvostaa omaa ja toisten työtä

• pitää huolta yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä

• korjaa käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

7 Käyttäytyminen on tyydyttävää. Oppilas:

• noudattaa useimmiten sääntöjä ja ohjeita

• antaa vaihtelevasti työrauhan

• käyttäytyy useimmiten asiallisesti ja hyväksyy erilaisuutta

• ei aina arvosta omaa ja toisten työtä

• suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi yhteiseen omaisuuteen ja ympäristöön

• yrittää korjata käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

6 Käyttäytyminen on huonoa. Oppilas:

• asennoituu koulunkäyntiin usein kielteisesti

• suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin

• häiritsee usein työrauhaa

• oppilaan kielenkäytössä on toistuvasti huomauttamista

• hyväksyy vaihtelevasti erilaisuutta: on usein epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen

• ei yleensä arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.

• käyttäytymisen ja kielenkäytön korjaaminen vaatii jatkuvaa huomauttamista

5 Käyttäytyminen on erittäin huonoa. Oppilas:

• asennoituu koulunkäyntiin kielteisesti

• rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia

• ei anna työrauhaa

• ei hyväksy erilaisuutta: on epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen

• ei arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.

• kielenkäyttö on sopimatonta

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Paikallinen tarkennus

Oppilas etenee opinnoissaan pääsääntöisesti vuosiluokittain. Lähtökohtana opinnoille on se, että oppilas etenee opinnoissa vuosiluokka kerrallaan. Vuosiluokalta siirrytään seuraavalle vuosiluokalle kun kaikki kyseisen vuosiluokan opinnot ovat suoritetut hyväksytysti.

Eteneminen voi myös olla joustavaa oppilaan edistymisen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koulu huolehtii siitä, että oppilaalle tarjotaan ennakoivasti oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä opiskeluhuollon palveluja, jotta opinnot etenevät.

Vuosiluokalta siirrytään seuraavalle, kun on suoritettu kyseisen vuosiluokan opinnot hyväksytysti. Mikäli oppilaan suoriutuminen jossakin oppiaineessa on vaarassa jäädä hylätyksi, asiasta tiedotetaan huoltajalle ja oppilaalle hyvissä ajoin lukuvuoden aikana. Samalla sovitaan tukitoimista ja mahdollisuuksista osoittaa osaaminen.

Jos oppilas saa lukuvuositodistukseen hylätyn arvosanan, hänelle järjestetään mahdollisuus lisänäyttöön ennen lukuvuoden päättymistä. Tarvittaessa voidaan sopia lisätehtävistä ja näyttötilaisuuksista myös lukuvuoden jälkeen erityisen tutkinnon avulla. Tästä lisää kohdassa erityinen tutkinto.

Luokalle jääminen on mahdollista pedagogisin perustein, jos oppilaan kokonaisarviointi osoittaa, että eteneminen seuraavalle vuosiluokalle ei ole hänen oppimisensa kannalta tarkoituksenmukaista. Päätös tehdään opetuksen järjestäjän toimesta yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa. Ennen päätöstä selvitetään oppilaan tuen tarve ja varmistetaan tarvittavat tukitoimet jatkoa varten.

Mikäli on tarve pohtia luokallejättämistä kuulemisen suorittaa asianomainen luokanopettaja tai luokanvalvoja.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Paikallinen tarkennus

Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 4-9 arviointi on numeraalista.

Valinnaiset aineet arvioidaan luokilla 4-6 sanallisesti hyväksytty/hylätty.

Valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 8-9 numeraalisesti mikäli valinnaisen aineen laajuus on vähintään 2 vvt. Alle 2 vvt laajuiset valinnaiset arvioidaan hyväksytty/hylätty-merkinnällä.

Tarjottavat valinnaiset taineet löytyvät luvusta 13 Valinnaisuus perusopetuksessa sekä oppiaineiden kuvauksista luokilla 4-6 ja 7-9.

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Paikallinen tarkennus

Taito- ja taideaineiden valinnaisia kuvataan luvussa 13 valinnaisuus perusopetuksessa. Taito- ja taideaineiden päättöarvointi on täten riippunvainen oppilaan valinnoista. Oppilasta ja huoltajia tiedotetaan tästä asiasta hyvissä ajoin, jotta oppilas pystyy tekemään valintansa ja tiedostaa päättöarvoinnin merkityksen jatko-opinnoille.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Paikallinen tarkennus

Valinnaisia aineita kuvataan luvussa 13 valinnaisuus perusopetuksessa. Luvussa kuvataan miten oppilas valitsee itselleen mieluisat valinnaiset oppiaineet ja miten ne arvioidaan riippuen valinnaisen vuosiviikkotuntimäärästä. Valinnaisten aineiden sisällöt ja tavoitteet yms. kuvataan tarkemmin 7-9 oppiaineita käsittelevässä luvussa. Valinnaiset aineet on merkitty val. liitteellä.

Valinnaisten oppiaineiden vaikutus yhteisten oppiaineiden arviointiin

Valinnaiset oppiaineet voivat syventää ja laajentaa yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Mikäli valinnainen oppiaine muodostaa selkeän sisällöllisen ja tavoitteellisen kokonaisuuden jonkin yhteisen oppiaineen kanssa, voidaan valinnaisessa oppiaineessa osoitettu osaaminen ottaa huomioon yhteisen oppiaineen arvioinnissa.

Valinnaisessa oppiaineessa osoitettu osaaminen voi korottaa yhteisen oppiaineen arvosanaa, mikäli se vahvistaa oppilaan osaamisen tason suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Arviointi perustuu aina kokonaisarviointiin, eikä valinnaisen oppiaineen arvosana voi heikentää yhteisen oppiaineen arvosanaa.

Oppilaalle ja huoltajille tiedotetaan etukäteen, mitkä valinnaiset oppiaineet voivat vaikuttaa yhteisten oppiaineiden arviointiin ja millä perusteilla.

Valinnaisten aineiden kuvauksissa (oppiaineet luvussa) on merkitty kunkin valinnaisen aineen yhteyteen mitä yhteistä oppiainetta kyseinen valinnainen soveltaa tai syventtää. Tämä on se yhteinen oppiaine, jonka arvosanaa kukin valinnainen voi korottaa.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

TODISTUKSET

Todistukset noudattavat Opetushallituksen mallitodistusten ulkoasua: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/OPH_tukimateriaali_perusopetuksen-todistusmallit_1.8.2025.pdf

Lukuvuositodistus

• luokat 4-8 lukuvuoden päättyessä numeralisena. Yhtenäinen todistuspohja käytössä eri vuosiluokkakokonaisuuksille.

• Luokat 1-3 sanallinen arviointi. Yhtenäinen todistuspohja käytössä eri vuosiluokkakokonaisuuksille.

Välitodistus

• luokat 7-9 numeraalisena syyslukukauden päättyessä. Yhtenäinen todistuspohja koululla käytössä.

Päättöarviointi

• Perusopetuksen päättöarviointi ja siihen liittyvä todistus perusopetuksen päättyessä numeraalisena.

Käyttäytymisen arviointi sisällytetään oppilaan todistuksiin poislukien päättötodistus ja erotodistus.

Tarkempi selitys annetuista todistuksista alla olevassa taulukossa:

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Paikallinen tarkennus

Luokilla 1-3 annetaan sanallinen arviointi. Käyttäytymisestä annetaan luokilla 1-3 sanallinen arvioi todistuksen liitteenä. Käyttyätymisen arvioinnista lisää käyttäytymisen arviointi-luvussa.

Välitodistus annetaan luokilla 7-9 syyslukukauden päätteeksi.

Todistuksissa käytetään yhtenäistä todistuspohjaa.

Lukuvuositodistus

Paikallinen tarkennus

Lukuvuositodistus

• luokat 4-8 lukuvuoden päättyessä numeralisena. Yhtenäinen todistuspohja käytössä eri vuosiluokkakokonaisuuksille. Päättöarvioinnille valmis todistuspohja.

• Luokat 1-3 sanallinen arviointi. Yhtenäinen todistuspohja käytössä eri vuosiluokkakokonaisuuksille.

Välitodistus

Paikallinen tarkennus

Välitodistukset annetaan vuosiluokilla 7-9 syyslukukauden päättyessä.

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Paikallinen tarkennus

Päättöarviointi

• Perusopetuksen päättöarviointi ja siihen liittyvä todistus perusopetuksen päättyessä numeraalisena.

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Erityinen tutkinto

Erityiseen tutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti. Ilmoittautumisen yhteydessä tutkinnon suorittaja esittää selvityksen siitä, mitä oppiaineita tai oppimäärää hän aikoo suorittaa. Ilmoittautumiset toteutetaan ennen koulujen kesälomien alkua, mikäli siihen on tarve ja tutkinnoista tiedotetaan huoltajia.

Erityinen tutkinto järjestetään tarpeen mukaan yleensä kerran lukuvuodessa. Näyttötilaisuudet voivat sisältää kirjallisia kokeita, suullisia tehtäviä, portfolion tai muita sovittuja näyttöjä. Näyttöjen järjestämisestä vastaa koulun rehtori, ja niihin osallistuvat kunkin tutkinnon oppiainetta opettava opettaja. Arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Arviointi tehdään näyttöjen perusteella, ei jatkuvan arvioinnin kautta. Arvosanat annetaan asteikolla 4–10, ja arvioinnin tulee olla objektiivista ja dokumentoitua. Tutkinnon suorittajalle annetaan todistus suoritetuista oppiaineista. Jos tutkinto kattaa koko perusopetuksen oppimäärän, todistus vastaa perusopetuksen päättötodistusta.

Tutkinnon suorittajalle tarjotaan mahdollisuus saada ohjausta tutkinnon vaatimuksista ja näyttöjen valmistelusta. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä tutkinnon onnistumisen varmistamiseksi.

Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Tekstit löytyvät osana tätä opetussuunnitelmaa, katso liitteet.

Paikallisesti päätettävät asiat löytyvät tämän luvun eri alaluvuista soveltuvien otsikoiden alta. Tämä selkeyttää luettavuutta ja tämän luvun rakennetta.