Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Tekstit löytyvät osana tätä opetussuunnitelmaa.

Arviointi ja yhteistyö huoltajien kanssa

Yksilölliset arviointikeskustelut jokaisen oppilaan ja hänen huoltajan/huoltajiensa kanssa toteutetaan lukuvuosittain. Oppilas, huoltajat ja koulu voivat tuoda esille mahdollisen tuen tarpeen ja asettaa oppilaalle sopivia tavoitteita opiskeluun milloin tahansa lukuvuoden aikana.

Arviointikeskustelut, luokat 1-6 joulu-helmikuussa (mukana oppilas, huoltaja ja luokanopettaja). Keskusteluissa arvoidaan oppilaan kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen sekä työskentely ja poissaolot. Keskustelulomake Wilmassa. Luokanopettaja kerää tietoa kaikilta oppilasta opettavilta opettajilta ja kokoaa tiedot Wilmassa olevalle lomakkeelle ja käy ne läpi keskustelussa. Lisäksi käydään läpi oppilaan kouluviihtyvyys ja poissaolot. Lomake antaa hyvän pohjan keskusteluun valmistautumiseen ja keskustelujen käymiseen.

Välitodistus luokat 7-9 numeraalisena syyslukukauden päättyessä. Yhtenäinen todistuspohja koululla käytössä. Arviointikeskustelut luokat 7-9 tammi-helmikuussa välitodistuksen pohjalta (oppilas, luokanvalvoja, huoltaja). Käydään läpi oppiaineet, käyttäytyminen, työskentely, kouluviihtyvyys, poissaolot. Valmis lomake, jonka pohjalta keskustelua käydään löytyy Wilmassa.

Lukuvuositodistus luokat 1-8 lukuvuoden päättyessä numeralisena ja perusopetuksen päättöarviointi ja siihen liittyvä todistus perusopetuksen päättyessä numeraalisena. Luokat 1-3 sanallinen arviointi. Luokat 4-8 ja perusopetuksen päättötodistus numeraalinen arviointi. Yhtenäinen todistuspohja käytössä eri vuosiluokkakokonaisuuksille.

Todistukset on laadittu opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Mainittujen todistusten lisäksi opetussuunnitelman perusteissa mainitut muut todistuksen ovat ulkonäöltään todistuspohjan suuntaiset (esim. erotodistus ja todistusten liitteet).

Todistusten liitteet voivat olla käyttäytymisen arviointi ja työskentelytaidot. Mikäli liitteitä annetaan määritellään ne lukuvusikohtaisesti lukuvuosisuunnitelmassa.

Lukukausi ja -vuosiarviointien muodot Vaasan kristillisessä koulussa.

Arvioinnista tiedottaminen

Arvioinnista, eli miten ja mistä arvosanat muodostuvat, tiedotetaan huoltajia vanhempainilloissa, lukuvuosisuunnitelmassa ja huoltajille sähköisenä Wilmassa löytyvästä lukuvuositiedotteessa. Arviointi perustuu aina opetussuunnitelman tavoitteiden kuvauksille. Oppilaille arvioinnista tiedotetaan aina lukukauden tai uuden oppiaineen alkaessa. Lisäksi oppilaiden kanssa käydään keskustelua arvioinnin periaatteista säännöllisin aikavälein. Pääsääntöisesti oppilaiden kanssa käydään arvioinnin periaatteisiin liittyvää keskustelua lukukauden alkaessa ja lukukauden päättyessä ennen arviointia. Arvioinnoin kriteerit avataan opetussuunnitelman avulla oppilaiden ikätason mukaisesti. Arviointia avataan niin useasti kuin opettaja kokee siihen tarvetta.

Huoltajat saavat tietoa oppilaiden kokeista ja suoritteista Wilman avulla koko lukuvuoden ajan. Tällaisia suoritteita ovat esimerkiksi erilaiset koketulokset. Luokanopettaja keskustelee säännöllisesti oppilaan kanssa heidän koulunkäynnistään. Alakoulussa oppilaat vievät kokeet ym. arvioidut tehtävät kotiin huoltajien nähtäväksi opettajan päätöksen mukaan. Opettaja voi myös vaihtoehoisesti valita, että ilmoittaa tulokset Wilman kautta. Mikäli opettaja päättää lähettää kokeet kotiin nähtäväksi pyydetään huoltajaa allekirjoittamaan kokeet ja palauttavat ne oppilaiden kautta takaisin koululle. Yläkouluikäiset pääsevät seuraamaan omaa arviointia Wilman kautta samalla tavalla kuin huoltajat. Opettajat dokumentoivat arviointiin liittyvän tiedon Wilmaan tai omaan taulukkoon. Huoltajilla ja oppilailla on oikeus saada opettajalta perustelut arvioinnille. Mahdollisista hylätyistä arvosanoista tiedotetaan hyvissä ajoin huoltajia ja oppilaita joko suullisesti puhelimella tai kirjallisesti Wilma-viestillä.

Ala- ja yläkoulussa toteutetaan itsearviointia ja annetaan vertaispalautetta säännöllisesti kouluvuoden kuluessa. Vertaispalaute voi olla suullista tai kirjallista. Sitä annetaan oppilaiden koulutyön lomassa esim. oppilaiden esitysten, kuvataidetöiden tai kirjoittamisen yhteydessä. 

Itsearviointi sisältää käyttäytymiseen, työskentelytaitoihin ja oppiaineisiin liittyvää oppilaan omaa arviointia omasta työstä ja toiminnasta. Sitä toteutetaan lukuvuoden aikana tasaisesti eri oppiaineissa vaihtelevin tavoin. 

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Oppilaat arvioivat omaa työskentelyään itsearvioinnin avulla osana oppiainetta.

Arvioinissa seurataan aina opetussuunnitelman oppiainekohtaisia tavoitteita. Tavoitteet määrittelevät arvioinnin kohteen ja muodostettavan arvosanan.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet nousevat koulun arvoista sekä perusopetuksen yleisistä arvoista ja tavoitteista. Käyttäytymisen arvioinnilla halutaan tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi, joka osaa toimia eettisesti vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet on määritelty yhteistyössä koulumme oppilaiden kanssa ja niiden laadinnassa on kuultu myös huoltajia.

Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–3 ja numeroarvosanalla vuosiluokilla 4–9. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan kokonaistilanne ikätason mukaan. Käyttäytymisen arvosanan saavuttamiseksi numerokohtaisista kriteereistä suurin osa täytyy toteutua.

Lukuvuoden aikana käyttäytyminen on arvioinnin kohteena aivan kuten oppiminen ja työskentelykin. Oppilaat saavat käyttäytymisestään palautetta ja arvioivat sitä myös itse säännöllisin väliajoin. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla alla olevien periaatteiden mukaisesti huomioiden oppilaan ikätaso. Sanallinen ja numeraalinen arviointi perustuu samoihin kriteereihin.

10 Käyttäytyminen on esimerkillistä ja erinomaista. Oppilas:

• on rehellinen, avulias ja kohtelias

• on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen suhteessa itseensä, lähimmäisiin ja ympäristöön

• sitoutuu esimerkillisesti sääntöihin, noudattaa ohjeita ja käyttää asiallista kieltä

• toimii työrauhan, yhteishengen ja ilmapiirin edistäjänä erilaisissa tilanteissa

• on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia

• arvostaa omaa ja toisten työtä ja osaa antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta

• suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

9 Käyttäytyminen on kiitettävää. Oppilas:

• on rehellinen, vastuuntuntoinen ja kohtelias

• noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä käyttää asiallista kieltä

• antaa työrauhan ja edistää luokan ilmapiiriä

• on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia

• on yhteistyöhaluinen ja avulias

• arvostaa omaa ja toisten työtä

• suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

8 Käyttäytyminen on hyvää. Oppilas:

• on rehellinen ja vastuuntuntoinen

• pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita

• antaa pääsääntöisesti työrauhan

• tulee toimeen muiden kanssa ja hyväksyy erilaisuutta

• arvostaa omaa ja toisten työtä

• pitää huolta yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä

• korjaa käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

7 Käyttäytyminen on tyydyttävää. Oppilas:

• noudattaa useimmiten sääntöjä ja ohjeita

• antaa vaihtelevasti työrauhan

• käyttäytyy useimmiten asiallisesti ja hyväksyy erilaisuutta

• ei aina arvosta omaa ja toisten työtä

• suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi yhteiseen omaisuuteen ja ympäristöön

• yrittää korjata käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

6 Käyttäytyminen on huonoa. Oppilas:

• asennoituu koulunkäyntiin usein kielteisesti

• suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin

• häiritsee usein työrauhaa

• oppilaan kielenkäytössä on toistuvasti huomauttamista

• hyväksyy vaihtelevasti erilaisuutta: on usein epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen

• ei yleensä arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.

• käyttäytymisen ja kielenkäytön korjaaminen vaatii jatkuvaa huomauttamista

5 Käyttäytyminen on erittäin huonoa. Oppilas:

• asennoituu koulunkäyntiin kielteisesti

• rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia

• ei anna työrauhaa

• ei hyväksy erilaisuutta: on epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen

• ei arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.

• kielenkäyttö on sopimatonta

Valinnaisten aineiden arviointi

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimäärää, ja ne myös arvioidaan osana niiden opetusta. Näistä opinnoista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen. 

Valinnaisaineet voivat myös olla taito- ja taideaineiden (liikunta, käsityö, kuvataide, musiikki ja kotitalous) tai muiden yhteisesti opetettavien aineiden kursseja, syventäviä ja soveltavia opintoja, vieraita kieliä tai laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia aineita (ATK-kurssit). Valinnaisaineet voivat olla myös kahden tai useamman oppiaineen yhteistyönä toteutettavia valinnaiskursseja tai ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvia eheyttäviä opintokokonaisuuksia. Koulu määrittelee tarjottavat valinnaisaineet lukuvuosisuunnitelmassa lukuvuosittain. Valinnaisaineen valitsee oppilas huoltajansa kanssa yläkoulun luokille 8 ja 9. Tuntijaossa kerrotaan tarkemmin miten valinnaisaineet on sijoitettu ja mitä oppilaat valitsevat.

Valinnaiset aineet arvioidaan kurssikohtaisesti siten, että laajuudeltaan vähintään kaksi vuosiviikkotuntia olevat valinnaiset opinnot arvioidaan numeroilla ja sitä suppeammat kurssit sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Jos valinnainen kurssi on oppiainetta syventävä ja kurssin aikana oppilaan osaaminen suhteessa tavoitteisiin on korkeampaa kuin muutoin, voi valinnainen kurssi vaikuttaa kyseisen oppiaineen arvosanaan korottavasti. 

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät arvioidaan seuraavasti: Vapaaehtoinen A-kieli arvioidaan vuosiluokilla 1–3 sanallisesti ja vuosiluokilla 4–9 numeroin. Valinnainen B-kieli arvioidaan aina numeroin. 

Valinnaisaineissa käytetään samoja arvioinnin periaatteita kuin muissakin oppiaineissa. 

Opinnoissa eteneminen, vuosiluokalta siirtyminen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Lähtökohtana opinnoille on se, että oppilas etenee opinnoissa vuosiluokka kerrallaan. Vuosiluokalta siirrytään seuraavalle vuosiluokalle kun kaikki kyseisen vuosiluokan opinnot ovat suoritetut hyväksytysti. Koulu tarjoaa oppilaan opiskelun etenemisen haasteissa ennakoivasti oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä toteuttaa opiskeluhuoltoon tarvittavat tukitoimenpiteet. Vuosiluokalle jättäminen on mahdollinen tukitoimenpide ja mikäli näin on tarve toimia käydään siitä käydään keskustelua oppilaan ja hänen huoltajan kanssa. Luokalle jätetään ensisijaisesti vain, mikäli huoltaja ja oppilas näkee tämän asianmukaisena.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, asiasta tiedotetaan hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajaa/huoltajia ja oppilasta sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Jos oppilas saa hylätyn arvosanan syyslukukauden lopussa päättyvästä oppiaineesta, oppilaalle annetaan mahdollisuus suorittaa lisää tehtäviä sekä järjestetään koepäivä, jolloin oppilas voi osoittaa osaamistaan ja päästä oppiaineesta läpi esim. kesän aikana.

Jos oppilas saa lukuvuositodistukseen hylätyn arvosanan, hänelle järjestetään lisänäytön mahdollisuus koululla kesäloman alussa. Jos oppilas ei silloinkaan pääse läpi arvioidaan oppilaan kokonaistilanne ja pohditaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa voiko oppilas jatkaa seuraavalle luokalle. Tarvittaessa oppilas voidaan jättää luokalle yhteistyössä huoltajan kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa selvitetään oppilaan tuen laajempi tarve ja tehdään tarvittavat toimenpiteet tarpeellisen tuen varmistamiseksi. Tarvittaessa selvitetään laajemmin oppimisiin liittyviä tarpeita ja kartoitetaan oppilaskohtaiseen tukeen siirtäminen, mikäli näin ei ole jo tehty. Oppilaalle tulee antaa tarpeellinen tuki, jotta hän pystyy suoriutumaan perusopetuksesta asianmukaisesti.