Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Vuosiluokilla 1 - 6 käydään oppimiskeskustelu, joka toimii väliarviointina. Oppimiskeskustelu on osa formatiivista arviointia ja siinä käytetään kaikille yhteisiä oppimiskeskustelupohjia. Oppimiskeskustelut käydään koulukohtaisesti annettavien aikataulujen ja ohjeiden mukaisesti.
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Kouluissa huolehditaan lukuvuoden ja/tai jakson alussa, että oppilailla ja huoltajilla on tieto oppimisen ja osaamisen tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista. Opettaja käy opettamiensa oppiaineiden osalta oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja arvioinnin periaatteet. Niistä kerrotaan myös huoltajille erilaisin tavoin vanhempainilloissa ja henkilökohtaisesti viestimällä esimerkiksi oppimiskeskustelussa ja Wilma-viesteissä. Opetussuunnitelmasta on luettavissa oppimisen ja osaamisen tavoitteet ja ne tulee olla huoltajien luettavissa koulun kotisivuilla.
Koulu tarkentaa tarvittaessa omassa opetussuunnitelmassaan, miten oppilaille ja huoltajille selvitetään
arvioinnin yleiset periaatteet
oppimisen ja osaamisen tavoitteet ja arviointikriteerit
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle päätetään lukuvuositodistuksen yhteydessä.
Opettaja on vastuussa oppilaan opintojen edistymisen seuraamisesta.
Mikäli oppilas ei näytä saavuttavan hyväksytysti vuosiluokan tavoitteita yhdessä tai useammassa oppiaineessa, tulee asia ottaa esille riittävän varhain oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opettajan on oltava myös ajoissa yhteydessä oman koulun oppimisen tuen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoihin, jotta oppilaalle pystytään tarjoamaan hänen tarvitsemansa tuki opinnoissa edistymiseksi.
Tukitoimien suunnittelun yhteydessä voidaan myös määritellä vuosiluokan kertaaminen tai seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen riippumatta siitä, onko oppilas saavuttanut yhdessä tai useammassa oppiaineessa vuosiluokan tavoitteita hyväksytysti. Tällöin voidaan harkita myös tavoitekokonaisuuksittain opiskelua, mikäli oppilas on saanut ryhmäkohtaisten tukitoimien lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia. Sivistys- ja hyvinvointijohtaja tekee hallintopäätöksen tavoitekokonaisuuksittain opiskelevalle oppilaalle. Oppilaalle tehdään päätös siitä, että hän opiskelee vuosiluokkiin sitomattomasti. Tukitoimien suunnittelun yhteydessä voidaan myös päätyä vuosiluokan kertaamiseen, vaikka oppilas olisi saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti, jos luokan kertaaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi yleisen koulumenestyksen vuoksi.
Mikäli oppilas ei näytä saavuttavan tavoitteita hyväksytysti ja on jäämässä luokalleen, hänelle tulee antaa mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa ne opetukselle asetut tavoitteet, joiden suorittaminen on edellytyksenä seuraavalle vuosiluokalle siirtymiseksi. Tilaisuuksia tarjotaan sekä lukukauden aikana että sen päätyttyä. Arvioinnista vastaava opettaja määrittelee tarvittavat näytöt, joiden tulee olla riittävän monipuolisia ja joiden avulla voidaan mitata arvioinnin kohteena olevaa osaamista. Näytöistä ja aikatauluista tiedotetaan huoltajille ja oppilaalle. Opettajan tulee näytöistä sovittaessa ottaa huomioon oppilaan tuen tarpeet ja mahdollisuudet monipuolisten näyttöjen antamiseen. Myös kesäkuussa voidaan järjestää erillinen koe, jossa oppilas voi osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävästi tarvittavat tiedot ja taidot. Kesäkuussa järjestettävä koe on aina viimeisin vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi. Kesäkuun ajankohta määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Mikäli tilaisuus on vasta lukuvuositodistuksen antamisen jälkeen, lukuvuositodistuksessa annettu päätös seuraavalle vuosiluokalle siirtymisestä on ehdollinen.
Koulun opetussuunnitelmassa tarkennetaan tarvittaessa edellä mainittuja toimintatapoja.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Koulu päättää valinnaisainevalikoimansa omassa lukuvuosisuunnitelmassaan. Lukuvuosittain määritellään, mitä taide- ja taitoaineiden valinnaisia ja muita valinnaisia aineita tarjotaan.
Vuosiluokilla 3 - 6 tarjotaan jokaisella vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin valinnainen aine, joka/jotka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Valinnainen aine voidaan tarjota joko koko vuodeksi tai jakaa kahteen eri kokonaisuuteen. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisen aineen asemesta voidaan tarjota kaksi puolen (0,5) vuosiviikkotunnin valinnaista ainetta.
Vuosiluokilla 8 - 9 tarjotaan kahden tunnin valinnaisia aineita lukuun ottamatta musiikkiluokkaa, jolla järjestetään painotettua opetusta. Kahdeksannella luokalla alkanut kahden vuosiviikkotunnin valinnainen aine jatkuu yhdeksännellä luokalla. Mikäli valinnainen aine on perusopetuksessa opetettavan oppiaineen syventävä valinnainen aine, se voi korottaa kyseisen yhteisen oppiaineen arvosanaa, mikäli opetussuunnitelmassa on näin määritelty. Tavoitteet, sisällöt, arvioinnin periaatteet sekä valinnaisen aineen mahdollisuus vaikuttaa kaikille yhteisen oppiaineen arvosanaan määritellään valinnaisaineittain koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Vuosiluokilla 8 - 9 tarjotaan kahden vuosiviikkotunnin taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään tavoitteet ja sisällöt taide- ja taitoaineiden valinnaisille aineille osana kaikille yhteisen taide- ja taitoaineen oppimäärää.
Musiikkiluokalla, jossa painotetaan tiettyä oppiainetta (musiikkia), valinnaisten aineiden ja taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tarjonta on suppeampi kuin muussa perusopetuksessa.
Koulu määrittelee ja tiedottaa huoltajille lukuvuosittain, mitä valinnaisia aineita sekä taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita oppilaat voivat valita. Valinnaisten aineiden ja taide- ja taitoaineiden painotukset, sisällöt ja toteuttamistavat määritellään lukuvuosittain.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa (liitteenä) kuvataan:
Koulun valinnaiset aineet ja niiden tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet: arvioidaanko valinnainen arvosana numeerisesti vai sanallisesti asteikolla hyväksytty/hylätty ja voiko sanallisesti arvioitava valinnainen aine korottaa siihen liittyvän kaikille pakollisen aineen arvosanaa.
Koulun taide- ja taitoaineiden valinnaiset aineet ja niiden tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet osana kaikille yhteistä taide- ja taitoaineen oppimäärää.
Kuinka paljon musiikkiluokalla opiskelevat oppilaat voivat valita valinnaisia aineita ja taide- ja taitoaineiden valinnaisia aineita.
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan koulun tarjoamien valinnaisten aineiden tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään, voiko johonkin kaikille yhteiseen oppiaineeseen liittyvä alle kahden vuosiviikkotunnin valinnainen aine korottaa kyseisestä oppiaineesta kahdeksannella vuosiluokalla annettua tai yhdeksännellä vuosiluokalla annettavaa päättöarvosanaa. Tällöin valinnaisen aineen tavoitteiden ja sisältöjen tulee tukea kyseisen pakollisen oppiaineen päättöarvioinnin kriteereitä.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Lukuvuositodistus on sanallinen vuosiluokilla 1–3 ja numeerinen vuosiluokilla 4–8.
Numeerisen todistuksen liitteenä voidaan aina antaa sanallinen arviointi erillisellä todistuksen liitteellä. Sanallisen liitteen antaminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa oppilaan arviointi on näyttöjen vähäisyyden tai esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi haasteellista.
Kaikki koulut käyttävät lukuvuosiarvioinnissa Ulvilan kaupungin yhteisiä Primuksessa olevia todistuspohjia.
Välitodistus
Vuosiluokilla 1–6 ei anneta välitodistusta. Välitodistus annetaan vuosiluokilla 7 - 9 syyslukukauden päätteeksi. Välitodistuksessa jätetään arvioimatta ne oppiaineet, joita ei ole opiskeltu ensimmäisessä tai toisessa jaksossa.
Välitodistus on numeerinen. Mikäli oppilaalle annetaan sanallinen lukuvuositodistus vuosiluokilla 7-9, myös välitodistus on sanallinen. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa ei anneta välitodistusta vaan arviointi toteutetaan oppimiskeskustelulla. Kaikki koulut käyttävät Ulvilan kaupungin yhteisiä Primuksessa olevia välitodistuspohjia.
Vuosiluokilla 7–8 yksittäiselle oppilaalle voidaan jättää antamatta välitodistus perustelluista syistä. Oppilaan tilanne voi olla esimerkiksi terveydellisistä syistä sellainen, että hänellä ei ole näyttöjä arvosanan antamiseksi useassa eri oppiaineessa. Välitodistuksen antamatta jättämisestä tehdään hallintopäätös ja oppilaskohtaisia tukitoimia saavalle oppilaalle se kirjataan oppilaskohtaisen tuen toteuttamisesta koskevaan suunnitelmaan.
Erotodistus
Erotodistus on sanallinen vuosiluokilla 1 - 3 ja numeerinen vuosiluokilla 4 - 9. Myös erotodistuksen yhteydessä voidaan antaa sanallinen liite. Mikäli oppilaalle annetaan sanallinen lukuvuositodistus vuosiluokilla 4-9, myös erotodistus on sanallinen.
Perusopetuksen päättötodistus
Erityisessä tutkinnossa annettava todistus on sanallinen tai numeerinen samoin periaattein kuin muutkin Ulvilan kaupungin perusopetuksessa annettavat todistukset.