Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Tässä luvussa esitetään arviointia ohjaavia periaatteita. Arvioinnin pohjana toimivat tavoitteet ovat oppiaine- tai sisältökohtaisia, ja ne esitetään tässä opetussuunnitelmassa kunkin oppiaineen tai käytöksen arvioinnin kohdalla.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on
ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).
Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan oppiaineittain. Oppiaineen arviointi sisältää myös laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen. Toiminta-alueiden mukaisesti opiskelevan oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan toiminta-alueittain.
Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen, itsearvioinnin sekä vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.
Steinerpedagoginen arviointikulttuuri on oppimisorientoitunutta. Opetus ja koulunkäynti eivät tähtää numeroihin vaan ymmärtämiseen ja oppimiseen. Suoritusorientoituneessa arviointikulttuurissa korostetaan enemmän kokeita ja niihin lukemisen merkitystä, suositaan perinteisiä kirjallisia kokeita ja numeerista arviointia. Tällöin myös arvioidaan helposti enemmän lopputulosta kuin yrittämisen määrää. Steinerkouluilla on perinteisesti ollut kriittinen suhtautuminen oppimistulosten numeroarviointiin, ulkoiseen mittaamiseen ja valtakunnalliseen testaamiseen. Perinteinen numeerinen arviointi ja testaaminen voivat typistää oppimista liikaa tiedolliselle alueelle ja tuottaa psykososiaalisia haittoja oppilaille.
Steinerpedagogiikassa lapsen oppimista ei mitata pelkästään suoritusten perusteella vaan korostetaan lapsen sisäisen oppimismotivaation merkitystä.
Arvioinnin kehittämisessä kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen ja eettisyyteen sekä siihen, tunnistammeko aina, minkälaisten pedagogisten ja yhteiskunnallisten arvojen pohjalta teemme oppimisen arviointia, haluammeko esimerkiksi enemmän aktiivista ja luovaa käytöstä vai enemmän sopeutuvaa ja rationaalista käytöstä. Erityisesti pyritään siihen, että arviointia käytetään edistämään oppimista ei tuottamaan tottelevaisuutta. Parhaimmillaan oppimisen arvioinnissa on kyse sekä oppimistilaisuudesta, oppimisen ohjauksesta että dialogisesta ja osallistavuutta korostavasta tapahtumasta. Arvioinnilla tehdään näkyväksi oppilaan edistymistä koko oppimisprosessin ajan.
Arviointiin sisältyy yhteistyö kotien kanssa. Vanhemmille kerrotaan esimerkiksi vanhempainilloissa koulutyön tavoitteista sekä koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa sekä oppilaalle itselleen että huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on myös oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.
Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta sekä tietoa oppimisen tavoitteista ja oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Arviointi on myös opettajan itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Opettajat voivat hyödyntää arvioinnin avulla keräämäänsä informaatiota suunnatakseen toimintaansa ja opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin johdonmukaisuutta koulussa.
Tiivistetysti ilmaistuna arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Kun oppilas kohdataan säännöllisesti arvioinnin merkeissä kasvotusten, hän pysyy opettajan tietoisuudessa ja on osallinen prosessissa. Formatiivisen arvioinnin kautta rakennetaan oppilaan myönteistä minäkuvaa ja haetaan hyvän itsetunnon rakennusaineita. Kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus, samalla kun oppilaita ohjataan ottamaan vähitellen yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan.
Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin. Nivelkohdissa varmistetaan, että oppilaan saaman opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä vähimmäistuntimäärät ovat toteutuneet.
Numeroarviointi
Tampereen steinerkoulussa numeroarviointi ei ole ensisijainen arvioinnin väline, mutta sen käyttö on mahdollista osana monipuolista arviointikulttuuria. Numeroarviointi kertoo tiivistetysti oppilaan osaamisen tasosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, mutta se ei yksinään riitä kuvaamaan oppilaan oppimisprosessia, vahvuuksia, kehittämiskohteita tai motivaatiota.
Numeroarvioinnin käyttöön liittyy useita haasteita, kuten oppilaiden keskinäinen vertailu, suorituskeskeisyyden korostuminen, oppimisen kaventuminen ja motivaation ulkoistuminen. Nämä riskit pyritään ehkäisemään yhdistämällä numeerinen arviointi ohjaavaan, kannustavaan ja kehitystä kuvaavaan sanalliseen palautteeseen.
Lainsäädäntö mahdollistaa pelkän sanallisen arvioinnin käyttämisen kolmannen luokan loppuun asti. Tampereen steinerkoulussa arviointikäytännöt suunnitellaan niin, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja ihmiskäsitykseen perustuen.
Portfolioarviointi
Hyvin jäsennelty ja suunniteltu portfolioon perustuva arviointi sopii yläkouluun. Opiskelija valitsee esimerkiksi 5–10 onnistunutta työtä tai työn dokumenttia kansioon. Kansion sivutaskussa voi olla mukana esimerkiksi lukion päättötodistus ja muita todistuksia. Kansio toimii ikään kuin ansioluettelona ja näyttää erityisesti ne ala- tai yläkoulu projektit ja onnistumiset, joihin opiskelija itse haluaa kiinnittää huomiota. Eri aineiden jaksojen lisäksi kansioon voi valikoitua juhlaesityksiä, erityisen onnistunut maalaustyö, kuvaus vertaissovittelijana toimimisesta, SPR:n ensiapukurssin suoritus, todistus aktiivisesta oppilaskuntatyöstä, työharjoittelu, urheilukilpailussa menestyminen tai jokin laaja tutkielma. Tällöin oppiminen ja oppimisen arviointi ei rajaudu vain eri oppitunneille, oppiaineiden kurssien suorittamiseen ja niiden numeroarviointiin. Portfolioarviointi auttaa yhdistämään koulua ja muuta maailmaa.
Portfoliomenetelmällä aktivoidaan oppilaan tai opiskelijan positiivista itsearviointia: se osallistaa ja tuo valinnaisuutta ja vapautta oppiaineen ja kurssin sisälle. Nuori pysähtyy miettimään, mikä kaikki häneltä on onnistunut hyvin tähän mennessä. Niissä lukioissa, joissa on portfoliometodi käytössä, opinto-ohjelmaan sisältyy myös joidenkin kurssien suorittaminen portfoliomuotoisesti. Näissä kouluissa voi olla koulukohtaisesti tiettyjä kursseja portfolio-metodia käyttäen. Kun opiskelija haluaa tehdä jonkin työharjoittelun portfolioksi, hän tekee siitä esimerkiksi perusteellisen oppimispäiväkirjan. Useat steinerkoulut soveltavat portfolioarvioinnissa Euroopan steinerkoulujen neuvoston EU-projektissa kehiteltyä eurooppalaista portfoliosertifikaattia. Portfolio-ohjeisto sisältää runsaasti mahdollisuuksia niin arviointikulttuurin kuin opetusmenetelmienkin monipuolistamiseksi.
Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Itsearviointiin oppilas oppii keskustelemalla opettajan kanssa esimerkiksi työn tuloksista. Nuorempien oppilaiden kanssa itsearviointitaitoja lähdetään kehittämään auttamalla oppilaita tunnistamaan vain vahvuuksiaan ja onnistumisiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan kiitosta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää, mikä ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajan on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
Oppilaiden kasvaessa monipuolistetaan arviointia ja lisätään kirjallisessa muodossa olevan sanallisen ja luonnehtivan arvioinnin rinnalle menetelmiä, jotka tukevat oppilaan itsearviointitaitojen kehitystä. Seitsemänneltä luokalta lähtien arviointiin voi tulla mukaan esimerkiksi portfoliotyöskentely. Suositaan ja kehitetään vuorovaikutuksellisia ja oppilaan aktiiviseen rooliin ottavia arviointimenetelmiä oppilaan ikäkausi ja kehitysvaihe huomioiden. Esimerkiksi esi- ja alkuopetuksessa ei korosteta lasten itsearviointikykyä osana oppimisprosessia, vaan keskitytään itsearviointitaitojen edellytysten vahvistamiseen. Itsearviointitaitoihin liittyy olennaisesti kyky nähdä itsensä oppivana ja kehittyvänä yksilönä.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Tampereen steinerkoulussa arviointi on oppilaan kasvua, oppimista ja kehittymistä tukevaa. Arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja paikallisesti määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta sekä tukea hänen itsetuntemustaan oppijana.
Arviointi on yksilöllistä ja yhdenvertaista. Jokaisella oppilaalla on oikeus tietää, mitä hänen odotetaan oppivan ja miten hänen oppimistaan, osaamistaan ja työskentelyään arvioidaan. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa, vaan arviointi kohdistuu asetettuihin tavoitteisiin suhteessa oppilaan omaan suoriutumiseen.
Arviointi on avoimuuteen, osallisuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa. Oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus, oppilaan osallistuminen omaa oppimistaan koskevaan keskusteluun sekä huoltajien tiedonsaanti arviointiperusteista ja -käytännöistä ovat keskeisiä osia koulun arviointikulttuuria.
Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Koulun arviointikäytännöt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jota opettajat kehittävät yhteistyössä. Arviointi perustuu monipuolisiin näyttöihin, eikä se kohdistu persoonallisiin piirteisiin, vaan oppimiseen ja työskentelyyn.
Arviointi on monipuolista. Oppilaille tarjotaan erilaisia tapoja osoittaa osaamistaan, kuten itse- ja vertaisarviointia, kirjallisia ja suullisia tuotoksia, portfolioita ja arviointikeskusteluja. Vain yksi arviointimenetelmä ei riitä arvioimaan kaikkia tavoitteita.
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin. Arvioinnissa käytetään oppiaineiden tavoitteista johdettuja valtakunnallisia kriteerejä silloin, kun oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti. Tarvittaessa arviointi kohdistetaan oppilaskohtaisesti rajattuihin tavoitteisiin, esimerkiksi tuen tai yksilöllistetyn oppimäärän perusteella.
Arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikäkausi, edellytykset ja yksilölliset tarpeet. Arviointikäytännöt suunnitellaan niin, että kaikki oppilaat voivat osoittaa osaamisensa esteettä. Oppilaan terveydentila, erityistarpeet tai kielitausta otetaan huomioon, ja tarvittaessa tarjotaan erityisjärjestelyjä tai vaihtoehtoisia arviointitapoja.
Hyvin toteutettu arviointi ei ainoastaan kuvaa oppimisen tilaa, vaan ohjaa sitä eteenpäin. Se auttaa oppilasta näkemään oman edistymisensä ja tukee opettajaa opetuksen suunnittelussa ja mahdollisten tukitoimien kohdentamisessa.
Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt
Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden vahvuuksiin sekä oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kerää tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaiden tulee voida osoittaa osaamistaan heille soveltuvin tavoin.
Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen mahdollisuuksista, oppilaan tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä mahdollisesti tarvittavista avustajapalveluista. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen kielitaito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Tällöin pääpaino on oppilaan edistymisen arvioinnissa, jossa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointitapoja.
Vuorovaikutuksellinen arviointi lisää oppilaan motivaatiota ja osallisuuden tunnetta sekä keventää opettajan ja oppilaan välistä valtasuhdetta. Oppimista voidaan arvioida myös osana ryhmää eli esim. kuinka oppilaan/opiskelijan toiminta tukee tai ei tue myös muiden oppimista. Jatkuvaa palaute- ja arviointikulttuuria pidetään tärkeänä. Kevään lukuvuosiarvioinnin lisäksi on rakentavaa, että oppilas oppii arvioimaan osaamistaan pitkin vuotta esim. jakson päätyttyä tai muissa opetuksen taitekohdissa. Oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin ja itsearviointitaitoja kehitetään vähitellen perusopetuksen aikana.
Alemmilla luokilla opettaja arvioi yksittäisten oppilaiden osaamista tuntiaktiivisuuden pohjalta, kotitehtävien tarkastamisen yhteydessä tai vihkotyötä tarkastellessaan. Näillä keinoilla päästään lähemmäs oppilaan yksilöllisyyttä ja löydetään tavat oppilaan ohjaamiseen kasvamisessa ja kehittymisessä. Esimerkiksi maalaus, muotopiirustus, muovailu ja muut kuvataiteet antavat jatkuvan palautteen mahdollisuuden siten, että työt asetellaan näytteille ja niitä tarkastellaan yhteisesti opettajan kanssa mahdollisimman objektiivisesti ja jopa ilman nimiä. Tarkastelussa pyritään näkemään onnistuneet kohdat jokaisessa työssä yksilöitynä tai töitä tarkastellaan projektina/kokonaisuutena. Jatkuva palaute on kaikissa oppiaineissa tärkeä oppimista edistävä tekijä.
Päivittäisen koulutyön ohessa tapahtuvan arvioinnin lisäksi käydään lukuvuoden puolivälin vaiheilla oppilaan ja huoltajan kanssa suullinen arviointitapaaminen. Näissä korostuvat dialogisuus ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Säännöllisillä arviointikeskusteluilla varmistetaan arvioinnin ajantasaisuus. Oppilaan, opettajien ja vanhempien yhteisesti luomat koulunkäynnin suuntaviivat auttavat oppilasta sitoutumaan tavoitteisiin. Kirjallinen arviointi on kuvailevaa, vapain sanankääntein tehtyä ja luonteeltaan auttavaa ja kannustavaa mutta silti rehellistä. Arviointi on yksilöllistä, mutta oppilaan luonteenpiirteitä ei kuitenkaan arvioida.
Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia ja niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan myös vertaisarviointiin ja kannustetaan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille.
Arviointi lukuvuoden aikana
Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on lukuvuoden aikana tapahtuvaa, päivittäisessä työskentelyssä annettavaa monipuolista palautetta. Se edellyttää opettajalta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia, vuorovaikutusta ja arviointitiedon keräämistä. Tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearvioinnin valmiuksien kehittäminen ja vähittäinen muuntuminen itsearviointitaidoiksi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta. Palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa vuorovaikutusta. Se huomioi oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan ja asettamaan itselleen tavoitteita. Sanallinen arviointi ja jatkuva henkilökohtainen palaute tuo oppilaan lähemmäs, kontaktiin. Oppilaan osaamisen taso on yksilöllisen lausunnon kautta tarkkaan mietitty ja vaikka se on prosessina työläs, se voi vähentää monia mahdollisia ongelmia, kuten syrjäytymistä, luvattomia poissaoloja ja kiusaamista. Arvioinnissa yritetään päästä yhä enemmän kohti oppilaan oma-aloitteisuutta ja itsearviointia, luodaan myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin ja oppimiseen, kasvatetaan itsetuntemusta ja omanarvontuntoa.
Oppimisprosessiin liittyvän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet ja miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.
Syyslukukauden lopussa tai kevätlukukauden alussa toteutetaan suullinen väliarviointi, josta linjataan tämän opetussuunnitelman Väliarviointi -alaluvussa.
Väliarviointi
Keväällä annettava lukuvuositodistusta täydennetään suullisesti puolivälissä lukuvuotta. Väliarviointi annetaan joulukuun ja talviloman välisenä aikana opettajan oman harkinnan mukaan. Arviointitilaisuuden kestoksi suositellaan noin 30 min.
Luokilla 1–8 arviointikeskustelussa ovat paikalla oppilas, hänen huoltajansa sekä luokanopettaja. Aineenopettajan ei tarvitse olla suullisessa arviointitilaisuudessa läsnä. Riittää, että aineenopettaja antaa luokanopettajalle lyhyen kirjallisen lausunnon oppilaan opiskelusta, oppimisesta, työskentelytaidoista, sekä käytöksestä. Aineenopettaja voi halutessaan tiivistää arvioinnin mainesanaan. 9. luokan oppilaiden väliarviointi toteutetaan luokanohjaajan toimesta arviointikeskusteluna, jonka lisäksi oppilaat saavat välitodistuksen.
Väliarviointi annetaan suullisesti. Väliarviointi on luonteeltaan formatiivinen ja summatiivinen; summatiivinen elementti korostuu ylempien luokkien (luokat 6–8) oppilaiden arvioinnissa. Väliarvioinnin summatiivinen puoli sisältää samat arvioitavat asiat kuin kevään lukuvuositodistus. Väliarviointitilaisuudessa opettajan tulee kertoa oppilaalle kannustavasti mutta realistisesti tämän käytöksestä, työskentelystä, työskentelytaidoista, osaamisesta ja oppimisesta, sekä siitä, miten tavoitteet on siihen mennessä saavutettu. Väliarvioinnin formatiivisessa puolessa opettajan on mahdollista avata oppilaalle ja tämän huoltajalle oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita laajemmin kuin keväällä annettavassa todistuksessa. Tarvittaessa opettaja voi antaa oppilaalle myös ohjeita ja neuvoja.
Väliarviointi dokumentoidaan Wilmaan. Dokumentoinnilla tarkoitetaan sitä, että Wilmaan merkitään väliarviointitilaisuus pidetyksi, väliarvioinnin päivämäärä sekä tilaisuudessa läsnä olleet. Opettaja voi halutessaan kirjoittaa todistukseen auki oppilaan tavoitteet kevätlukukauden työskentelylle. Tavoitteet annostellaan realistisesti ja sopivasti oppilas ja tämän ikäkausi huomioiden. Esimerkiksi: miten oppilas voi vaikuttaa todistusnumeroonsa, jos lukuvuoden ainoa jakso on pidetty syksyllä ja oppilas haluaa korottaa tulevaa arvosanaansa.
Väliarviointia tehdessä tulee huomioida se, miten se palvelee ja tukee oppilaan kohdalla tavoitteiden saavuttamista, oppimista ja työskentelyä.
Arviointi lukuvuoden päättyessä
Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen ja työskentelyn tason sekä käyttäytymisen summatiivista arviointia. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka sisältää arvion siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.
1.-3. luokat
Oppilas saa lukuvuositodistuksen, joka sisältää sisältää listattuna oppiaineet ja tiedon onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi. Joissakin oppiaineissa käytetään neliportaista sanallista arviointiasteikkoa.
Oppilas saa tällöin myös opettajan kullekin oppilaalle kirjoittaman tai valitseman runon tai kertomuksen.
4.-9. luokat
Neljänneltä luokalta lähtien oppilas saa lukuvuositodistuksena ainekohtaisen numeroarvioinnin.
Nivelvaiheiden huomiointi arvioinnissa
Toisen vuosiluokan aikana tapahtuva arviointi
Koska valtioneuvoston asetus jakaa perusopetuksen 1-2 ja 3-6 luokkien kokonaisuuksiin, on toisen vuosiluokan lopussa olevassa nivelkohdan arvioinnissa annettava oppilaalle lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta, jossa tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen myös arvioida ja suunnitella yhdessä oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Siinä on tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.
Toisen vuosiluokan aikana annettavassa arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia. Opettaja kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle:
edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti
kysymisen ja kuuntelemisen taidot
vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin
edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti
taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä
edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä
Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Oppimisen arviointi sisältää sekä opinnoissa edistymisen että osaamisen tason arviointia ja palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan osaamiseen että asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
Työskentelyn arviointi
Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää oppilaiden työskentelytaitoja. Palautetta annetaan sekä itsenäisen että yhdessä työskentelyn taidoista. Työskentelylle asetettavissa tavoitteissa keskeisiä ovat taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.
Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettaja ohjaa oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Jälkikäteen tarkastellaan suunnitelmien toteutumista ja arvioidaan työskentelyn onnistumista sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä.
Työskentelyn arviointi on pääosin osa oppiaineissa tehtävää arviointia. Tällöin arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.
Käyttäytymisen arviointi
Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa oman kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai arvioon. Päättötodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.
Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet
Oppilas
käyttäytyy itseään ja muita kohtaan ystävällisesti, ymmärtäväisesti ja arvostavasti
ottaa vastuuta omasta kehittymisestään ja hyvinvoinnistaan
toimii oikeudenmukaisesti ja kunnioittaa jokaisen oikeuksia
tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa ja toimii niiden mukaisesti
osaa sopia erimielisyyksiä ja riitoja
noudattaa yhteisiä ohjeita, sopimuksia ja sääntöjä
toimii henkilökunnan antamien ohjeiden mukaisesti
luo ja ylläpitää myönteistä toimintakulttuuria
tekee yhteistyötä kaikkien kanssa toiset huomioiden
huolehtii omista tavaroistaan ja yhteisestä ympäristöstä
kantaa vastuuta ympäristöstään ja toimii sen hyvinvointia edistäen
Käyttäytymisen tavoitteiden noudattaminen näkyy arjessa esim. hyvänä kaveruutena, rakentavana yhteistyönä, kohteliaina ja ystävällisinä sanoina ja tekoina, toisista välittämisenä, asiallisena ruokailukäyttäytymisenä, koulun sisä- ja ulkotilojen viihtyisyydestä ja siisteydestä huolehtimisena sekä järjestyssääntöjen noudattamisena.
Koulun aikuiset opettavat oppilaille asiallista, tilanteisiin sopivaa hyvää käyttäytymistä koulun arjen vuorovaikutustilanteissa. Heille annetaan käyttäytymistä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisen opetussuunnitelman käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.
Käyttäytymisen arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Oppilaan käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Luokanopettaja tai luokanohjaaja kokoaa arviointitiedon ja merkitsee arvosanan väli- ja lukuvuositodistukseen. Ero- ja päättötodistukseen käyttäytymisen arviointia ei merkitä.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Jos oppilaan suoriutuminen Tampereen steinerkoulussa heikkenee yllättävästi jossakin oppiaineessa tai käyttäytymisessä tai suoriutuminen on jatkuvasti kohtalaista tai jopa siitä heikompaa, tulee opettajan keskustella oppilaan kanssa sekä ottaa yhteyttä huoltajiin ja tarvittaessa konsultoida opiskeluhuoltohenkilöstöä. Tilanteesta keskustellaan ja tarvittavat tukitoimet sovitaan välittömästi. Kun oppilaan siirtyminen seuraavalle luokalle on epävarmaa tai siirtymästä on tulossa ehdollinen, keskustellaan tilanteesta mahdollisimman nopeasti huoltajan kanssa.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Oppilas voi edetä opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain.
Tavoitekokonaisuudet laaditaan pääsääntöisesti vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteiden mukaisesti. Oppilas etenee vuosiluokille 3 ja 7 pääsääntöisesti vasta silloin, kun hän on suorittanut hänelle laaditun suunnitelman mukaiset tavoitekokonaisuudet hyväksytysti. Vuosiluokkien 3–6 ja 7–9 nivelvaiheissa oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissaan etenevä oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki hänelle laadittuun suunnitelmaan kuuluvat opinnot. Hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit kirjataan oppiaineittain lukuvuositodistukseen. Kesken olevien tavoitekokonaisuuksien arviointia ei merkitä lukuvuositodistukseen. Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppiaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin seuraavalle vuosiluokalle.
Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää vuosiluokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä vuosiluokalta raukeaisivat. Tavoitekokonaisuuksittain etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Valinnaisten aineiden arviointi
Valinnaisten aineiden arviointi perustuu Opetushallituksen valtakunnallisiin periaatteisiin.
Syventävät valinnaiset aineet
Syventävät valinnaiset aineet liittyvät suoraan yhteisiin oppiaineisiin ja niiden tavoitteisiin. Ne voivat esimerkiksi laajentaa tai syventää äidinkielen, kuvataiteen, musiikin, liikunnan tai luonnontieteiden opetusta.
Vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset syventävät valinnaisaineet arvioidaan numeroarvosanalla.
Alle kahden vuosiviikkotunnin oppimäärät arvioidaan sanallisesti merkinnällä hyväksytty.
Syventävät valinnaisaineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle omalla nimellään ja arvioinnilla.
Oppilaan suorittama syventävä valinnainen aine voi korottaa vastaavan yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Soveltavat valinnaiset aineet
Soveltavat valinnaisaineet eivät suoraan perustu mihinkään yksittäiseen oppiaineeseen, vaan niissä yhdistellään sisältöjä ja työtapoja useilta eri osa-alueilta. Ne voivat pohjautua esimerkiksi laaja-alaisiin oppimistavoitteisiin, käsityöhön, ympäristökasvatukseen tai taideprojekteihin. Soveltavat aineet tukevat oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, ilmaisua ja toimijuutta.
Soveltavat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen omalle rivilleen otsikon Soveltavat valinnaiset aineet alle.
Vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset oppimäärät arvioidaan numeroarvosanalla.
Alle kahden vuosiviikkotunnin oppimäärät arvioidaan sanallisesti merkinnällä hyväksytty.
Arvioinnin periaatteet
Valinnaisten aineiden arvioinnissa noudatetaan samoja yleisiä arvioinnin periaatteita kuin muussakin opetuksessa: arviointi on monipuolista, kannustavaa, oppimisprosessia tukevaa ja oppilaan kehitystä seuraavaa. Arviointi tukee oppilaan oppimista, motivaatiota ja omien vahvuuksien tunnistamista.
Perusopetuksen päättöarviointi
Yleiset edellytykset päättötodistuksen saamiselle
Päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on hyväksytysti suorittanut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat oppiaineet.
Numeroarvosanoja käytettäessä hyväksytty suoritus on arvosana vähintään 5.
Sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa käytetään merkintää "hyväksytty".
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Mikäli oppilaan opetuksesta on yli 25 % annettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tämä mainitaan todistuksessa.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaiset aineet arvioidaan oppilaan osaamisen perusteella suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointitapa määräytyy oppimäärän laajuuden ja aineen luonteen mukaan.
Arviointitavat laajuuden mukaan
Vähintään 2 vvt (vuosiviikkotuntia): numeroarvosana (4–10)
Alle 2 vvt: sanallinen arvio, merkintä hyväksytty
Syventävät ja soveltavat valinnaiset aineet
Syventävät valinnaiset aineet:
Liittyvät yhteisiin oppiaineisiin.
Merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen alle.
Voivat korottaa yhteisen aineen päättöarvosanaa
Soveltavat valinnaiset aineet:
Eivät liity suoraan yhteisiin oppiaineisiin.
Merkitään päättötodistuksessa otsikon "Soveltavat valinnaiset aineet" alle.
Arviointi kuten yllä: numeroin tai sanallisesti laajuuden mukaan.
Muut valinnaiset aineet (esim. valinnaiset kielet, jotka eivät liity yhteisiin oppiaineisiin):
Merkitään otsikon "Muut valinnaiset aineet" alle.
Todistukseen kirjataan aineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio (numero tai hyväksytty).
Valinnaisen aineen vaihto
Jos oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen:
Päättötodistukseen merkitään molemmat aineet.
Kesken jäänyt aine:
Arvioidaan numeroarvosanalla, jos suoritusta on kertynyt vähintään 2 vvt.
Muussa tapauksessa merkitään "osallistunut" ja mainitaan suoritettu tuntimäärä.
Uuden valinnaisen aineen arviointi perustuu sen laajuuteen opetussuunnitelmassa (numero tai hyväksytty).
Huoltajan pyyntö arvioinnista
Huoltajan kirjallisesta pyynnöstä voidaan jättää numeroarvosana pois valinnaisena aineena opiskellusta kielestä. Tällöin todistukseen tulee merkintä "hyväksytty". Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä aineena ja se arvioidaan numeroarvosanalla.
Todistukset
Lukuvuositodistus
Vuosiluokilla 1–3 lukuvuositodistukset, erotodistukset ja mahdolliset välitodistukset annetaan sanallisina. Arvioinnista tulee käydä ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Käyttäytymistä arvioidaan näillä luokilla sanallisesti, ja arvio annetaan todistuksen liitteenä. Liitteestä tehdään merkintä todistuksen lisätietoihin.
Vuosiluokilla 4–8 oppiaineiden arviointi annetaan lukuvuositodistuksissa, välitodistuksissa ja erotodistuksissa numeroarvosanoina. Käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarvosanaa voidaan täydentää sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä ja joka tukee ja selkeyttää arviointia.
Päättötodistuksessa sekä mahdollisessa 9. vuosiluokan välitodistuksessa tai erotodistuksessa käytetään numeroarvosanoja. Näitäkin arviointeja voidaan täydentää sanallisella lausunnolla, joka liitetään todistukseen.
Sanallista arviointia voidaan käyttää vuosiluokilla 1–9, päättöarviointia lukuun ottamatta, myös silloin kun oppilaan äidinkieli on muu kuin opetuksen kieli. Mikäli oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita on yksilöllistetty, arviointi tehdään suhteessa henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tällöin arviointi on sanallista, päättöarviointia lukuun ottamatta, ja arvioon lisätään rajauksen merkiksi tähti (). Päättötodistuksessa käytetään tällöin arvosanaa 5.
Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään aina sanallista arviointia.
Lukuvuositodistukseen kirjattava arvio on summatiivinen kokonaisarvio, joka kuvaa, missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteisiin. Summatiivisen arvioinnin tekee aina opettaja, tai jos opettajia on useita, he tekevät sen yhdessä.
Arviointia varten opettaja dokumentoi oppilaan osaamisesta kertyneet näytöt, jotka voivat koostua muun muassa kokeista, kotitehtävistä, vihkotyöskentelystä, suullisista ja kirjallisista tuotoksista sekä tuntiaktiivisuudesta.
Välitodistus
Tampereen steinerkoulussa välitodistus annetaan oppilaille 6. luokasta alkaen.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Tampereen steinerkoulussa oppilaalla on mahdollisuus suorittaa erityinen tutkinto tilanteissa, joissa hän ei ole osallistunut perusopetuksen mukaiseen opetukseen mutta haluaa osoittaa osaamisensa perusopetuksen oppimäärän mukaisesti. Erityinen tutkinto on vaihtoehtoinen tapa suorittaa joko yksittäisen oppiaineen oppimäärä, osa siitä tai koko perusopetuksen oppimäärä ilman osallistumista varsinaiseen opetukseen.
Erityinen tutkinto voidaan järjestää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: oppilas on saanut opetusta kotimaassaan mutta ei ole osallistunut suomalaiseen perusopetukseen (esimerkiksi maahanmuuttajataustainen oppilas), hän on ollut kotiopetuksessa tai poissa koulusta esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi. Tällöin oppilas voi halutessaan osoittaa osaamisensa perusopetuksen oppimäärän mukaisesti.
Tutkinnon suorittaminen edellyttää, että oppilas osoittaa tietonsa ja taitonsa perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Arviointi perustuu valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Tutkinnon voi järjestää koulutuksen järjestäjä, jolla on lupa perusopetuksen antamiseen. Järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että tutkinto toteutetaan perusopetuslain ja -asetuksen mukaisesti.
Hyväksytysti suoritetusta erityisestä tutkinnosta annetaan todistus, jossa ilmenee suoritettu oppimäärä ja siitä saatu arvosana. Jos oppilas suorittaa koko perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan päättötodistus. Mikäli tutkinto kattaa vain osan oppimäärästä, oppilas saa todistuksen osittain suoritetusta oppimäärästä.