Ruotsin kieli, B1-oppimäärä

Opetussuunnitelman perusteet

Arviointi on monipuolista, ja se antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Formatiiviseen arviointiin liittyvän oppilaan oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itsearvioinnin ja vertaispalautteen keinoin. Summatiivinen arviointi perustuu siihen, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut paikallisessa opetussuunnitelmassa ruotsin kielen B1-oppimäärälle asetetut tavoitteet.

Oppilaan kehittyvän kielitaidon arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää myös esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Arvioinnin tulee olla monipuolista, jotta oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, saavat erilaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppilaan ruotsin kielen B1-oppimäärän opiskelu päättyy vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän kehittyvään kielitaitoon liittyvien tavoitteiden (T5–T9) arvosanassa 9 on yhdistetty kaksi taitotasoa A1.3 ja A2.1 välitasoksi A1.3/A2.1 Taitotasot löytyvät Eurooppalaisesta viitekehyksestä ja sen pohjalta laaditusta suomalaisesta sovelluksesta Kehittyvän kielitaidon asteikko.


Paikallinen opetussuunnitelma

Ruotsin kielen B1-oppimäärän arviointiperusteet 7. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten sekä kohtalaista osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kuusi varten

Tavoitteet

Sisältöalueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Kohtalainen/arvosanan kuusi osaaminen

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1

Oppilas tutustuu Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sekä niissä puhuttaviin kieliin.  Oppilas pohtii, miksi on tärkeää suhtautua arvostavasti muita kieliä puhuviin.

S1

Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojen hahmottaminen

Oppilas osaa nimetä Pohjoismaat ja niissä puhutut kielet.

Oppilas tietää, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat Pohjoismaihin.

T2

Oppilas harjoittelee huomaamaan kielessä olevia säännönmukaisuuksia ja kuvailemaan niitä äidinkielestä tutuin keskeisin kielitiedon käsittein.

S1

Kielellinen päättely

Oppilas huomaa kielessä olevia säännönmukaisuuksia ja kuvailee niitä äidinkielestä tutuin keskeisin kielitiedon käsittein.

Oppilas huomaa joitakin ruotsin kielelle ominaisia piirteitä.

Kielenopiskelutaidot

T3

Oppilas harjoittelee realistista tavoitteenasettelua, pitkäjänteistä oma-aloitteista työskentelyä, itselle parhaiten soveltuvien työtapojen valintaa sekä oppimista tukevaa itsearviointia. Oppilas kokeilee rohkeasti uusia työtapoja.

Oppilas harjoittelee rakentavia ryhmässä toimimisen taitoa.

S2

Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö

Oppilas osaa asettaa tavoitteita työskentelylleen, työskennellä oma-aloitteisesti ja pitkäjänteisesti, valita itselleen soveltuvia työtapoja sekä arvioida omia taitojaan. Oppilas kokeilee rohkeasti uusia työskentelytapoja ja toimii ryhmässä rakentavasti.

Oppilas harjaannuttaa ruotsin kielen taitoaan ohjatusti ryhmässä myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen ja pyrkii huolehtimaan kotitehtävistään sekä osallistumaan ryhmän työskentelyyn. Oppilas harjoittelee ohjatusti asettamaan omia tavoitteita opiskelulleen.

T4

Oppilas harjaantuu havainnoimaan omaa elinympäristöään huomatakseen, missä ruotsin kieltä käytetään.

Oppilas pohtii kokemuksiaan erilaisista tilanteista, joissa tarvitaan kielitaitoa.

S2

Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen

Oppilas osaa kiinnittää huomiota ruotsin kieleen omassa elinympäristössään sekä tilanteisiin, joissa tarvitaan kielitaitoa.

Oppilas tietää, että ruotsin kieltä voi kuulla, nähdä ja oppia myös omassa elinympäristössä koulun ulkopuolella.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5

Oppilas harjaantuu osallistumaan aktiivisesti ja harjoittelemaan kieltä rohkeasti uusissakin tilanteissa vaihtelevia työtapoja ja eri viestintäkanavia kokeillen, puhuen ja kirjoittaen.

Oppilas harjoittelee vastavuoroisuutta sekä sitä, kuinka hän pyytää ja antaa apua viestintätilanteessa.

S3

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas selviytyy yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä usein viestintäkumppaniinsa.

Oppilas pyrkii selviytymään rutiininomaisista hyvin ohjatuista viestintätilanteista tukeutuen viestintäkumppaniin ja apukeinoihin.

T6

Oppilas pohtii erilaisia tapoja tukea viestin ymmärrettävyyttä ja harjoittelee uusien kielellisten ja ei-kielellisten viestintästrategioiden soveltamista erilaisissa vaihtelevissa viestintätilanteissa.

Oppilas harjoittelee vastavuoroisuutta ja kokeilee erilaisten apuvälineiden käyttöä.

S3

Viestintästrategioiden käyttö    

Oppilas harjoittelee aktiivisesti erilaisia kielellisiä ja ei-kielellisiä tapoja tehdä itsensä ymmärretyksi erilaisissa viestintätilanteissa. Oppilas oppii toimimaan vastavuoroisesti. Oppilas oppii hyödyntämään erilaisia apukeinoja.

Oppilas ymmärtää viestinnässä yksinkertaisia usein toistuvia sanoja ja ilmauksia ja pyrkii osallistumaan hyvin ohjattuihin viestintätilanteisiin. Oppilas tarvitsee viestintätilanteessa ohjausta, tukea ja apukeinoja.

T7

Oppilas pohtii kohteliaaseen kielenkäyttöön liittyviä ilmauksia ja harjoittelee niitä erilaisissa viestintätilanteissa.

S3

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas harjoittelee ennestään tuttuja ja uusia ruotsin kielelle ominaisia kohteliaita ilmaisuja vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas tunnistaa joitakin rutiininomaisia tilanteita, joissa voi käyttää tavallisimpia kohteliaisuuden ilmauksia.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8

Oppilas harjoittelee tuttua sanastoa sisältävien tekstien keskeisen sisällön ymmärtämistä ja yksittäisten tietojen etsimistä niistä.

S3

Tekstien tulkintataidot

Oppilas ymmärtää tuttua kieliainesta sisältävän lyhyen tekstin aihepiirin ja keskeisimmän sisällön.

Oppilas tunnistaa tavallisimpia usein toistuvia sanoja ja ilmaisuja lyhyestä tuttuun aihepiiriin liittyvästä tekstistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9

Oppilas harjoittelee rohkeasti opitun soveltamista puhuen ja kirjoittaen eri aihepiireistä.

Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti tuttuja ilmauksia ja yksinkertaisia toteavia ja kysyviä lauserakenteita.

Oppilas harjoittelee tuttujen ilmausten ymmärrettävää ääntämistä.

S3

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas harjoittelee opittujen ilmausten soveltamista omissa pienissä eri aihepiireihin liittyvissä tuotoksissaan sekä puhuen että kirjoittaen. Oppilas osaa ääntää ja kirjoittaa usein toistuvia ilmauksia ymmärrettävästi.

Oppilas pyrkii ilmaisemaan itseään ohjatuissa tilanteissa käyttäen yksinkertaisia, usein toistuvia tuttuja ilmauksia. Oppilas tarvitsee omissa tuotoksissaan edelleen tukea ja ohjausta.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän arviointiperusteet 8. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa arvosanaa kahdeksan sekä kohtalaista osaamista kuvaavaa arvosanaa kuusi varten

Tavoitteet

Sisältöalueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvosanan kuusi osaaminen

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1

Oppilas syventää tietämystään Pohjoismaista ja pohjoismaisesta kieliperheestä.

Oppilas pohtii oman asennoitumisen ja esimerkiksi stereotypioiden vaikutusta eri kieliä puhuvien välisessä kanssakäymisessä.

S1

Pohjoismaisen kieliympäristön ja arvojen hahmottaminen

Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan, ja joitakin keskeisiä asioita Pohjoismaista.

Oppilas osaa nimetä joitakin Pohjoismaita ja niissä puhuttuja kieliä.

T2

Oppilas syventää taitoaan tehdä ruotsin kielen keskeisimpiin ilmiöihin liittyviä huomioita ja kuvailla niitä sopivin kielitiedon käsittein. Oppilas harjoittelee kielitiedon soveltamista omissa tuotoksissaan.

S1

Kielellinen päättely  

Oppilas osaa tehdä havaintoja ruotsin kielen keskeisimmistä säännönmukaisuuksista ja kuvailla niitä sopivin kielitiedon käsittein.

Oppilas oppii huomaamaan joitakin kielen keskeisiä säännönmukaisuuksia, mutta tarvitsee vielä apua niiden nimeämisessä.

Kielenopiskelutaidot

T3

Oppilas syventää taitojaan pohtia omia tavoitteitaan, työskentelyään ja osaamistaan.

Oppilas oppii vähitellen soveltamaan erilaisia työtapoja itselleen sopiviksi.

Oppilas oppii oivaltamaan oman asennoitumisen ja toiminnan vaikutukset yhteistyölle ja vuorovaikutukseen.

S2

Tavoitteiden asettaminen, oppimisen reflektointi ja yhteistyö

Oppilas osaa asettaa työskentelylleen realistisia tavoitteita, työskennellä soveltaen erilaisia työtapoja itselleen sopiviksi. Oppilas oivaltaa, mitä vaikutuksia omalla asennoitumisella ja toiminnalla on ryhmän kannalta.

Oppilas asettaa omia tavoitteita opiskelulleen, mutta tarvitsee tukea ja ohjausta. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan melko realistisesti. Oppilas pyrkii työskentelemään vuorovaikutustilanteissa positiivisella tavalla.

T4

Oppilas syventää taitoaan tehdä huomioita kielitaidon tarpeesta eri tilanteissa niin todellisessa kuin virtuaalimaailmassakin.

Oppilas rohkaistuu kokeilemaan ruotsin kieltä myös tiedonhaun välineenä.

S2

Elinikäisen kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen

Oppilas huomaa, mitä hyötyä kielitaidosta voi olla sekä todellisessa että digitaalisessa maailmassa ja rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä myös tiedonhaun välineenä.

Oppilas tietää, että hän voi käyttää ruotsin kieltä myös koulun ulkopuolella kommunikaation välineenä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5

Oppilas syventää taitoaan soveltaa puhuen ja kirjoittaen tuttua kieliainesta.

Oppilas harjoittelee myös uutta sanastoa vaihtelevissa kielenkäyttötilanteissa.

Oppilas harjoittelee toimimista rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa.

S3

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas selviytyy rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen viestintäkumppaniin.

Oppilas selviytyy rutiininomaisista, hyvin ohjatuista, paljon tuttuja ilmauksia sisältävistä viestintätilanteista viestintäkumppaniin ja apukeinoihin tukeutuen.

T6

Oppilas syventää taitoaan tehdä huomioita erilaisista tavoista selviytyä kommunikaation haasteista.

Oppilas harjoittelee, kuinka pyytää ja antaa tukea kielenkäyttötilanteissa ja soveltaa opittua uudenlaisissa viestintätehtävissä.

S3

Viestintästrategioiden käyttö    

Oppilas selviytyy rutiininomaisista kommunikaatiotilanteista soveltaen joitakin oppimiaan viestintästrategioita tukeutuen viestintäkumppaniinsa ja käyttäen erilaisia apukeinoja.

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee toiminnassaan paljon tukea ja ohjausta sekä erilaisia apukeinoja.

T7

Oppilas oppii kiinnittämään huomiota kohteliaisiin sanontoihin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa sekä soveltamaan niitä omissa tuotoksissaan. 

S3

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas oppii soveltamaan oppimiaan kohteliaita kielenkäytön muotoja uusissa kielenkäyttötilanteissa.

Oppilas tunnistaa ja osaa yleensä käyttää joitakin tavallisimpia kohteliaan kielenkäytön ilmaisuja tutuissa yksinkertaisissa tilanteissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8

Oppilas syventää taitoaan tulkita eri aihepiireihin ja tekstityyppeihin liittyviä puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä sekä hakea niistä keskeistä tietoa hyödyntäen myös erilaisia apuvälineitä.

S3

Tekstien tulkintataidot

Oppilas ymmärtää tuttua kieliainesta sisältävän selkeän tekstin aihepiirin ja keskeisen sisällön. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä käyttäen tarvittaessa apukeinoja.

Oppilas tunnistaa ja ymmärtää tuttua ja keskeistä sanastoa sisältävästä tekstistä aiheen ja joitakin ilmaisuja.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9

Oppilas syventää taitoaan soveltaa opittua sanastoa ja kielitietoa omissa pienimuotoisissa puhutuissa ja kirjoitetuissa tuotoksissaan sekä kokeilee myös erilaisten apuvälineiden käyttöä.

S3

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas soveltaa oppimaansa sanastoa ja kielitietoa omissa pienimuotoisissa tuotoksissaan myös apuvälineitä käyttäen. Oppilas osaa ilmaista tuttuihin aihepiireihin liittyviä ajatuksiaan ymmärrettävästi ääntäen ja kirjoittaen.

Oppilas ilmaisee itseään käyttäen joitakin keskeisiä ja yksinkertaisia sanontoja omissa tuotoksissaan useimmiten ymmärrettävästi. Oppilas tarvitsee omissa tuotoksissaan edelleen tukea ja ohjausta.

Tavoitteet

Tavoite

Sisällöt

Oppiaineelle ei ole määritetty opetuksen sisältöjä.

ePerusteet