Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Taipalsaarella arviointia toteutetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti sekä kuntakohtaisen linjauksen suuntaisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppimiseen ja osaamiseen, työskentelyyn että käyttäytymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että oppilaan osaamista ei arvioida oppilaan käyttäytymisen, temperamentin tai muiden ominaisuuksien perusteella. Arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, joihin sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen ja työskentelyn tavoitteet. Lisäksi painotetaan palautteen ja vuorovaikutuksen merkitystä arvioinnissa.
Arvioinnin tavoitteet ja käytänteet tulee selittää huolellisesti oppilaille siten, että oppilas ymmärtää ne. Myös huoltajille tulee antaa tietoa arvioinnista ja arviointiperusteista ennen arviointia. Oppilaita tiedotetaan arvioinnista oppitunneilla ja tarvittaessa myös sähköisiä kanavia (esim. Wilma tai PedaNet) hyödyntäen. Huoltajat saavat tietoa arvioinnista ensisijaisesti sähköisten kanavien kautta. Lisäksi arvioinnista ja arviointikäytänteistä keskustellaan lukuvuosittaisissa arviointikeskusteluissa. Arviointi on yksi keskeisistä koulun tehtävistä.
Arvioinnin tulee olla vuorovaikutteista, kannustavaa ja oppilaan osallisuutta edistävää. Arvioinnissa pyritään rakentavaan feed forward -palautteeseen. Tällöin oppilaalle ilmaistaan, mihin suuntaan hänen tulee suunnata omaa oppimistaan. Arvioinnin moniulotteisuus tuodaan esille kunnan arviointiruorissa (ks. Kuvio 13).
Arviointia tapahtuu jatkuvasti kaikissa vuorovaikutustilanteissa koulussa. Se on keskeinen osa opettajan työtä. Sillä on myös merkittävä osuus oppilaan oppimisidentiteetin rakentumisessa. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä oppilaiden oma arviointi, sekä itsearviointi että vertaisarviointi, ovat lisääntyneet. Oppilaiden oman arvioinnin tulisi ulottua kaikkiin arvioinnin kohteisiin; osaamiseen, oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Sitä tulisi toteuttaa jatkuvasti osana oppimisprosessia. Oppilaiden itsearviointitaitojen kehittyminen tulee tapahtua syvenevänä ja laajenevana jatkumona oppimispolun varrella.
Arviointikeskustelut ovat tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Ne ovat oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisiä keskusteluhetkiä, joissa tuetaan oppilaan oppimista ja lisätään yhteistä ymmärrystä. Keskusteluissa pyritään monipuoliseen arviointiin. Niissä pureudutaan oppilaan menneeseen opiskeluun, työskentelyyn ja suorituksiin, mutta suunnataan katse vahvasti tulevaisuuteen. Tavoitteena on luoda oppilaalle yhteisiä oppimisen ja opiskelun suuntaviivoja sekä antaa tukea ja kannustusta tuleviin haasteisiin ja tavoitteisiin. Taipalsaarella kiinnitetään huomiota oppimisen ja osaamisen, työskentelyn sekä käyttäytymisen arvioinnin moniulotteisuuteen. Arviointia tapahtuu jatkuvasti. Keskeiset arviointietapit on kuvattu Taipalsaaren kunnan arvioinnin vuosikelloon (ks. Kuvio 14).
Arviointia tapahtuu jatkuvasti läpi kouluvuoden. Jokaiseen kuukauteen voidaan kohdentaa eri arvioinnin osaalueita ja tehtäviä.
Elokuu:
Tehdään päätökset mahdollisista koulukohtaisista arvioinnin painopisteistä. Nämä kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Tiedotetaan oppilaille ja huoltajille oppiaineiden tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista, kun kyseisen oppiaineen opinnot alkavat.
Syyskuu:
Pidetään mahdollisia luokkakohtaisia vanhempainiltoja, joissa tiedotetaan myös arvioinnista.
Lokakuu:
Aloitetaan arviointikeskustelujen pitäminen.
Marraskuu:
Pidetään arviointikeskusteluja.
Joulukuu:
Pidetään arviointikeskusteluja.
Arvioidaan oppilaiden oppimista ja osaamista, työskentelyä sekä käyttäytymistä (yläkoulu). Alakoulussa nämä asiat tulevat esille arviointikeskustelussa.
Jaetaan välitodistukset (luokat 5 ja 6 sekä yläkoulu).
Tammikuu:
Opettajien itsearviointi (kehityskeskustelun pohjaksi).
Pidetään arviointikeskusteluja.
Huhtikuu:
Järjestetään mahdollinen arviointikysely huoltajille.
Toukokuu/ kesäkuun alku:
Arvioidaan oppilaiden oppimista ja osaamista, työskentelyä sekä käyttäytymistä.
Jaetaan lukuvuositodistukset.
Kuluneen lukuvuoden ja arvioinnin toteutumisen arviointia.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen, työskentelyyn sekä käyttäytymiseen. Arvioinnin kokonaisuus hahmottuu kuviosta 15. Kunkin oppiaineen arviointikriteerit kuvataan oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa vuosiluokkakokonaisuuksittain. Oppiaineiden opettajat vastaavat vuosiluokittaisista arviointikriteerien kokoamisesta ja tiedottamisesta sekä oppilaille että huoltajille. Käyttäytymisen arviointi perustuu koulukohtaisesti määriteltyihin käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin. Kaikkiin arvioinnin kohteisiin yhdistetään sekä itse- että vertaisarviointia, jota opettaja toteuttaa oman aikataulunsa mukaisesti.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi perustuu muun muassa koulun järjestyssääntöihin, joiden pohjalta on määritelty koulukohtaiset käyttäytymisen arvioinnin kriteerit. Alaluokkien (luokat 1−3) osalta käyttäytymisen kriteerit ovat vuosiluokittain yhteiset Taipalsaaren kunnan kouluilla. Tarvittaessa käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), ja nämä voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin ollen käyttäytymisen arviointiskaala ei ole välttämättä kaikille sama. Käyttäytymisen arviointikriteerit tiedotetaan Wilmaan laitettavassa lukuvuositiedotteessa. Luokkien 1−3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä. Luokilla 4−8 käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksessa sekä luokkien 5−8 välitodistuksessa numeroarvosanalla. Yhdeksänsien luokkien oppilaiden käytösarvosana välitodistuksessa annetaan liitteenä.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Mikäli oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan vuosiluokalle jättämisestä tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä tulee mainita vuosiluokan oppimäärästä ne osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä vuosiluokalta siirtymisessä. Oppilasta ja huoltajaa tulee tiedottaa hylkäämisuhasta ennen suorituksen hylkäämistä. Tiedoksiannossa tulee perustella, miksi suoritus on vaarassa tulla hylätyksi. Lisäksi tulee kertoa, millä keinoilla oppilaalla on mahdollisuus saada oppiaineesta hyväksytty arvosana. Luokalle jäämistä pyritään vähentämään kohdennetuilla tukitoimilla (esim. erityis- ja tukiopetus). Opetusta ja vaatimustasoa pyritään räätälöimään oppilaan tarpeiden mukaisesti.
Mikäli oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, tulee hänen vuosiluokan suorituksensa siltä osin hylätyksi. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa kyseisen oppiaineen tavoitteiden mukaisen osaamisen saavuttaminen hyväksytysti erillisessä kokeessa. Tällaisia tilaisuuksia järjestetään koulukohtaisten päätösten mukaisesti joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty (lukuvuoden suoritus katsotaan hylätyksi, mikäli oppiaineen kurssien keskiarvo on 4) ja arvioidaan, että hän ei selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan opintosuorituksen kyseiseltä vuosiluokalta raukeavat. Oppilas on mahdollista jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, mutta arvioidaan, että se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen. Tällöin huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että kyseinen oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Valinnaiset aineet voivat olla taide- ja taitoaineiden (kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta, musiikki) tai muiden yhteisesti opetettavien aineiden syventäviä kursseja, suppeita kursseja, tutustumiskursseja tai soveltavia opintoja, vieraita kieliä tai laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia oppiainekokonaisuuksia. Valinnaiset aineet voivat olla myös kahden tai useamman oppiaineen yhteistyönä toteutettavia valinnaiskursseja tai ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvia eheyttäviä opintokokonaisuuksia. Opetuksen järjestäjä ja koulut päättävät valinnaisaineiden tarjonnasta. Ne tuodaan tarkemmin esille koulujen lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä vuosittain.
Alaluokilla valinnaisten aineiden arviointi toteutetaan vähintään kahden (2) vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista vuosiluokalta neljä (4) lähtien numeerisesti, alemmilla luokilla sanallisesti. Yläluokilla valinnaisten aineiden arvioinnissa noudatetaan päättöarvioinnin periaatetta. Yläluokkien vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan numeerisesti. Arviointiasteikkoa hyväksytty/ hylätty käytetään, mikäli kyseessä on alle kahden (2) vuosiviikkotunnin laajuinen kokonaisuus. Lukuvuositodistukseen on mahdollista antaa valinnaisaineista erillinen liite, jossa kuvataan taitojen ja tietojen kehittymistä opiskelun aikana. Mikäli valinnaisaine on jonkin yhteisesti opetettavan oppiaineen syventävä kurssi, voidaan valinnaisaineen opiskelussa osoitetut tiedot ja taidot ottaa huomioon päättöarvosanaa annettaessa.
Valinnaisaineissa käytetään samoja arvioinnin periaatteita kuin muissakin oppiaineissa. Oppilaiden tulee harjaannuttaa valinnan tekemisen taitoja peruskoulussa. Sekä ala- että yläluokkien oppilaat valitsevat valinnaisaineet huoltajiensa kanssa.
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Päättöarvioinnin laatii oppiaineen opettaja siinä vaiheessa, kun oppiaineen yhteisen oppimäärän opiskelu päättyy. Tämä voi oppiaineesta riippuen olla vuosiluokilla, 7, 8 tai 9. Oppilaan osaamista tulee verrata oppiaineen päättöarvioinnin kriteereihin. Oppiaineen tietojen ja taitojen hallitsemisen arvioinnissa on suotavaa hyödyntää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä.
Valinnaisten aineiden päättöarvioinnissa noudatetaan valinnaisaineiden arvioinnissa esitettyjä kriteereitä. Pääsääntöisesti valinnaisaineet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä ”hyväksytty”. Kuitenkin yhtenäisen, vähintään kaksi vuosiviikkotuntia kestäneen valinnaisaineen arviointi suoritetaan numeerisesti, samoin valinnaisten kielten päättöarviointi. Oppilaan huoltajalla on mahdollisuus pyytää vapaaehtoisen kielen arviointi päättötodistukseen merkinnällä ”hyväksytty”.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Taipalsaaren kunnassa käytössä olevat todistuspohjat luokille 1, 2, 3, 4−6, 7−9 ja päättötodistuspohja ovat tämän arviointiluvun liitteenä.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Sanallisten arvioiden ja numeroarvosanojen ilmeneminen todistuksissa:
Hyväksytty/ hylätty -arviointi kaikissa oppiaineissa vuosiluokilla 1–3, lisäksi sanallinen arviointi osassa oppiaineista liitteenä
Numeerinen arviointi vuosiluokilla 4–9, poikkeuksena alle kahden (2) vuosiviikkotunnin valinnaisaineet.
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Välitodistuksen kanssa toimitaan edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti. Taipalsaaren kunnassa annetaan luokkien 5−6 oppilaille sekä yläluokkalaisille yksi välitodistus lukuvuoden aikana. Alakoululaisilla (luokat 1−4) välitodistus korvataan arvioitikeskustelulla.
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityinen tutkinto tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun oppilas on kotiopetuksessa. Perusopetuslain 26 §:n mukaan kunnan tulee kuitenkin valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. Taipalsaarella käytännön järjestelyjä arvioidaan kerran lukukaudessa.
Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava perusopetuslain 38 §:n mukaiseen erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa tutkiva opettaja arvioi osaamisen tason suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa vuosiluokan kuusi (6) päätteeksi tai oppimäärän päättyessä päättötodistusta varten tutkiva opettaja käyttää arvioinnissa apuna Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) sisältyviä arvosanan 8 tai hyvän osaamisen kuvauksia ja valtakunnallisia arviointikriteereitä (esim. syksyllä 2021 voimaan tulevat Opetushallituksen laatimat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9).
Erityinen tutkinto suoritetaan vähintään kaikille yhteisissä oppiaineissa, joita ovat Perusopetuslain 11 §:n mukaan äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, ympäristöoppi, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö ja kotitalous. Perusopetuksen voi suorittaa erityisessä tutkinnossa opiskelematta valinnaisia aineita tai taide- ja taitoaineiden valinnaisia. Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Nämä sovitaan tapauskohtaisesti.
Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi edistymistä muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita.
Paikallisesti päätettävät asiat
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta
Arviointikeskustelut/vanhempainvartit ovat tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Ne ovat oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisiä keskusteluhetkiä, joissa tuetaan oppilaan oppimista ja lisätään yhteistä ymmärrystä. Keskusteluissa pyritään monipuoliseen arviointiin.
Arvioinnista tiedottamisen muodot
Huoltajien tulee saada riittävästi tietoa arvioinnista ja arviointiperusteista. Oppilaita tiedotetaan arvioinnista oppitunneilla ja tarvittaessa myös sähköisiä kanavia hyödyntäen. Huoltajat saavat tietoa arvioinnista ensisijaisesti Wilman kautta. Lisäksi arvioinnista ja arviointikäytänteistä keskustellaan arviointikeskusteluissa.
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Käyttäytymisen arviointi perustuu muun muassa koulun järjestyssääntöihin, joiden pohjalta on määritelty koulukohtaiset käyttäytymisen arvioinnin kriteerit. Käyttäytymisen arviointikriteerit tiedotetaan Wilmaan laitettavassa lukuvuositiedotteessa.
Luokkien 1−3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä. Luokilla 4−8 käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksessa sekä luokkien 5−8 välitodistuksessa numeroarvosanalla. Yhdeksänsien luokkien oppilaiden käyttäytyminen arvioidaan vain välitodistuksessa.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Taipalsaarella alakoulujen valinnaiset aineet on sisällytetty oppiaineiden vuosiviikkotunteihin. Arviointi toteutetaan oppiaineen arvioinnin yhteydessä.
Yläluokilla valinnaisten aineiden arvioinnissa noudatetaan päättöarvioinnin periaatetta. Yläluokkien vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan numeerisesti.
Arviointiasteikkoa hyväksytty/hylätty käytetään, mikäli kyseessä on alle kahden (2) vuosiviikkotunnin laajuinen kokonaisuus.
Mikäli valinnaisaine on jonkin yhteisesti opetettavan oppiaineen syventävä kurssi, voidaan valinnaisaineen opiskelussa osoitetut tiedot ja taidot ottaa huomioon päättöarvosanaa annettaessa. Valinnaisaineissa käytetään samoja arvioinnin periaatteita kuin muissakin oppiaineissa.
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Mikäli oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan vuosiluokalle jättämisestä tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä tulee mainita vuosiluokan oppimäärästä ne osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä vuosiluokalta siirtymisessä.
Oppilasta ja huoltajaa tulee tiedottaa hylkäämisuhasta ennen suorituksen hylkäämistä. Tiedoksiannossa tulee perustella, miksi suoritus on vaarassa tulla hylätyksi. Lisäksi tulee kertoa, millä keinoilla oppilaalla on mahdollisuus saada oppiaineesta hyväksytty arvosana.
Luokalle jäämistä pyritään vähentämään kohdennetuilla tukitoimilla (esim. erityis- ja tukiopetus). Opetusta ja vaatimustasoa pyritään räätälöimään oppilaan tarpeiden mukaisesti.
Mikäli oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, tulee hänen vuosiluokan suorituksensa siltä osin hylätyksi.
Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa kyseisen oppiaineen tavoitteiden mukaisen osaamisen saavuttaminen hyväksytysti erillisessä näytössä. Erillisiä näyttöjä voidaan järjestää yksi tai useampia koulukohtaisten päätösten mukaisesti joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty (lukuvuoden suoritus katsotaan hylätyksi, mikäli oppiaineen kurssien keskiarvo on 4) ja arvioidaan, että hän ei selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan opintosuorituksen kyseiseltä vuosiluokalta raukeavat. Oppilas on mahdollista jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, mutta arvioidaan, että se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaista. Tällöin oppilaalle ja huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että kyseinen oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Sanallisen arvion tai numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
Sanallisten arvioiden ja numeroarvosanojen ilmeneminen todistuksissa:
- Hyväksytty/ hylätty -arviointi kaikissa oppiaineissa vuosiluokilla 1–3, lisäksi sanallinen arviointi osassa oppiaineista liitteenä
- Numeerinen arviointi vuosiluokilla 4–9, poikkeuksena alle kahden (2) vuosiviikkotunnin valinnaisaineet.
- Luokkien 1−3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä. Luokilla 4−8 käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksessa sekä luokkien 5−8 välitodistuksessa numeroarvosanalla. Yhdeksänsien luokkien oppilaiden käyttäytyminen arvioidaan vain välitodistuksessa.
Välitodistukset
Taipalsaaren kunnassa annetaan luokkien 5−6 oppilaille sekä yläluokkalaisille yksi välitodistus lukuvuoden aikana. Alakoululaisilla (luokat 1−4) välitodistus korvataan arviointikeskustelulla.
Erityisen tutkinnon suorittamisen toimintatavat
Erityinen tutkinto tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun oppilas on kotiopetuksessa. Perusopetuslain 26 §:n mukaan kunnan tulee kuitenkin valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. Taipalsaarella käytännön järjestelyjä arvioidaan kerran lukukaudessa.
Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava perusopetuslain 38 §:n mukaiseen erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa tutkiva opettaja arvioi osaamisen tason suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin.
Määritellessään osaamisen tasoa vuosiluokan kuusi (6) päätteeksi tai oppimäärän päättyessä 23 Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 § 24 Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 § 24 päättötodistusta varten tutkiva opettaja käyttää arvioinnissa apuna Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) sisältyviä arvosanan 8 tai hyvän osaamisen kuvauksia ja valtakunnallisia arviointikriteereitä (esim. syksyllä 2021 voimaan tulevat Opetushallituksen laatimat Päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9).
Erityinen tutkinto suoritetaan vähintään kaikille yhteisissä oppiaineissa, joita ovat Perusopetuslain 11 §:n mukaan äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, ympäristöoppi, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö ja kotitalous.
Perusopetuksen voi suorittaa erityisessä tutkinnossa opiskelematta valinnaisia aineita tai taide- ja taitoaineiden valinnaisia. Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Nämä sovitaan tapauskohtaisesti.
Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi edistymistä muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa. Näytöt voivat olla esimerkiksi taitojen osoittamista erilaisin suorituksin itse valvontatilanteissa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita.