Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Oppilaille ja huoltajille kerrotaan oppimisen tavoitteista ja sisällöistä sekä arvioinnista lukuvuoden alussa. Rajattujen oppimäärien henkilökohtaiset tavoitteet käydään läpi huoltajapalaverissa syksyn aikana. Oppilaille ja huoltajille tarjotaan lukuvuoden aikana säännöllisesti tietoa oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppimiskeskustelut ja nivelvaihekeskustelut oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetään luvun 6.1.1 kuvaamalla tavalla.
Formatiivinen arviointi
Oppimiskeskustelut käydään lukuvuosittain. Luonteeltaan oppimiskeskustelu on formatiivinen ja oppimista kuvaava. Sen lisäksi oppimiskeskustelussa annetaan tietoa oppilaan osaamisen tasosta. Oppimiskeskustelut käydään lukuvuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti:
1. lk marras-helmikuu
2. lk tammi-helmikuu (sisältää nivelvaiheen ohjauksen)
3.-5. lk marras-helmikuu
6. lk tammi-helmikuu (sisältää nivelvaiheen ohjauksen)
7.-9. lk loka-tammikuu
Oppimiskeskustelujen pohjaksi on olemassa kunnan yhteisiä mallilomakkeita, joita voi käyttää keskustelujen apuna.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Arvioinnissa eri luokka-asteilla painottuvat seuraavat tavoitteet:
1.-2. luokka: Koululaisena kasvaminen. Itsearvioinnin ja vertaispalautteen harjoitteleminen.
3.-4. luokka: Oppijana kehittyminen. Pitkäjänteisen työskentelyn omaksuminen. Ainekohtaisen itsearvioinnin harjoittelu.
5.-6. luokka: Oppijana kehittyminen. Itsenäiseksi koululaiseksi ja tavoitteelliseksi oppijaksi kasvaminen. Oppilas harjaantuu omien tavoitteiden asettamiseen ja siihen pääsemiseen.
7.-9. luokka: Yhteisön jäsenenä kasvaminen. Vastuuntuntoisena oppijana toimiminen. Oman oppimisen ja edistymisen analyyttinen arviointi.
Opettaja kertoo oppilaille oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja arviointikriteerit. Osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit on luettavissa Nurmeksen kaupungin perusopetuksen opetussuunitelmasta, joka löytyy kaupungin nettisivuilta ja Wilmasta.
Itsearvioinnin ja vertaispalautteen tavoitteena on, että oppilas oppii tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä sekä yksilönä että ryhmänä oppimisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Itsearvioinnissa ja vertaispalautteessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja niitä harjoitellaan systemaattisesti. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään arviointityökalujen laatimisessa ja käytössä. Itsearviointeja käytetään apuna oppilaan oppimisen ohjaamisessa sekä oppimis- ja nivelvaihekeskusteluissa.
Itsearvioinnin ja vertaispalautteen keskeisiä sisältöjä:
käyttäytyminen
koulussa viihtyminen ja työskentelyilmapiiri
annetuista tehtävistä huolehtiminen
yhteistyötaidot
työskentelytaidot
oppiminen; oppiainekohtaisen itsearvioinnin ja vertaispalautteen sisällöt määräytyvät oppiaineen ja opetuskokonaisuuden keskeisten tavoitteiden pohjalta. Arviointia tehdään koko oppimisprosessin ajan, ei ainoastaan lopputulosta arvioitaessa.
Oppimiskeskustelut
Luokanopettaja tai -valvoja käy oppilaan ja huoltajan kanssa oppimiskeskustelun lukuvuosittain. Luonteeltaan oppimiskeskustelu on formatiivinen ja oppimista kuvaava. Sen lisäksi oppimiskeskustelussa annetaan tietoa oppilaan osaamisen tasosta. Oppimiskeskustelut käydään lukuvuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti:
1. lk marras-helmikuu
2. lk tammi-helmikuu (sisältää nivelvaiheen ohjauksen)
3.-5. lk marras-helmikuu
6. lk tammi-helmikuu (sisältää nivelvaiheen ohjauksen)
7.-9. lk loka-tammikuu
Oppimiskeskustelujen pohjana käytetään kaupungin yhteistä oppimiskeskustelulomaketta.
Käyttäytymisen arviointi
Oppilasta kannustetaan toisten huomioimiseen ja hyviin käytöstapoihin sekä opastetaan kouluyhteisössä toimimisessa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan säännöllisesti palautetta oppilaan käyttäytymisestä.
Kaikki oppilaan opettajat osallistuvat käyttäytymisen arviointiin. Vuosiluokilla 1-2 arviointi on sanallinen. Vuosiluokalta 3 alkaen käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Arviointi perustuu kunnan opetussuunnitelman käyttäytymiselle annettuihin tavoitteisiin ja koulun järjestyssääntöihin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikä ja kehitystaso. Päättö- ja erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Pyydettäessä käyttäytymisen arviointi annetaan erillisellä liitteellä.
Käyttäytymisen tavoitteet
Oppilaan käytöksessä näkyy myönteinen asenne muita oppilaita ja koko kouluyhteisöä kohtaan. Oppilas suhtautuu myönteisesti opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Hän on suvaitsevainen ja noudattaa hyviä käytöstapoja kaikessa koulutyössä. Käyttäytymisen tavoitteet selvitetään oppilaille luokissa ja huoltajille esimerkiksi vanhempainilloissa, oppimiskeskusteluissa ja tiedotteissa. Oppilas saa palautetta koulun aikuisilta. Lisäksi oppilas arvioi itse käyttäytymistään. Annettu palaute kannustaa ja ohjaa oppilasta saavuttamaan annetut tavoitteet. Käyttäytymistä arvioidessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
Hyvien tapojen noudattaminen:
toimii kohteliaasti
toimii avuliaasti
on rehellinen
kielen- ja äänenkäyttö on toisia kunnioittavaa
sietää pettymyksiä
käyttäytyy asiallisesti ja tilannetietoisesti kaikissa koulun tapahtumissa
Yhteisten toimintatapojen noudattaminen:
noudattaa koulun järjestyssääntöjä
sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin ja arvoihin
toimii annettujen ohjeiden mukaisesti
ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta
ei myöhästele
käy säännöllisesti koulua ja huolehtii kotitehtävistä
Muiden huomioon ottaminen:
hyväksyy erilaisuutta
ei kiusaa
on ystävällinen
tukee toiminnallaan työrauhaa
huolehtii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti kouluympäristön viihtyvyydestä
Käyttäytymisen arviointikriteerit
Sanallisen arvioinnin kuvaus:
Erinomaisesti (vastaa arvosanaa 9-10)
Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet säännöllisesti. Hän edistää omalla esimerkillään muidenkin hyvää käyttäytymistä.
Hyvin (vastaa arvosanaa 8)
Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet yleensä. Yksittäisissä tavoitteissa hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän on kyennyt kehittämään toimintaansa.
Kohtalaisesti (vastaa arvosanaa 6-7)
Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet toisinaan. Hänen toimintansa on vaatinut usein keskustelua ja ohjausta, mutta hän on kyennyt muuttamaan käytöstään tavoitteiden suuntaiseksi.
Vain ohjatusti (vastaa arvosanaa 5)
Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet vain ohjatusti. Hänen toimintansa on toistuvasti vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän ei ole juurikaan pystynyt muuttamaan käytöstään tavoitteiden suuntaiseksi.
Hylätty (vastaa arvosanaa 4)
Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.
Numeroarvosanojen kuvaus:
10 - Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän edistää omalla esimerkillään muidenkin hyvää käyttäytymistä.
9 - Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.
8 - Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, koulu yhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti. Hänen käytökseensä on jouduttu mahdollisesti puuttumaan satunnaisesti.
7- Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti. Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muilla toimenpiteillä.
6 - Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä. Hänen käytöksensä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.
5 - Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti. Hänen käytöksensä on erittäin epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.
4 - Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja käyttäytyminen on normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilas etenee lähtökohtaisesti vuosiluokittain yleisen opetussuunnitelman tai oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti. Mikäli oppilas ei saa suoritettua vuosiluokkaan kuuluvia opintoja vähintään välttävästi, tarjotaan hänelle lukuvuoden aikana oppiainekohtaisesti erilaisia mahdollisuuksia antaa tarvittavat näytöt välttävään arvosanaan.
Jos oppilas ei saa näyttöjä tehdyksi lukuvuoden aikana sellaiselle tasolle, että hänet voisi siirtää seuraavalle luokalle, on hänellä mahdollisuus lukuvuoden koulutyön päätyttyä suorittaa erillisessä kokeessa tai erilaisin näytöin oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erilliseen kokeeseen tai erillisiin näyttöihin osallistuvan oppilaan osalta päätös vuosiluokalta siirtymisestä tehdään ehdollisena. Koepäivä tai näyttöpäivä ilmoitetaan koululta erikseen.
Oppilasta sekä huoltajaa tiedotetaan lukuvuoden aikana opinnoissa etenemisestä ja mahdollisesta luokalle jäämisestä. Ennen luokalle jättämistä tehdään erilaisia kuhunkin tilanteeseen sopivia toimenpiteitä opintojen tukemiseksi yhteistyössä oppilaan, huoltajan sekä tarvittavien muiden tahojen kanssa. Päätös luokalle jättämisestä tehdään oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin sekä kasvun ja kehityksen kokonaisarvion perusteella.
Poissaolojen vaikutus opintojen etenemiseen ja arviointiin
Runsaat poissaolot voivat johtua monista eri syistä. Tärkeää on aina pyrkiä ennakoimaan tilanteet ja tehdä yksittäistä oppilasta koskevat ratkaisut hyvissä ajoin esimerkiksi ennen lukuvuoden päättymistä.
Luokanopettajalla tai luokanvalvojalla on velvollisuus seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajalle. Nurmeksen kaupungissa on käytössä poissaolon portaat -toimintamalli, joka ohjaa poissaoloihin puuttumista. Koska lainsäädännössä ei ole määritelty perusopetuksen oppimäärää tunti- tai kurssimäärinä, poissaolot eivät sinällään johda esimerkiksi luokalle jättämiseen tai suorituksen hylkäämiseen.
Arvioinnin ja arvosanan antamisen perusteena on oppilaan osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen selville saamiseksi oppilaille järjestetään erilaisia näyttötilanteita, jotka suunnitellaan ja järjestetään niin, että tämä pystyy mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Oppilaalla on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea koulunkäyntiinsä ja oppimiseensa hyvissä ajoin, jos hänellä on oppimisvaikeuksia tai hän on esimerkiksi poissaolojen vuoksi jäänyt jälkeen opinnoissaan.
Terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot ja arviointi
Lähtökohtana on, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, hänen opetuksensa järjestetään antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin (tai muuhun paikkaan). Yhteistyö huoltajan kanssa on tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää.
Sairaana oleva oppilas ei välttämättä pysty etenemään opinnoissaan samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat. Kun oppilas palaa kouluun sairauden jälkeen, annetaan hänelle tarvittaessa tukiopetusta. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan suunnitelma opintojen suorittamisesta ja toteuttamisesta. Jos oppilas saa oppilaskohtaista tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin, oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa täydennetään tarvittavilta osin.
Arviointi oppilaan ollessa estynyt osallistumaan opetukseen
Terveydelliset syyt saattavat kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. Jos oppilas on estynyt osallistumasta opetukseen suuren osan lukukaudesta tai vuodesta, on kohtuutonta arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita.
Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa. Tuolloin oppilaan opiskelu kyseisessä aineessa järjestetään toisin perusopetuslain 18 §:n kolmannen momentin nojalla. Tarvittaessa oppilas voidaan myös vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta enintään neljäksi kuukaudeksi kerrallaan rehtorin päätöksellä. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Rehtori tekee asiasta hallintopäätöksen.
Oppilaalle annetaan todistus lukuvuoden päätteeksi, ja 7. - 9. vuosiluokalla annetaan myös välitodistus syyslukukauden päätteeksi. Välitodistus on tietyissä tilanteissa mahdollista myös jättää antamatta ja arviointipalautteen voi tarvittaessa antaa myös muulla tavalla kuin todistuksella.
Tarvittavaa joustoa oppilaan arviointiin tuo perusopetuslain 18 §, jonka kolmannen momentin mukaan oppilaan opiskelu (ja arviointi) voidaan järjestää osittain toisin, mikäli se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistus jättää edellä mainitun lain perusteella antamatta. Rehtori tekee asiasta hallintopäätöksen.
Luvattomat poissaolot ja arviointi
Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Oppilaan arvioinnin kannalta ongelmallisia ovat tilanteet, joissa oppilaalla on runsaasti luvattomia poissaoloja eikä opettajalla ole näyttöä hänen osaamisestaan. Oppilaalle tulee tällaisessakin tilanteessa kuitenkin antaa lukuvuositodistus, 7. - 9. vuosiluokalla välitodistus sekä muuta ohjaavaa palautetta. Todistuksiin merkitään arvio tai arvosana kaikista oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvista oppiaineista.
Luvaton poissaolo sinällään ei aiheuta luokalle jättämistä, mutta jos oppilas ei juurikaan osallistu opetukseen ja hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, ei hänelle kerry hyväksyttyjä opintosuorituksia suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin. Tällöin hän on vaarassa saada aineesta hylätyn arvosanan todistukseen.
Oppilaan kokonaistilanne on hyvä ottaa huomioon varsinkin silloin, kun kyseessä on perusopetuksen päättövaihe. Erityisesti 9. luokan oppilaiden kohdalla on syytä pohtia yhtenä mahdollisuutena tavoitekokonaisuuksittain opiskelemista, jos oppilas on jo suorittanut hyväksytysti huomattavan osan 9. luokan opinnoista.
Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua myös oppilashuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä huoltajan kanssa turvaamaan oppilaan koulunkäynti.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Nurmeksessa tarjotaan valinnaisia opintoja taide- ja taitoaineissa sekä muissa oppiaineissa. Koulut päättävät tarjottavista valinnaisaineista. Kuvaukset esitellään lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelmissa ja valinnaisainetiedotteissa.
Oppimäärät voivat olla soveltavia tai syventäviä. Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan hyväksytty- tai hylätty-merkintä. Laajuudeltaan vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaiset valinnaiset arvioidaan numeroilla. Taito- ja taideaineissa yläkoulun syventävien valinnaisaineiden arviointi on osa kyseisen oppiaineen arviointia.
Perusopetuksen päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset taide- ja taitoaineen valinnaiset arvioidaan osana ko. taide- ja taitoainetta. Sanallisesti arvioitavassa yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä valinnaisessa oppiaineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Muut vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaiset oppiaineet arvioidaan päättöarvioinnissa numeroin.
Todistukset
Vuosiluokilla 1-6 oppilaalle jaetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus. Vuosiluokilla 7-8 jaetaan syyslukukauden päättyessä välitodistus ja lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus. Syyslukukauden päättyessä yhdeksännen luokan oppilaille jaetaan välitodistus. Yhdeksännen vuosiluokan päättyessä oppilaalle jaetaan päättötodistus.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistuksessa käytetään matematiikan sekä suomen kielen ja kirjallisuuden arvioinnissa asteikkoa: hylätty, jonkin verran, melko hyvin, hyvin, erittäin hyvin. Tämän asteikon mukaan arvioidaan myös näiden oppiaineiden keskeisimpiä opetussisältöjä. Muiden oppiaineiden arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty-hylätty. Tämän lisäksi on mahdollista antaa kuvailevaa sanallista palautetta oppilaan osaamisesta, joka annetaan erillisellä liitteellä.
Vuosiluokilla 3-9 käytetään numeroarviointia, jota on mahdollista täydentää luokilla 3-9 kuvailevalla sanallisella palautteella.
Kuvaileva sanallinen palaute kohdistuu aina vain siihen, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelman mukaiset oppiaineen tavoitteet ja sisällöt kyseisellä vuosiluokalla.
Rajatun oppimäärän arvioinnissa vuosiluokilla 1-8 käytetään sanallista arviointia. Rajatun oppimäärän arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas on saavuttanut oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määritellyt tavoitteet ja sisällöt.
Lukuvuositodistus
Lukuvuositodistuksen liitteenä voidaan antaa todistus vapaaehtoistyöstä, kuten tukioppilastoiminnasta.
Välitodistus
Välitodistus annetaan vuosiluokilla 7-9.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityiseen tutkintoon voivat koulujen työskentelyaikana osallistua oppilaat, jotka ovat huoltajan päätöksellä kotiopetuksessa. Erityinen tutkinto on ajankohtainen perusopetuksen päättövaiheessa, sillä se on kotiopetuksessa olevalle oppilaalle keino saada perusopetuksen päättötodistusta vastaava todistus.
Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa erityisessä tutkinnossa sen mukaan kuin asetuksella säädetään (Perusopetuslaki 38 §). Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus tietyn oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, tietyn vuosiluokan oppiaineen suorittamisesta tai perusopetuksen päättötodistusta vastaavan perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelma luku 6.12.)