Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Maskun kunnan perusopetuksessa arviointi on monipuolista ja kannustavaa ja sillä pyritään tukemaan oppilaan oppimista. Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja motivoida oppilasta oppimisessa, vahvistaa hänen myönteistä käsitystään itsestään oppijana sekä tukea uskoa omiin kykyihinsä. Arvioinnin tulee innostaa oppilasta yrittämään parhaansa ja edistää hänen positiivista suhtautumistaan oppiaineisiin.

Arviointi ei saa rajoittua yksittäisiin kirjallisiin kokeisiin ja/tai testeihin. Näiden lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat asiat:

Tuntityöskentely
Asenne oppimiseen
Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus
Huolellisuus ja työteliäisyys
Yrittämisen halu ja vastuullisuus
Kannustavuus: Arvioinnin tulee rohkaista ja tukea oppilasta, ei lannistaa.
Monipuolisuus: Arviointi perustuu laajaan näyttöön oppilaan osaamisesta ja työskentelystä eri tilanteissa.
Tavoite- ja kriteeriperusteisuus: Arviointi suhteutetaan selkeästi asetettuihin ta-voitteisiin ja valtakunnallisiin kriteereihin.
Yhdenvertaisuus: Kaikkia oppilaita arvioidaan tasapuolisesti, ottaen huomioon heidän yksilölliset valmiutensa ja tuen tarpeensa.
Avoimuus ja osallisuus: Oppilas tietää, mitä arvioidaan ja millä perusteilla.

Oppilaan osaamista tulee arvioida monin eri tavoin, kuten tuntitehtävien, eriytettyjen kokeiden, keskustelujen, esitysten, projektien, ryhmätöiden, itsearvioinnin ja muiden oppimisprosessiin kuuluvien näyttöjen perusteella. Arvioinnin keinot tulee valita oppilaan edellytykset ja luokka-aste huomioiden.

Arvioinnin keskeiset periaatteet

Ikäkauden ja edellytysten huomioiminen: Arviointi suunnitellaan oppilaan kehitysvaihe huomioiden. Mahdolliset esteet osaamisen osoittamiselle pyritään poistamaan.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointi Maskun kunnan kouluissa

6.2.1 Maskun kunnan arviointikulttuuri

Maskun kunnan koulujen arviointikulttuuri pohjaa oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on laajassa merkityksessä yksilön ihmisenä kasvamista ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana, joka itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa oppii uusia tietoja ja taitoja sekä oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Maskun kunnassa tiedostetaan koulun merkitys siinä, minkälaisen kuvan oppilas muodostaa itsestään oppijana ja ihmisenä. Siksi arviointikulttuurissa ja sen kehittämisessä keskitytään siihen, että oppilaan arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja kehittävää. Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on olla monipuolista ja oppimista edistävää, ja siihen liittyvän palauteen rakentavaa ja tavoitelähtöistä.

Opetussuunnitelman keskeisiä arviointikulttuurin piirteitä ovat:

Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri.
Oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa.
Oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan.
Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys.
Arvioinnin monipuolisuus ja jatkuvuus.
Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen Ja muun koulutyön suunnittelussa.

Arviointikulttuurin tärkeä osa on myös kotien kanssa tehtävä yhteistyö. Opettaja on velvollinen antamaan tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä oppilaalle itselleen ja hänen huoltajilleen riittävän usein. Opettajan tulee myös kysyttäessä antaa tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioimalla opetusta on mahdollista kehittää ja suunnata opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisiksi.

Maskun kunnan perusopetuksessa käytettävät todistukset:

Luokka-asteet 1-3: arviointikeskustelu ja lukuvuositodistus.
Luokka-asteet 4-6: välitodistus ja lukuvuositodistus.
Luokka-asteet 7-8: välitodistus ja lukuvuositodistus.
Luokka-aste 9: välitodistus ja päättötodistus.

Muut arvioinnin periaatteet:

Luokka-asteilla 4-6: Vanhempainvartin yhteydessä pidetään myös arviointikeskustelu.
Luokka-aste 7: Vanhempainvartin yhteydessä pidetään myös arviointikeskustelu.
Luokka-aste 8: Arviointikeskustelu tammikuun loppuun menneessä.
Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-2, vuosiluokalla 3 sanallinen/numeerinen ja muilla vuosiluokilla numeerista.

Valinnaisaineen arviointi vuosiluokilla 4-9:

Oppimäärältään alle 2 vuosiviikkotunnin käsittävät valinnaiset aineet an/ioidaan sanallisesti.
Sanallisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä "hyväksytty".
Oppimäärältään vähintään 2 vuosiviikkotunnin käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan numeroarvosana.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Maskun kunnassa oppimisen arviointi jakautuu opiskelun aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opiskelun aikainen arviointi on luonteeltaan formatiivista oppimisprosessin aikaista laadullista, kuvailevaa, oppimisen esteitä analysoivaa ja oppimista edistävää arviointia.

Oppilaan saama arviointi kohdistuu oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointiin, ja perustuu aina opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi ja palautteen antaminen suunnitellaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioiden. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajien tehtävä on varmistaa, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Näin oppilaiden on mahdollista pohtia ja arvioida omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin sekä kehittyä mainituissa taidoissa.

Oppilaan oppimisen tukemiseksi arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja päivittäiseen opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Jatkuvan arvioinnin painopiste on ohjaavuudessa ja kannustavuudessa sanallisine arvioineen ja palautteineen. Itsearvioinnin taitoja pyritään edistämään ohjaamalla oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan, mutta samalla tarkastelemaan realistisesti oppimisensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

Oppimaan oppimisessa korostuu myös vertaisarvioinnin merkitys. Oppilaita ohjataan antamaan kannustavaa suullista palautetta toisilleen. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä konkreettisemmin keinoin ja yksinkertaisimmilla kysymyksenasetteluilla pyritään kehittämään itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Ylemmillä luokilla pyritään itseohjautuvuuteen oman työn reflektoinnissa.

Työskentelyn arviointi

Maskun kunnassa asetetaan oppilaan työskentelylle seuraavia tavoitteita, jotta oppimisprosessi tulee oppilaalle näkyväksi ja sitä kautta edistää hänen työskentelytaitojensa kehittymistä. Oppilaan työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineiden arviointiin.

Työvälineistä huolehtiminen

Oppimistehtävistä huolehtiminen

Oma-aloitteellisuus tehtävissä

Keskittyminen ja tarkkaavaisuus

Yhteistyötaidot

Tuotteliaisuus ja ahkeruus

Työn jälki

Taito hakea tietoa, yhdistää ja soveltaa sitä monialaisesti.

Taito arvioida tietolähteiden luotettavuutta

Käyttäytymisen arviointi

Maskun kunnassa asetetaan käyttäytymiselle seuraavia tavoitteita. Tavoitteilla on tarkoitus kehittää oppilaan omaa sekä ryhmän käyttäytymistä. Ohjatakseen oppilasta näiden tavoitteiden suuntaan arvioinnissa voidaan käyttää itse- ja vertaisarviointia. Käytettävässä arvioinnin välineessä huomioidaan oppilaan ikä ja kehitysvaihe.

1) Itsensä ja muiden kunnioittaminen

– jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden arvostaminen

– toisten hyväksyminen

– rehellisyys

– vastuu omasta ja yhteisön hyvinvoinnista

– yhteistyökyky ja halu auttaa toisia

– hyvät tavat ja kohteliaisuus

– asiallinen ja tilanteeseen sopiva kielenkäyttö

2) Hyvän työympäristön vaaliminen

– yhteisöllisyyden kunnioittaminen

– vastuu ympäristöstä ja yhteisistä tiloista

– yhteisestä tekemisestä ja työrauhasta huolehtiminen

– toisten oman sekä muiden kanssa jaetun omaisuuden arvostaminen

3) Sääntöihin sitoutuminen

– koulun järjestyssääntöjen tunteminen ja noudattaminen

– muiden koulussa sovittujen sääntöjen noudattaminen

Käyttäytymisen arvosanat

10 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet erinomaisesti, kun hän	suhtautuu kaikkiin ihmisiin kunnioittavasti ja avuliaasti vahvistaa omalla toiminnallaan luokan ja koulun yhteishenkeä vaalii hyviä tapoja on sitoutunut yhteisiin sääntöihin, tavoitellen aktiivisesti hyvää työympäristöä
9 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet kiitettävästi, kun hän	suhtautuu toisiin ihmisiin kohteliaasti tekee aktiivisesti yhteistyötä noudattaa hyviä tapoja on sitoutunut yhteisiin sääntöihin
8 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet hyvin, kun hän	suhtautuu toisiin ihmisiin positiivisesti on yhteistyökykyinen tuntee hyvät tavat ja pyrkii noudattamaan niitä noudattaa yhteisiä sääntöjä
7 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet tyydyttävästi, kun hän	tarvitsee ajoittain ohjausta suhtautumisessa toisiin ihmisiin tekee yhteistyötä ohjatusti hyväksyy hyvät tavat käyttäytymisensä tavoitteeksi noudattaa yhteisiä sääntöjä useimmiten
6 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet kohtalaisesti, kun hän	tarvitsee usein ohjausta suhtautumisessa toisiin ihmisiin suhtautuu yhteistyöhön välinpitämättömästi tai kielteisesti ei pyri noudattamaan hyviä tapoja rikkoo yhteisiä sääntöjä toistuvasti
5 Oppilas on saavuttanut käyttäytymistavoitteet välttävästi, kun hän	osoittaa jatkuvaa kielteisyyttä toisia ihmisiä kohtaan ei useimmiten kykene yhteistyöhön kieltäytyy noudattamasta hyviä tapoja ja yhteisiä sääntöjä käyttäytyy tavalla, joka vaatii oppilashuollollisia toimenpiteitä
4 Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti, jolloin käyttäytymisen arvosana on hylätty.	Oppilaan tilanne vaatii välittömiä oppilashuollollisia toimenpiteitä

Käyttäytymisen arviointi todistuksissa:

Vuosiluokat 1-3: Käyttäytymisestä sanallinen arvio, joka tulee lukuvuositodistukseen liitteeksi.
Vuosiluokat 4-8: Käyttäytymisestä numeerinen arvio, joka tulee välitodistukseen ja lukuvuositodistukseen.
Vuosiluokka 9: Käyttäytymisestä ei tule arvosanaa välitodistukseen eikä päättötodistukseen.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Jos on vaarana, ettei oppilas saavuta tukitoimista huolimatta vuosiluokan oppimäärää hyväksytysti, opettaja keskustelee oppilaan kanssa ja on yhteydessä huoltajaan hyvissä ajoin, jotta oppilaalla on todellinen mahdollisuus saavuttaa asetetut tavoitteet ennen lukuvuoden päättymistä. Opettaja järjestää tapaamisen yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, jossa tiedotetaan opetussuunnitelman tavoitteista ja sovitaan tukitoimista sekä tavoista, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa.

Oppilas voi osoittaa osaamisensa myös erillisellä näytöllä, jonka voi antaa lukuvuoden aikana, ja joka voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia. Ensisijaisesti näytöt annetaan ja arvioidaan lukuvuoden työpäivien aikana, jolloin oppilaan on mahdollista saada lukuvuositodistus. Jos näistä toimenpiteistä huolimatta oppilas saa lukuvuositodistuksen ehdollisena, tulee hänelle antaa mahdollisuus korottaa hylätyt arvosanat työsuunnitelmassa määrättynä ehtolaispäivänä. Korotustavasta sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa erikseen.

Mikäli oppilas ei suoriudu ehtolaiskuulustelusta tai mikäli hän ei saavu paikalle, ala-arvoinen arvosana jää voimaan ja oppilas jää luokalleen.

Välitodistus on mahdollista jättää antamatta (perustusopetuslaki 18 §), jos syyslukukauden suoritukset ovat kesken.

Perusopetuksen päättöarviointi

Lukuvuosi- ja päättöarviointi on summatiivista eli oppimisprosessien jälkeistä summaavaa arviointia. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä oppilaan opetussuunnitelman tavoitteiden ja päättöarvioinnin kriteerien suhteen saavuttama taso kussakin oppiaineessa. Päättöarviointi ei ole suoraan välitodistusten ja lukuvuositodistusten arvosanojen keskiarvo, vaan se perustuu oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin täsmennyksin:

Opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
oppilaan koko nimi ja henkilötunnus
todistuksen antamispäivä
oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineiden laajuus sekä arviointi
yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5-10) ja sanoin (välttävä - erinomainen)
toiseen kotimaiseen kieleen ja vieraisiin kieliin merkitään oppiaineen nimen perään suoritettu oppimäärä
maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.
koulunopetuskieli
rehtorin allekirjoitus

Sekä seuraavat lauseet:

Perusopetusasetuksen 10 §: n mukainen arviointiasteikko.

Todistus on opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle kaksi kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä.

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Todistukset

Maskun kunnan perusopetuksessa käytettävät todistukset:

Luokka-asteet 1-3: arviointikeskustelu ja lukuvuositodistus.
Luokka-asteet 4-6: välitodistus ja lukuvuositodistus.
Luokka-asteet 7-8: välitodistus ja lukuvuositodistus.

ePerusteet