Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Formatiivinen arviointi edistää ja tukee oppimista ja kasvua. Se on luonteeltaan kannustavaa, rohkaisevaa ja realistista. Arviointikäytänteinä ovat esim. opettajan antama palaute, vertaisarviointi, itsearviointi ja oppimiskeskustelut.
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin dokumentoinnissa käytetään muun muassa Wilmaa.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Arviointikulttuuria kehitetään yhä monipuolisemmaksi ja osallistavammaksi yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opettajat ja rehtorit keskustelevat sekä keskenään että oppilaiden ja huoltajien kanssa arviointikulttuurista, arvioinnin käytänteistä ja toimintamalleista. Formatiivista eli opintojen aikaista, ohjaavaa ja kannustavaa arviointia painotetaan. Summatiivisen arvioinnin kriteereiden on oltava sekä oppilaan että huoltajan tiedossa. Arvioinnin kriteerit kerrotaan oppilaille opetuksen alkaessa ja tavoitteita tarkennetaan oppilaille lukuvuoden kuluessa.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Paikallisia arviointikäytäntöjä
Arvioinnin dokumentoinnissa käytetään muun muassa Wilmaa. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tukena voidaan käyttää tarkoitukseen laadittuja lomakkeita.
Yhteistyö huoltajien kanssa ja arvioinnista tiedottaminen
Huoltajille annetaan tietoa oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä sekä itsearvioinneista esim. Wilman avulla tai puhelimitse ja erilaisin tiedottein.
Oppimiskeskustelu käydään henkilökohtaisena tapaamisena kerran lukuvuodessa. Oppimiskeskusteluun voi tarvittaessa osallistua myös muita oppilaan oppimisen ja kasvun asiantuntijoita.
Alakoulun itsearviointi
Itsearviointi tehdään itsearviointivihkoa käyttäen neljä kertaa lukuvuodessa; syyskuussa, marras-joulukuussa, helmikuussa ja huhtikuussa. Marras-joulukuun itsearviointi käydään läpi myös oppimiskeskustelussa.
Alakoulun Oppimiskeskustelun runkona käytetään ”Oppimiskeskustelun palaset”- lomaketta. Oppimiskeskusteluja (oppilas, huoltaja ja luokanopettaja) käydään henkilökohtaisena tapaamisena kerran lukuvuodessa pääsääntöisesti joulu- ja helmikuun välisenä aikana.
Yläkoulun itsearviointi
tehdään kaksi kertaa lukuvuodessa (joulukuu, huhtikuu)
Arviointi toteutetaan Forms-lomakkeella, jossa yhteisesti päätetyt sisällöt sekä mahdolliset muut (luokkakohtaiset) lisäykset tarpeen mukaan
Vastuu itsearvioinnin toteuttamisesta luokanohjaajilla
Käydään läpi osa-alueet IA2 Minä oppijana sekä IA4 Minä koululaisena tammikuun oppimiskeskusteluja
osa-alueet IA1 Minä eri tilanteissa ja IA3 Minä luokkakaverina voidaan käydä läpi tarpeen mukaan jos esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa tai käytöksestä on huolta
Oppimiskeskustelu yläkoulussa
Yläkoulun 7. luokalla oppimiskeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltajat ja luokanohjaaja sekä tarvittaessa muut oppilaan oppimisen ja kasvun asiantuntijat.
Yläkoulussa 8. ja 9. luokalla jokaiselle oppilaalle pidetään oppimiskeskustelu ja huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua siihen.
Yläkoulun oppimiskeskusteluissa keskustelun pohjana käytetään arviointitietoja ja oppilaan tekemiä itsearviointeja.
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi alakoulussa
Luokilla 1-4 käytetään asteikkoa: Kiitettävä - Hyvä - Melko hyvä - Vaihteleva - Tarvitsee säännöllistä tukea.
Käyttäytymisen arviointi lisätään liitteenä lukuvuositodistukseen.
Toimit koulun ja luokan sääntöjen mukaan.
▪ työrauhan ylläpitäminen
▪ koulun ja luokan sääntöjen noudattamien
Toimit vastuullisesti ja luotettavasti.
▪ tehtävistä ja tavaroista huolehtiminen
▪ vastuuntuntoisesti toimiminen
Otat muut huomioon ja luot toimintaasi myönteistä ilmapiiriä.
▪ käytöstavat
▪ toisten huomioon ottaminen
▪ rehellisyys
Toimit ryhmän jäsenenä.
▪ yhteistyötaidot
▪ aktiivisuus kiusaamisen ehkäisemisessä
Luokilla 5-6 käyttäytyminen arvioidaan numeroina ja arvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa:
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit yläkoulussa:
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa ennen lukuvuoden päättymistä tehtävien, kokeiden tai muiden näyttöjen avulla. Jos on vaarana, että oppilas ei saa ajoissa ennen lukuvuoden päättymistä suoritettua yhden tai useamman oppiaineen sisältöjä, oppilaaseen ja hänen huoltajaansa ollaan yhteydessä hyvissä ajoin, ja mietitään tapauskohtaisesti, millä tavoin oppilas voi osoittaa hallitsevansa vaadittavat tiedot ja taidot.
Ehtolaiskuulustelu pidetään joka vuosi erikseen sovittavana päivänä kesän aikana.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Tavoitekokonaisuuksittain etenevän oppilaan opintojen etenemistä seuraa hänelle nimetty vastuuopettaja. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenevälle oppilaalle laaditaan suunnitelma, jonka tekoon osallistuvat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tavoitekokonaisuudet laaditaan vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa ja aina tarpeen mukaan.
Rehtori tekee hallintopäätöksen tavoitekokonaisuuksittain etenevistä opinnoista. Tavoitekokonaisuuksittain etenevän oppilaan suunnitelman laatimiseen ja työskentelyyn on hyvä pyytää kuraattori mukaan, erityisesti, mikäli oppilas on kuraattorin asiakkuudessa. Myös muiden opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstöä voi pyytää mukaan suunnitelman laatimiseen, jos se on tarkoituksenmukaista ja oppilaan edun mukaista.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarviointi suoritetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaiset aineet arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.8.4 määritellyllä tavalla. Valinnaisten aineiden arviointi on tarkennettu kyseisten valinnaisten aineiden opetussuunnitelmissa. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
1. - 3. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään sanallista arviointia.
4.–6. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia.
7.-9. luokkien lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia tai suoritusmerkintää.
Välitodistus
1. – 6. luokilla ei anneta välitodistusta. Arviointi toteutetaan oppimiskeskusteluna, johon luokanopettaja kutsuu oppilaan ja huoltajat.
Yläkoulussa annetaan välitodistus lukuvuoden puolivälissä. Todistuksessa käytetään numeroarvosanoja tai suoritusmerkintää.
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityisen tutkinnon suorittaminen päätetään tapauskohtaisesti.