Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Paikallisesti päätettävät asiat

Kymenlaakson steinerkoulu noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arvioinnin linjauksia sellaisenaan.

Kymenlaakson steinerkoulussa oppilaille annetaan luokilla

• 1-3 sanallinen arviointi

• 4-7 numeroarviointi, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla

• 8-9 numeroarviointi

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arkipäivän työssä tapahtuva arviointi (formatiivinen arviointi) on opettajan ja oppilaan välistä jatkuvaa vuorovaikutusta, myös opettajan järjestämää oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tehtävänä on auttaa oppilasta omassa oppimisessa, oppimistapojen kehittymisessä ja ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Opettajan tulee jatkuvasti seurata oppilaiden työtapoja, oppimisnopeutta, erilaisia oppimistapoja ja käyttäytymistä.

Opettajan tulee antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta ja tukea. Palautteen tulee olla kannustavaa ja sen tulee sisältää oppilaalle tarpeellista tietoa siitä, miten oppimista tai työtapoja voi kehittää.

Oppilaat tulee ottaa arviointeihin mukaan niin, että he voivat itse arvioida itseään, samoin siten, että toiset oppilaat voivat antaa vertaispalautetta. Oppilaiden itse- ja keskinäistä arviointia tulee seurata ja ohjata huolella. Palautteen tulee kannustaa ja innostaa sekä kohdetta että muita oppilaita. Ääneen lausutun tai lausumattoman keskinäisen vertailun ei tule johtaa kadehtivaan kilpailuun vaan innostuneeseen yrittämiseen. Oppilaan itsearvioinnin edellytysten tukemisen tulee tapahtua oppilaan ikäkausi, hänen luonteenlaatunsa sekä yksilöllisyytensä huomioon ottaen. Vaikka arvioissa onkin lähestyttävä todellisuutta, lähestymisen tulee tapahtua niin, että se ei sammuta oppilaan intoa.

Oppilaita opetetaan ja kasvatetaan itsearvioinnissa ja keskinäisessä arvioinnissa laadulliseen arviointiin. Laadullinen arviointi sisältää myös arvioinnin vastaanottajan laadun arvioimisen. Riippumatta siitä, onko arvioinnissa kiitoksia tai moitteita, sen tulee olla mahdollisimman analyyttistä ja siihen tulee sisältyä näkemyksiä tulevasta työstä ja kehityksestä. Ilman laadullisuuden tajua arviointikin voi olla vain määrällistä tai subjektiivisista tunteista nousevaa.

Laadullisen ajattelun kykyä opettajan tulee jatkuvasti kehittää sekä itsessään että oppilaissa. Taiteelliset harjoitukset ja niiden arviointi on tässä kehittämisessä eräs keskeinen tekijä, mutta laadullista ajattelua edellyttää koko muukin maailman ymmärtäminen sosiaalisista suhteista matematiikkaan. Laadullisen ajattelun ja arviointikyvyn kehittäminen kuuluu oleellisesti steinerpedagogiikkaan. Arvioinnissa, kuten opetuksessakin, tulee ottaa huomioon oppilaiden valmiudet oppia eri tavoin samoin kuin heidän valmiutensa esittää tietonsa ja osaamisensa eri tavoin. Opettajien tulee antaa monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia osaamisen näyttöihin.

Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä kuten:

• opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa sekä oppimisympäristöissä läpi lukuvuoden

• opettaja huomioi oppilaiden erilaiset tarpeet, tavat oppia ja työskennellä ja suunnittelee opetustilanteet niiden mukaisesti

• järjestetään erilaisia arviointi- ja näyttötilanteita (suullinen, kirjallinen, toiminnallinen, portfolio, luokassa tai kahdenkesken)

• opettaja varmistaa, että jokainen oppilas on ymmärtänyt tehtävänannon ja saa riittävästi aikaa sen tekemiseen

• huolehditaan mahdollisuudesta apuvälineiden käyttöön ja rauhalliseen oppimisympäristöön

• huomioidaan oppilaan terveydentila, erityistarpeet, oppimisvaikeudet ja mahdollisesti opetuskielen puutteellisuus sekä huolehditaan riittävistä tukimuodoista

Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen mahdollisuuksista, oppilaan tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä mahdollisesti tarvittavista avustajapalveluista. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen kielitaito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Pääpaino on jokaisen oppilaan edistymisen arvioinnissa, jossa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointitapoja.

Vuorovaikutuksellinen arviointi lisää oppilaan motivaatiota ja osallisuuden tunnetta sekä keventää opettajan ja oppilaan välistä valtasuhdetta. Oppimista voidaan arvioida myös osana ryhmää eli esimerkiksi kuinka oppilaan toiminta tukee tai ei tue myös muiden oppimista. Jatkuvaa palaute- ja arviointikulttuuria pidetään tärkeänä. Kevään kirjallisten lausuntojen lisäksi on rakentavaa, että oppilas oppii arvioimaan omaa osaamistaan pitkin lukuvuotta esimerkiksi jakson päätyttyä tai muissa opetuksen taitekohdissa. Oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin ja itsearviointitaitoja kehitetään vähitellen perusopetuksen aikana. Opettajien tulee varmistaa, että oppilas ymmärtää tavoitteet ja oppii löytämään niiden saavuttamiseksi parhaat toimintatavat.

Jokapäiväisen arvioinnin tehtävä on paitsi edistää oppimista myös kehittää itsensä arvioimista ja ryhmässä toimimisen taitoa. Arviointi ei saa kohdistua oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. On kuitenkin tärkeää, että opettaja huomioi heti oppilaan tilanteen, mikäli huomaa jonkin asian aiheuttavan oppimisvaikeutta tai muutosta oppimisessa ja aloittaa tarvittavat tukitoimet.

Jokapäiväisen arvioinnin tehtävä on myös toimia aineistona opettajan itsearvioinnille. Opettajan tulee oppituntien tai päivän jälkeen luoda katsaus oppituntien kulkuun ja arvioida omaa toimintaa suhteessa oppilaiden jaksamiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin. Tätä oman toiminnan arviota opettaja hyödyntää seuraavan opetustunnin valmistelussaan. Itsearvioinnin perusteella opettaja pystyy kehittämään sekä omaa opetustaan että käsitystään yksittäisten oppilaiden tilanteesta, taipumuksista ja tarpeista.

Arvioinnin tiedottamisen muodot

Koska lukuvuositodistuksissa vuosiluokilla 4 – 8 sekä 9. luokan päättötodistuksessa annetaan oppilaalle numeroarvosanat (summatiivinen arviointi), ei niistä ilmene selkeästi oppilaan työtavat tai opiskelussa ilmenneet vahvuudet tai puutteet. Ne helposti kannustavat ja innostavat hyvän numeroiden saaneita. Siksi opettajan tulee jatkuvasti korostaa näitä tehtäviä lukuvuoden aikana.

Päivittäisen formatiivisen arvioinnin lisäksi jokaisen oppilaan on saatava käydä arviointikeskustelu kaikkien opettajiensa kanssa. Arviointikeskustelu toteutetaan edellä mainittujen periaatteiden mukaan suullisesti keskustellen ja kirjallisena kyselynä. Sen lisäksi tulee erityisesti 9. luokalla ottaa huomioon oppilaan pyrkimykset tulevan jatkokoulutuksen suhteen. Keskustelujen ja kyselyjen järjestämisestä vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja, yhdessä aineopettajien kanssa. Opettajien tulee dokumentoida arvioinnit näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan numeroarvosanaan (summatiivinen arviointi).

Oppilaille selvitetään oppiaineiden tavoitteet sekä arvionnin periaatteet ikäkausi huomioiden. Jokaisen oppilaan tulee saada selkeä ymmärrys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan, myös monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, vaikka näistä ei anneta erillistä arviota tai arvosanaa.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tiedotetaan siitä välittömästi sekä oppilaalle että tämän huoltajalle ja sovitaan tarvittavista tukitoimenpiteistä, jolla oppilas itse ja aikuiset hänen ympärillään voivat auttaa häntä oppimisen suhteen. Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus osoittaa saavuttamansa tiedot ja taidot suullisesti, kirjallisesti tai muilla tavoin, joilla hän parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Luokanopettaja, tarvittaessa yhteistyössä aine- ja erityisopettajan kanssa, hoitaa tehtävää oppilaan kehityksen tukemisessa. Kymenlaakson steinerkoulussa pyritään kaikin mahdollisin keinoin edesauttamaan oppilaan siirtymistä seuraavalle vuosiluokalle. Sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymisessä kuin mahdollisessa luokalle jättämisessä toimitaan näiden Opetushallituksen 01.08.2025 hyväksymien perusteiden mukaisesti.

Oppilaiden kohtaamista opetuksessa ja kasvatuksessa, joiden osa arviointikin on, pohditaan opettajien viikoittaisissa kokouksissa vähintään kerran lukuvuodessa, käytännössä useammin. Opettajan itsearvioinnin perusteet on tietenkin opetettu jo opiskellessa. Itsearviointia tulee jatkuvasti arvioida, suunnitella ja kehittää. Tässä opettajan tukena on koulun opettajakunta, jonka kanssa jokainen opettaja arvioi työtään noin kahdesti lukukaudessa, tarvittaessa useammin. Viikoittaisten kokousten koulutusosio toimii opettajan työn arviointina yleisellä tasolla.

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Kymenlaakson steinerkoulussa on yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa erityisen merkityksellistä.

Oppilaan huoltaja (kuten oppilaskin) pidetään ajan tasalla oppilaan edistymisestä ja toiminnasta koulussa viestimien ja keskustelujen avulla. Vanhempien tulee luonnollisesti saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä läpi lukuvuoden. Tästä on vastuussa luokanopettaja sekä kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Opettajat ilmoittavat huoltajille oppilaan koulunkäynnistä heti kun huolta ilmenee sekä myös positiivista palautetta annetaan. Huoltajia kannustetaan ilmoittamaan opettajalle, yleensä luokanopettajalle, mikäli kotona tai muussa perheen henkilökohtaisessa elämässä on meneillään jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa oppilaan koulunkäyntiin, jaksamiseen tai hyvinvointiin, siinä määrin kuin se on tarpeellista.

Luokanopettaja sopii aineenopettajien kanssa menettelytavoista. Luokanopettaja järjestää oman luokan yhteisiä vanhempainiltoja kerran tai kaksi lukukaudessa, jossa keskustellaan sen vuosiluokan yleisistä tavoitteista, kriteereistä ja aineistosta, sekä henkilökohtaisia tapaamisia vanhempien kanssa vähintään kerran lukukaudessa tai tarvittaessa useammin, jolloin keskustellaan yksittäisen lapsen oppimisesta ja koulunkäynnin etenemisestä, kuten aiemmin on esitetty.

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti luokilla 1-3 ja se annetaan todistuksen liitteenä. Vuosiluokilla 4 – 8 käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistukseen, ja jota voidaan tukea erillisellä sanallisella arvioinnilla. Päättö- ja erotodistuksessa käyttäytymistä ei arvioida.

Käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen on osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun järjestyssääntöihin, jotka kerrotaan oppilaille ja huoltajille aina lukuvuoden alussa ja niistä muistutetaan tarvittaessa. Kymenlaakson steinerkoulun järjestyssäännöt ovat nähtävillä paperiversiona koulun kahvihuoneessa sekä sähköisesti koulun nettisivuilla.

Käyttäytymistä arvioitaessa tiedostetaan oppilaan yksilöllisyys, temperamentti, mahdolliset sairaudet ja muut henkilökohtaiset seikat niin, että ne eivät vaikuta arviointiin. Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät tarpeet huomioidaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Oppilaita arvioidaan ikäkausi ja tarpeet huomioiden, kuitenkin yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus huomioiden.

Käyttäytymisestä saatu arvosana tai sanallinen arvio ei vaikuta oppiaineista saataviin arvosanoihin tai sanallisiin arviointeihin.

Arvioinnin avulla pyritään osaltaan kehittämään erityisesti vastuun ottamista sekä tilanteiden laadullista arvioimista hyvän käyttäytymisen perustana. Tämä arvostelukyky painottuu sekä kasvatuksen ja opetuksen yleisissä pyrkimyksissä että arvioinnissa vahvemmin kuin ulkoinen muotojen hallinta. Tilannetajua ja yleistä ihmisyyttä, laadullista arviointikykyä, painotetaan siksikin, että monikulttuurisessa maailmassa joudutaan yhä useammin toimimaan tilanteissa, joissa ulkoiset muodot ovat erilaiset kuin omassa lähtökulttuurissa.

Lukuvuosiarviointien lisäksi käyttäytymistä arvioidaan muun oppilaan edistymisen tapaan päivittäin, myös oppilaan tai oppilaiden kanssa yhdessä keskustellen. Huoltajien kanssa sekä arvioidaan oppilaiden käyttäytymistä että pyritään yhteistyössä kehittämään sitä arkisessa koulutyössä. Huoltajien näkemyksiä kuullaan tavoitteiden asettamisessa.

Kymenlaakson steinerkoulun käyttäytymisen osaamisen osataidot:

• Hyvien tapojen noudattaminen

  • toimii kohteliaasti

  • toimii avuliaasti

  • on rehellinen

  • viestii toisia kunnioittavalla tavalla

  • kielen- ja äänenkäyttö on toisia kunnioittavaa

•  Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen

  • sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin

  • noudattaa koulun järjestyssääntöjä

  • toimii annettujen ohjeiden mukaisesti

  • ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta

  • käy säännöllisesti koulussa sekä huolehtii koulutehtävistään tunnollisesti 

• Muiden ihmisten ja ympäristön huomioiminen

  • on ystävällinen

  • hyväksyy erilaisuutta

  • ei kiusaa

  • tukee toiminnallaan työrauhaa

  • toimii ympäristöä ja toisen omaisuutta kunnioittaen

  • huolehtii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti yhteisen ympäristön viihtyvyydestä 

• Asiallinen ja tilannetietoinen käyttäytyminen

  • käyttäytyy asiallisesti päivittäin koulussa

  • hallitsee tilanteeseen sopivat käytöstavat eri tapahtumissa, retkillä ja koulun ulkopuolisessa toiminnassa

  • sietää pettymyksiä

Käyttäytymisen arvosanan muodostamisen kriteerit:

Erinomainen (10)  Oppilas hallitsee erinomaisesti yllä mainitut tavoitteet. Oppilas on esimerkillinen käytöksessään kaikissa tilanteissa ja kannustaa muitakin toimimaan samoin yllä mainittujen tavoitteiden suhteen.

Kiitettävä (9)  Oppilas hallitsee kiitettävästi yllä mainitut tavoitteet.

Hyvä (8)  Oppilas hallitsee hyvin yllä mainitut tavoitteet. Joissakin näistä hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän on kyennyt kehittämään toimintaansa näillä osa-alueilla arviointijakson aikana.

Tyydyttävä (7)  Oppilas hallitsee tyydyttävästi yllä mainitut tavoitteet. Joissakin näistä hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän on pyrkinyt kehittämään toimintaansa näillä osaalueilla arviointijakson aikana.

Kohtalainen (6)  Oppilas hallitsee kohtalaisesti yllä mainitut tavoitteet. Hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta useiden tavoitteiden suhteen arviointijakson aikana. Hän on ajoittain pyrkinyt kehittämään toimintaansa näillä osa-alueilla, mutta hän ei ole juurikaan onnistunut siinä.

Välttävä (5)  Oppilas hallitsee välttävästi yllä mainitut tavoitteet. Hänen toimintansa on toistuvasti vaatinut keskustelua ja ohjausta kaikkien tavoitteiden suhteen, mutta hän ei ole pystynyt kehittämään toimintaansa arviointijakson aikana.

Hylätty (4) Oppilas ei ole saavuttanut yllä mainittuja tavoitteita, eikä ole sopeutunut koulun toimintaan lainkaan arviointijakson aikana. (Hylättyä arvosanaa käytetään silloin, jos oppilas ei ole käynyt koulua ja hänen käyttäytymistään ei voi arvioida. Jos poissaolot johtuvat jostain sovitusta, erityisestä syystä tai sairaspoissaoloista johtuen, jätetään todistukseen käyttäytymisen arviointi tyhjäksi).

Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaisista aineista, joiden oppimäärä on yhtenäisesti vähintään kaksi vuosiviikkotuntia, annetaan numerollinen arvosana jokaisena vuotena jolloin oppilas kyseistä ainetta opiskelee. Aineen kohdalle merkitään viikkotuntimäärä.

Jos valinnainen aine liittyy yhteisesti opiskeltuun aineeseen, se merkitään välittömästi yhteisen aineen jälkeen.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta erillistä arvosanaa tai sanallista arviota. Monialaiset oppimiskokonaisuudet huomioidaan arvosanaa muodostettaessa.

Jos yhteiseen aineeseen liittyvän valinnaisen aineen vuosiviikkotuntimäärä on pienempi kuin kaksi tai jos on kyseessä tällaisista aineista muodostuva kokonaisuus, todistukseen kirjoitetaan sanallinen arvio ja sen tai niiden yhteinen viikkotuntimäärä, nimen kohdalle 'valinnaiset opinnot' ja merkintä 'hyväksytty'.

Ne valinnaisesti opiskeltavat oppiaineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen aineeseen, merkitään otsikon 'muut valinnaiset aineet' alle. Näihin aineisiin merkitään viikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä ja numeroarvio tai merkintä 'hyväksytty'.

Päättöarviointi

Päättöarviointi toteutetaan luokanvalvojan ja muiden luokkaa opettavien opettajien yhteistyönä. Luokanvalvoja pyytää eri aineiden opettajilta oppilaiden numerot ja varmistuu siitä, että jokainen numero on perusteltu asianmukaisesti. Myös itse antamistaan numeroista luokanvalvoja keskustelee yhden tai useamman luokalla opetusta antavan opettajan kanssa. Luokanvalvoja laatii oppilaiden päättötodistukset ja antaa ne rehtorin allekirjoitettaviksi.

Luokanvalvojan tulee olla kautta lukuvuoden selvillä kaikkien oppilaidensa edistymisestä eri aineissa, päättöarvioinnin laadinta on pääasiassa jo tiedetyn tarkistus.

Päättöarvioinnissa arvioidaan, miten eri oppiaineissa on saavutettu niiden tavoitteet. Arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmien perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia kriteerejä. Oppilaille annetaan palautetta läpi lukuvuoden hyvissä ajoin ennen päättöarviointia niin, että oppilaalla on mahdollisuus parantaa suorituksiaan. Tämä tapahtuu niin, että oppilaat keskustelevat säännöllisesti kaikkien heitä opettavien opettajien kanssa omista tuloksistaan, työtavoistaan, arvioinnin perusteista ja kriteereistä. Myös huoltajille nämä tehdään tunnetuiksi.

Oppilas, joka opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppi-ainetta, huomioidaan oppilaan osaaminen näissä oppiaineissa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa suhteessa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin. Tällöin oppilas voi saavuttaa korkeintaan välttävän arvosanan (5). Rajattujen oppimäärien hyväksytystyä suorituksesta ilmoitetaan tähtimerkinnällä.

Valinnaisten aineiden arvioinnista on edellä esitetty se, mitä opetussuunnitelmien perusteiden määräämän lisäksi on tarpeen.

Todistukset ja niiden merkinnät

Todistukset ja niiden merkinnät ovat Kymenlaakson steinerkoulussa opetussuunnitelmien perusteissa esitettyjen mukaiset. Todistuksia ovat lukuvuosi-, väli-, ero- ja päättötodistus.

Lukuvuositodistus ja erotodistus

• luokilla 1-3 sanallinen arviointi. Sanallisesta arviosta on käytävä ilmi paitsi se, onko oppilas suorittanut oppiaineen opinnot hyväksyttävästi, myös oppilaan osoittamat vahvuudet ja parantamista edellyttävät alueet. 1-3 luokilla lukuvuositodistukseen annetaan sanallinen arvio käyttäytymisestä, erillisenä liitteenä. Erotodistukseen ei anneta käyttäytymisen arviota.

• Luokilla 4-7 annetaan numeroarvosanat ja jota tuetaan sanallisella arviolla. Käyttäytymisen numeroarvosana merkitään lukuvuositodistukseen (ei erotodistukseen).

• Luokalla 8 annetaan numeroarvosanat. Käyttäytymisen numeroarvosana merkitään lukuvuositodistukseen (ei erotodistukseen).

Välitodistus annetaan Kymenlaakson steinerkoulussa 9. luokan oppilaille jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Se annetaan samoin perustein kuin lukuvuositodistus.

Päättötodistus annetaan 9. luokan koulutyön päättävälle oppilaalle. Käyttäytymistä ei arvioida. Päättötodistukseen annetaan numeroarvosanat ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arvio ”hyväksytty”.

Rajatun oppimäärän mukaan opiskeltujen aineiden arvio (numero- tai sanallinen) merkitään todistuksessa tähdellä (*). Lisätiedoissa selitetään tähdellä merkitsemisen merkitys.

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Kymenlaakson steinerkoulu noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä linjauksia sekä valtakunnallisia arviointikriteerejä 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerejä sellaisenaan.

Mikäli oppilas siirtyy kotiopetukseen, koulu ohjaa huoltajaa kääntymään oppilaan asuinkunnan opetuksen järjestäjän puoleen, jossa tutkinto on mahdollista suorittaa. Perusopetuslain pykälässä 26§ todetaan, että oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos oppivelvollinen ei osallistu perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen. Tällä tarkoitetaan kotiopetusta. Yksittäinen koulu ei voi nimetä itseään edistymisen valvojaksi. Valvonta on asuinkunnan vastuulla, jolloin asuinkunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä.