Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
(HYLA 15.12.2020 § 151, KASKO 27.5.2025, KASKO 4.11.2025)
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Formatiivinen arviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Summatiivinen arviointi
Perusopetuksen todistukset talletetaan jokaisen oppilaan kohdalta Primuksen tulostearkistoon. Tulostearkistoon talletetaan kaikki todistukset: erotodistukset, lukuvuositodistukset, välitodistukset, päättötodistukset ja erityisen tutkinnon todistukset. Tämän lisäksi oppilaskortti arviointiosioineen tallennetaan arkistoon. Perusopetuksen päättötodistukset talletetaan pysyvästi säilytettävänä kopiona ensin oppilaitoksen, myöhemmin kaupungin arkistoon.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta sekä arvioinnista tiedottamisen muodot
Huoltajia tiedotetaan opiskelun tavoitteista sekä lukuvuosiarvioinnin ja päättöarvioinnin yleisistä periaatteista ja toteutuksesta vähintään kerran vuodessa huoltajailloissa. Oppimiskokonaisuuksien alussa keskustellaan oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti ko. kokonaisuuden keskeisistä tavoitteista, arviointitavoista ja -kriteereistä.
Lisäksi huoltajilla ja oppilaalla on lukuvuoden aikana oikeus saada tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissaan. Palautetta oppilaan koulutyöstä ja oppimisesta annetaan huoltajille tilanteen ja tarpeen mukaan hyödyntäen eri keinoja (huoltajaillat, arviointikeskustelut, oppilaskohtaiset palaverit, kokeet/testit, muut arvioitavat tehtävät, reissuvihko, sähköiset viestit, Wilma-merkinnät jne.) Kynnys yhteiseen keskusteluun pidetään matalana, ja aloite keskusteluun voi tulla sekä huoltajilta että opettajilta.
Arviointikeskustelut vuosiluokilla 1-6 järjestetään viikoilla 48-5. Keskustelussa käydään läpi laaja-alaisen osaamisen taitoja (L1 Ajattelun ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) sekä oppilaan edistymistä hänen opiskelunsa kannalta keskeisissä oppiaineissa. Keskustelu pohjautuu oppilaan tekemään itsearviointiin, jonka hän on tehnyt ennen keskustelua kuntakohtaiseen lomakkeeseen. Keskustelussa ovat läsnä oppilas, huoltaja(t) ja opettaja(t) sekä tarvittaessa muita tahoja. Keskustelussa oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluksi. Erityisluokilla opiskelevien oppilaiden arviointi ja arviointiin liittyvien keskustelujen käytänteet määritellään oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa.
Vuosiluokilla 7-9 oppilaat saavat välitodistuksen, jossa arvioidaan oppiaineet ja käyttäytyminen numeroarvosanalla. Arviointiin vaikuttavat arvosanat tai sanalliset arvioinnit kirjataan Wilmaan.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat Kotkan kaupungin opetustoimen toimintatapoihin ja koulujen järjestyssääntöihin. Tavoitteet on koostettu yhteistyössä huoltajien ja opettajien kanssa.
Käyttäytymistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arviointi tapahtuu lukuvuositodistuksen sanallisella liitteellä. Vuosiluokasta 4 alkaen arviointi tapahtuu numeroarvosanalla. Vuosiluokalla 9 oppilaan käyttäytymisen arviointi annetaan päättötodistuksen yhteydessä pyydettäessä erillisellä liitteellä. Numeroarvosanaa annettaessa kaikki tavoitteet huomioidaan keskenään tasavertaisina, jolloin mitään yksittäistä tavoitetta ei voi painottaa muita enemmän. Käyttäytymisen arvioinnissa hyödynnetään kunnallista kriteeristöä. Käyttäytymistä arvioidaan ja siitä tiedotetaan oppilaita ja huoltajia myös lukuvuoden aikana.
Käyttäytymisen tavoitteet kaikille vuosiluokille:
Oppilas
toimii ystävällisesti,
vaikuttaa myönteisesti työskentelyilmapiiriin,
toimii ristiriitatilanteissa rakentavasti,
käsittelee yhteistä omaisuutta kunnioittavasti ja huolehtii siitä ja
huolehtii kouluun liittyvistä velvollisuuksistaan
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt noudattavat niitä ohjeistuksia, mitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.6.1 ”Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain” määrätään.
Huoltajiin ollaan yhteydessä hyvissä ajoin, mikäli vaarana on, että oppilas ei pysty saavuttamaan lukuvuoden tavoitteita erilaisista tukitoimista huolimatta. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä. Näyttömahdollisuuksia on vähintään kerran lukuvuodessa kesäkuussa.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
(KASKO 27.5.2025)
Paikallisen opetussuunnitelman mukaisista vuosiluokkakohtaisista tavoitteista voidaan oppilaskohtaisesti poiketa muodostamalla opetussuunnitelman tavoitteista erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa eteneminen mahdollistaa sekä nopeamman että hitaamman etenemisen yhden tai useamman oppiaineen jonkun tavoitteen tai joidenkin tavoitteiden osalta. Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen tulee ottaa huomioon pedagogisissa järjestelyissä suunniteltaessa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä. Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen on yksi perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisen kolmesta eri menettelystä ja tällöin on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Kyseessä on viimesijainen keino. Tavoitekokonaisuuksittain etenemiseen siirtymistä tuleekin tarkoin harkita oppilaan edun ensisijaisuus muistaen. Tavoitekokonaisuuksiin siirtymisen sijaan vaihtoehtona voi olla vuosiluokan kertaaminen. Jos oppilas opiskelee peruskoulun päättöluokalla tai siirtyy perusopetukseen ulkomailta tai perusopetukseen valmistavasta opetuksesta, tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa eteneminen voi useinkin olla perusteltu ratkaisu. Tavoitekokonaisuudet laaditaan pääsääntöisesti vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteiden mukaisesti. Vuosiluokkajakson aikana oppilas, joka opiskelee oman vuosiluokkansa edeltävän vuosiluokan tai edeltävien vuosiluokkien tavoitteita, voi siirtyä vuosiluokalta seuraavalle. Kunkin vuosiluokkajakson päätteeksi oppilaalla tulee olla pääsääntöisesti saavutettuina kyseisen jakson tavoitteet. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenevä oppilas opiskelee ensisijaisesti oman vuosiluokkansa mukana. Kotkassa otetaan erityispiirteenä huomioon ne koulut, joissa 6-luokat opiskelevat yläkoulujen yhteydessä. Näiden koulujen tavoitekokonaisuuksittain opiskelevat oppilaat etenevät pääsääntöisesti vuosiluokalle 6 vasta saavutettuaan vuosiluokalle 5 asetetut tavoitteet. Oppilasta opettavat opettajat laativat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa tavoitekokonaisuuksittain etenevälle oppilaalle suunnitelman, josta käy ilmi oppilaan tavoitekokonaisuudet, niiden sisällöt, opinnoissa eteneminen ja oppilaan arvioinnin periaatteet. Opetuksen järjestäjä tekee toimintasäännön mukaisessa järjestyksessä hallintopäätöksen perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Oppilasta opettavat opettajat seuraavat opintojen etenemistä lukuvuoden aikana ja erityisesti suunnitelman toteutumista koskevan arvioinnin yhteydessä vähintään kerran lukuvuodessa.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
(KASKO 27.5.2025, KASKO 4.11.2025)
Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
Vuosiluokilla 1-8 oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus. Vuosiluokan 9 päättyessä oppilaalle annetaan perusopetuksen päättötodistus, mikäli hän on suorittanut koko perusopetuksen oppimäärän. Välitodistus annetaan vuosiluokilla 7-9 syyslukukauden jälkeen.
Vuosiluokilla 1-2 arvioidaan äidinkieli ja matematiikka sanallisesti osa-alueittain. Sanallisessa arvioinnissa käytetään arviointiasteikkoa erinomainen - hyvä - kohtalainen - välttävä - hylätty. Muista oppiaineista tulee todistukseen merkintä hyväksytystä tai hylätystä suorituksesta. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti todistuksen erilliseen liitteeseen. Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään asteikkoa Hallitsee taidon erinomaisesti - Hallitsee taidon - Hallitsee taidon osittain - Tarvitsee paljon harjoitusta ja ohjausta.
Vuosiluokalla 3 arvioidaan kaikki oppiaineet sanallisesti. Arvioinnissa käytetään arviointiasteikkoa erinomainen - hyvä - kohtalainen - välttävä - hylätty. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti todistuksen erilliseen liitteeseen. Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään asteikkoa Hallitsee taidon erinomaisesti - Hallitsee taidon - Hallitsee taidon osittain - Tarvitsee paljon harjoitusta ja ohjausta.
Vuosiluokilla 4-8 arvioidaan kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen numeerisesti.
Jos oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai tavoitteita on rajattu, osaaminen arvioidaan suhteessa oppilaalle määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Sanallisessa arvioinnissa noudatetaan muilta osin summatiivisen arvioinnin linjauksia. Samoja periaatteita noudatetaan myös mahdollisessa väliarvioinnissa. Sanallisessa arvioinnissa käytetään arviointiasteikkoa erinomainen – hyvä – kohtalainen – välttävä – hylätty. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5 *. (KASKO 27.5.2025)
Valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa
Valinnaisuutta toteutetaan perusopetuksessa kahdella eri muodolla: ”Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunneilla” ja ”Valinnaisilla aineilla”. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden ryhmään kuuluvat yhteiset oppiaineet: kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Valinnaiset aineet voivat liittyä mihin tahansa yhteiseen opetettavaan aineeseen (ns. emoaine) tai olla kokonaisuuksia, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta oppiaineesta tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta.
Vuosiluokilla 1-6 paikallisessa tuntijaossa kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunnit on osoitettu valmiiksi kaikille yhteisiin oppimääriin ja ne arvioidaan osana näiden aineiden opetusta.
Vuosiluokilla 4-6 valinnaisissa aineissa osoitettu osaaminen sisällytetään ko. emoaineen arviointiin, mikäli se syventää jonkin yhteisen oppiaineen osaamista. Mikäli valinnaisaine on laaja-alainen kokonaisuus, joka koostuu useammasta oppiaineesta tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta, annetaan siitä oma arviointi. Tällöin 4.-6.-vuosiluokkien todistuksissa valinnaisaineiden arviointi tapahtuu arvosanoilla ”hyväksytty” tai ”hylätty”, koska laajuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia.
Vuosiluokilla 7-9 oppilaat tekevät taide- ja taitoaineiden valinnaisisten aineiden tuntien ja valinnaisten aineiden valinnat koulun valinnaisainetarjottimen pohjalta. Oppilaiden valinnoista ja ryhmäkoosta riippuu, mitkä valinnaisaineryhmät toteutuvat.
Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunnit ovat osa yhteisten oppiaineiden tuntimääriä ja arviointi tapahtuu taide- ja taitoaineiden arvioinnin yhteydessä. Tällöin lukuvuositodistukseen ei tule taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista erillistä arvosanaa.
Valinnaisissa aineissa alle kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” tai ”hylätty”. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuudet arvioidaan numeroilla. Mikäli valinnainen aine on osa jotakin yhteistä oppiainetta, arviointi merkitään todistuksessa tämän emoaineen alle. Mikäli kyseessä on useammasta aineesta muodostuva kokonaisuus tms., merkitään arviointi todistuksessa kohtaan ”Soveltavat valinnaiset aineet”.
Valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa
Valinnaisuutta toteutetaan perusopetuksessa kahdella eri muodolla: ”Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunneilla” ja ”Valinnaisilla aineilla”. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden ryhmään kuuluvat yhteiset oppiaineet: kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Valinnaiset aineet voivat liittyä mihin tahansa yhteiseen opetettavaan aineeseen (ns. emoaine) tai olla kokonaisuuksia, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta oppiaineesta tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta.
Vuosiluokilla 1-6 paikallisessa tuntijaossa kaikki taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunnit on osoitettu valmiiksi kaikille yhteisiin oppimääriin ja ne arvioidaan osana näiden aineiden opetusta.
Vuosiluokilla 4-6 valinnaisissa aineissa osoitettu osaaminen sisällytetään ko. emoaineen arviointiin, mikäli se syventää jonkin yhteisen oppiaineen osaamista. Mikäli valinnaisaine on laaja-alainen kokonaisuus, joka koostuu useammasta oppiaineesta tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta, annetaan siitä oma arviointi. Tällöin 4.-6.-vuosiluokkien todistuksissa valinnaisaineiden arviointi tapahtuu arvosanoilla ”hyväksytty” tai ”hylätty”, koska laajuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia.
Vuosiluokilla 7-9 oppilaat tekevät taide- ja taitoaineiden valinnaisisten aineiden tuntien ja valinnaisten aineiden valinnat koulun valinnaisainetarjottimen pohjalta. Oppilaiden valinnoista ja ryhmäkoosta riippuu, mitkä valinnaisaineryhmät toteutuvat.
Taide- ja taitoaineiden valinnaisten aineiden tunnit ovat osa yhteisten oppiaineiden tuntimääriä ja arviointi tapahtuu taide- ja taitoaineiden arvioinnin yhteydessä. Tällöin lukuvuositodistukseen ei tule taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista erillistä arvosanaa.
Valinnaisissa aineissa alle kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” tai ”hylätty”. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuudet arvioidaan numeroilla. Mikäli valinnainen aine on osa jotakin yhteistä oppiainetta, arviointi merkitään todistuksessa tämän emoaineen alle. Mikäli kyseessä on useammasta aineesta muodostuva kokonaisuus tms., merkitään arviointi todistuksessa kohtaan ”Soveltavat valinnaiset aineet”.
Perusopetuksen päättöarviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa
Valinnaiset aineet huomioidaan päättöarvioinnissa kohdan 6.11.5 ”Perusopetuksen päättötodistus” määräysten mukaisesti. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvän syventävän valinnaisen aineen opiskelussa osoitettu osaaminen huomioidaan mahdollisesti korottavana yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa arvioitaessa. Sanallisesti arvioitavan syventävän valinnaisen aineen korottamisperiaate kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmissa esitettyihin valinnaisaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa arviointi on aina sanallista. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti todistuksen erilliseen liitteeseen. Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään asteikkoa Hallitsee taidon erinomaisesti - Hallitsee taidon - Hallitsee taidon osittain - Tarvitsee paljon harjoitusta ja ohjausta.
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Todistukset
Kotkan kaupungin kouluissa käytetään yhtenäisiä todistuspohjia kaikissa todistuksissa. Poikkeuksena tästä ovat toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat, joiden arvioinnissa käytetään aina sanallista arviointia.
Kotkassa käytettävien todistusten todistuspohjat ovat liitteinä kappaleessa 14.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Lukuvuositodistus
Lukuvuositodistusten Kotkan mallit on esitetty kappaleen 14 liitteissä.
Välitodistus
(KASKO 4.11.2025)
Välitodistukset
Välitodistukset annetaan vuosiluokilla 7-9. Arvioinnissa käytetään yhteistä todistuspohjaa. Vuosiluokalla 9 oppilaan käyttäytymisen arviointi merkitään numeroarvosanana välitodistukseen. Toiminta-alueopetuksessa välitodistus on sanallinen.
Välitodistusten Kotkan mallit on esitetty kappaleen 14 liitteissä.
Erotodistus
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Kotkan todistusten mallit on esitetty kappaleen 14 liitteissä.
Perusopetuksen päättötodistus
Kotkassa noudatetaan yllä olevia perusteita.
Päättötodistuksen Kotkan malli on esitetty kappaleen 14 liitteissä.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat.
Erityinen tutkinto suoritetaan oppilastyöpäivänä huhti- tai toukokuussa opetustoimessa laadittavan aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Näyttö annetaan oppiaineittain koko vuosiluokan oppimäärästä. Näyttöinä voidaan käyttää erilaisten kokeiden lisäksi erilaisia tuotoksia kuten esitelmiä, portfolioita, videoita, oppimispäiväkirjoja, työnäytöksiä jne. Näyttöä vastaanottava koulu tiedottaa käytettävistä osaamisen osoittamisen tavoista etukäteen.
Erityisestä tutkinnosta Kotkassa annettavien todistusten mallit on esitetty kappaleen 14 liitteissä.
Paikallisesti päätettävät asiat
(KASKO 27.5.2025)
Paikallisesti päätettävät asiat on kuvattu luvun 6. alaluvuissa erikseen.