Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Paikallisesti päätettävät asiat
Arvioinnin yleiset periaatteet
Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä, edistymistä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti.
Arviointi on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, ja se kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen ja työskentelyn arviointi ovat oppiaineissa tehtävää arviointia.
Oppilas osoittaa osaamistaan ja edistymistään suhteessa omiin, itse asettamiinsa ja vuosiluokan tavoitteisiin monella tavalla. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Arviointi- ja näyttötilanteissa opettaja varmistaa, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä, ja järjestää tukea tarpeen mukaan.
Arviointia tapahtuu kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Oppimisen ilo ja onnistumisen kokemukset vahvistuvat saadun palautteen kautta. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemisessa.
Arviointi on läpinäkyvää, oikeudenmukaista, ohjaavaa ja motivoivaa. Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Oppilaan ja opettajan yhteinen, vastavuoroinen sekä kunnioittava dialogi on perusta eettisesti kestävälle arvioinnille. Arvioinnin avulla opettaja tukee ja ohjaa oppilasta myönteisellä tavalla ja kannustaa tätä opinnoissaan. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Opintojen aikaista palautetta annetaan oppilaalle ja huoltajalle säännöllisesti ja riittävästi.
Arviointi tuottaa tietoa oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle. Monipuolinen arviointi auttaa opettajaa kehittämään opetustaan oppilaan/ryhmän tarpeiden mukaisesti ja luo perustan eriyttämiselle. Laadukas opetus toteutuu arvioinnin kautta.
Itse- ja vertaisarviointi
Arvioinnissa edellytetään säännöllistä vuoropuhelua oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilaan itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittyminen on keskeinen osa arviointijärjestelmää. Opettaja ohjaa oppilaita havainnoimaan omaa työskentelyään ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Oppilaille annetaan tilaa ja aikaa oppimisen ja opintojen etenemisen pohdintaan. Opettaja ohjaa oppilaita niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä.
Itsearviointi on olennainen osa oppimista. Itsearvioinnissa on kyse oppilaan oikeudesta oman oppimisensa omistajuuteen. Itsearviointitaitoja kehitetään erityisesti siten, että oppilaita autetaan tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista.
Yhdessä työskenneltäessä ryhmä asettaa tavoitteet yhteistoiminnallisesti. Ryhmä arvioi sekä ryhmän jäsenten että koko ryhmän työskentelyä. Ryhmän itsearvioinnin tulos on yhteinen näkemys oppimisesta.
Oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia käytetään paljon. Vertaisarviointi on yhteistoiminnallista. Se lisää kunkin oppilaan oman oppimisen ja arvioinnin ymmärtämistä sekä edistää vastuuta. Samalla opitaan antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta.
Arvioinnista tiedottaminen oppilaille ja huoltajille
Arvioinnin toteuttaminen edellyttää selkeää ja riittävän yksityiskohtaista tiedottamista sekä koulussa että kotien kanssa. Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää: ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Huoltaja tukee osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.
Arvioinnin periaatteet ja perusteet esitetään syyslukukauden alussa sekä oppilaille että huoltajille. Lisäksi oppilaat ja huoltajat saavat tietoa arvioinnista lukuvuoden aikana. Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineen arviointiin.
Arvioinnin tulee perustua ennalta määriteltyihin tavoitteisiin ja kriteereihin. Oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet esitetään oppilaille ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Jos oppilaan suoriutumisesta herää huoli, huoltajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin.
Formatiivinen arviointi
Arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen lukuvuoden aikana toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Jatkuva arviointi on formatiivista arviointia, jonka menetelminä käytetään mm. henkilökohtaista palautetta, itse- ja vertaisarviointia ja evästyskeskusteluja.
Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeää on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Kauniaisten peruskoulussa oppilas tekee lukuvuoden aikana sanallista itsearviointia. Tätä toteutetaan kaikilla vuosiluokilla. Itsearviointien dokumentointi auttaa oppilasta rakentamaan kuvaa omasta oppimisestaan ja sen kehittymisestä. Alkuopetuksessa opettaja dokumentoi itsearvioinnin oppilaan kertoessa omasta oppimisestaan.
Evästyskeskustelut ja kolmikantakeskustelut
Jokainen oppilas käy arviointikeskusteluja opettajansa kanssa kaikilla vuosiluokilla. Evästysten toteuttamisessa hyödynnetään yhteisopettajuustiimien yhteistyötä. Arviointikeskustelu eli evästys on oppilaan henkilökohtaista ohjaamista ja vahvistaa oppilaan toimijuutta ja itsearviointitaitojen kehittymistä. Arviointikeskustelu on myös opettajalle yksi palautteen saamisen ja työn reflektoinnin paikka. Keskustelussa oppilas saa eväitä oman oppimisensa edistämiseen ja opettaja eväitä oman opetuksensa kehittämiseen ja suuntaamiseen. Arviointikeskustelujen lisäksi oppilas käy opettajan ja huoltajan kanssa vuosittain kolmikantakeskustelun, jonka tavoite on kuvattu luvussa 5.
Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa
Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet.
Vuosiluokilla 1–3 arviointi on kokonaan sanallista. Vuosiluokilla 4–9 arviointi on numeerista. Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuiset oppiaineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.
Sanallisen arvioinnin asteikko vuosiluokilla 1–3:
EH – Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet erittäin hyvin.
HYV – Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet hyvin.
MH – Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet melko hyvin.
OS – Olet saavuttanut lukuvuoden tavoitteet osittain.
HYL – Tavoitteita ei ole saavutettu hyväksytysti.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt huomioidaan kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa. Oppiainekohtainen arviointi on suunniteltava ja sen on oltava oppilaiden tiedossa jo oppimiskokonaisuuden alkaessa. Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä sanallisia arvioita eikä arvosanoja todistukseen.
Rajatun oppimäärän mukaisesti opiskelevat oppilaat arvioidaan sanallisesti kaikilla vuosiluokilla. Perusopetuksen päättyessä he saavat kuitenkin todistukseen oppimäärän rajaamista kuvaavan arvosanan (5*).
Perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin kokonaisuuksiin. Vuosiluokkakokonaisuuksien siirtymävaiheiden arvioinnissa painotetaan tiettyjä ikätasoon kuuluvia erityispiirteitä. Nämä kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa sekä vuosiluokkakokonaisuuksissa (luvut 13–15). Päättöarvosanan muodostuminen kuvataan opetussuunnitelman perusteissa.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arviointi
Maahanmuuttajataustaisille ja vieraskielisille oppilaille on tarjottava sopivia, monipuolisia keinoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan siitä huolimatta, että heidän suomen kielen taitonsa olisivat puutteelliset. Kehittyvä suomen kielen taito ei saa muodostua esteeksi osaamisen näyttämisessä. Osaamisen osoittamisessa voidaan esimerkiksi hyödyntää muita oppilaan osaamia kieliä, apumateriaaleja (esim. sanastot) ja suullista täydentämistä. Opettajan tehtävä on arvioida, minkä verran oppilaan tulee hallita tiedonalan kieltä ja käsitteitä suomeksi. Opetuksen on oltava kielitietoista. Tarvittaessa tarjotaan opetuskielen tukiopetusta.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa korostuu jatkuva arviointi. Arvosana ei voi perustua pelkkään kokeiden keskiarvoon, vaan opettajan tulee pyrkiä muodostamaan kokonaiskuva oppilaan osaamisesta olemalla aktiivisesti vuorovaikutuksessa tämän kanssa.
Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan hänen arvioinnissaan päättöarviointia lukuun ottamatta käyttää sanallista arviota, mikäli oppilaan osaamista oppiaineessa ei pystytä luotettavasti arvioimaan kehittyvän suomen kielen taidon vuoksi. Sanalliseen arviointiin on mahdollista myös palata, vaikka oppiaine olisi aiemmin arvioitu numerolla. Sanallisessa arvioinnissa käytetään asteikkoa hyväksytty - hylätty. Oppilaan tulee saada riittävä ja realistinen tieto osaamisestaan kaikilla vuosiluokilla riippumatta siitä, annetaanko arviointi numeerisesti vai sanallisesti.
Välitodistukset
Vuosiluokilla 1–6 välitodistukset korvataan evästys- ja arviointikeskusteluilla.
Vuosiluokilla 7–9 väliarviointikertoja on aineen laajuudesta riippuen 1–2 ja ne annetaan sähköisesti. Väliarviointia edeltää oppilaan kanssa käyty evästyskeskustelu, jossa opettajan kanssa sanallisesti avataan se, kuinka oppilas on tavoitteensa saavuttanut. Tämä sanallinen evästys täydentää numeroarvosanaa. Lukuvuosiarviointi annetaan paperitodistuksena.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymistä arvioidaan vuosiluokilla 1–6 kevätlukukauden päättyessä. Vuosiluokilla 7–8 käyttäytymistä arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä. Vuosiluokalla 9 käyttäytymistä arvioidaan vain syyslukukauden päättyessä. Syyslukukauden päättyessä oppilaiden kanssa käydään vuosiluokilla 7–9 myös käyttäytymisen evästyskeskustelut, joiden pohjana on oppilaiden itsearviointi käyttäytymisestään.
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1–9 perustuu seuraaviin tavoitteisiin:
Yhdessä toimiminen:
Oppilas käyttäytyy arvostavasti muita oppilaita, koulun aikuisia ja ympäristöä kohtaan.
Oppilas noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä.
Oppilas noudattaa oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita.
Turvallinen ja välittävä yhteisö:
Oppilas antaa itselleen ja muille työrauhan.
Oppilas ylläpitää fyysisitä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta koulun kasvuyhteisössä.
Oppilas ylläpitää myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä.
Käyttäytymisen arviointikriteerit luokka-asteilla 1–3:
Oppilas toimii tavoitteiden mukaisesti sekä edistää yhteistä hyvää kouluyhteisössä.
Oppilas toimii tavoitteiden mukaisesti.
Oppilas toimii vaihtelevasti tavoitteiden mukaisesti.
Oppilas toimii harvoin tavoitteiden mukaisesti.
Oppilas ei toimi tavoitteiden mukaisesti.
Käyttäytymisen arvosanakriteerit luokka-asteilla 4–9:
10 – Oppilas toimii tavoitteiden mukaisesti sekä edistää yhteistä hyvää kouluyhteisössä.
9 – Oppilas toimii tavoitteiden mukaisesti sekä useimmiten edistää yhteistä hyvää kouluyhteisössä.
8 – Oppilas toimii tavoitteiden mukaisesti.
7 – Oppilas toimii useimmiten tavoitteiden mukaisesti.
6 – Oppilas toimii vaihtelevasti tavoitteiden mukaisesti.
5 – Oppilas toimii harvoin tavoitteiden mukaisesti.
4 – Oppilas ei toimi tavoitteiden mukaisesti.
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Kauniaisten peruskoulussa toimitaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden luvun 6.6 mukaisesti.
Valinnaisaineiden arviointi
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taito- ja taideaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta todistuksiin erillistä sanallista arviota tai arvosanaa. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien kokonaisuus ja sijoittuminen vuosiluokille 3-9 on kuvattu paikallisen opetussuunnitelman luvussa 13 ja Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen ja kielikylpyopetuksen tuntijaoissa.
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Oppilaille annetaan päättötodistukseen tuleva arvosana eri taide- ja taitoaineissa joko vuosiluokalla 7, 8 tai 9 riippuen oppilaan omista valinnoista. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taito- ja taideaineesta päättötodistukseen. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa. Kunkin taideja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus.
Valinnaiset aineet
Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Kauniaisten peruskoulussa tarjotaan valinnaisia aineita vuosiluokilla 5, 6, 8 ja 9. Valinnaisia aineita voidaan tarjota kaikissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 5 valinnaiset aineet ovat 0,5 vuosiviikkotunnin laajuisia ja vuosiluokalla 6 yhden (1) vuosiviikkotunnin laajuisia. Ne arvioidaan sanallisesti ja todistukseen tulee joko hyväksytty- tai hylätty -merkintä.
Vuosiluokilla 8-9 valinnaisten aineiden laajuus on 1-4 vuosiviikkotuntia. Yhtenäisistä, vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana ja alle kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisten aineiden oppimääristä annetaan hyväksytty- tai hylätty-merkintä.
Valinnaisten aineiden päättöarviointi
Päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on hyväksytty suoritus kaikista oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvista opinnoista. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa syventävässä valinnaisessa aineessa vuosiluokilla 7–9 osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Erityinen tutkinto
Valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 5.4.7 Perusopetuksen poikkeava järjestäminen kuvataan, missä tapauksissa oppilaalla on oikeus erityiseen tutkintoon.
Erityinen tutkinto järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Painavista syistä tutkinto voidaan järjestää myös muuna ajankohtana.
Oppilaan huoltaja sopii etukäteen koulun kanssa, millaisiin näyttöihin oppilaan arviointi perustuu. Näyttöjä voivat olla kokeiden lisäksi erilaiset tuotokset: tutkielmat, videot, oppimispäiväkirjat, portfolio jne. Opettaja voi tutkintotilanteessa käydä arvioivaa keskustelua oppilaan tuotoksista ja näin varmistaa oppilaan osaamisen.
Erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan lähikoulu tai oppilaan kotiopetuksen toteutumista valvova koulu. Mikäli oppilas haluaa suorittaa erityisen tutkinnon vieraassa kielessä, jota ei opeteta oppilaan omassa koulussa, oppilas ohjataan lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa kyseistä kieltä opetetaan. Erillisen tutkinnon ottaa tällöin vastaan kyseistä kieltä opettava opettaja.