Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Ikaalisten kaupungin arviointikulttuuri
Vuosiluokilla 1–3
Lukuvuositodistus on sanallinen
Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Arviointikeskustelu pidetään marraskuun ja tammikuun välisenä aikana.
Mahdolliset valinnaiset arvioidaan sanallisesti hyväksytty / hylätty.
Kussakin oppiaineessa arvioidaan oppilaan oppimisen tiedollista ja taidollista osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Kussakin oppiaineessa arvioidaan myös oppilaan työskentelytaitoja.
Oppilaat saavat lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen jokaisella vuosiluokalla
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.
Vuosiluokilla 4-6
4. vuosiluokalta alkaen käytetään numeroarviointia 4 – 10
Numeroarviointia voi täydentää sanallinen arviointi (erillinen todistuksen liite).
Numeroarviointia käytetään yhteisissä oppiaineissa sekä niissä valinnaisissa aineissa, joiden laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia.
Alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaiset arvioidaan sanallisesti hyväksytty / hylätty.
Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Arviointikeskustelu pidetään marraskuun ja tammikuun välisenä aikana.
Kussakin oppiaineessa arvioidaan oppilaan oppimisen tiedollista ja taidollista osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Kussakin oppiaineessa arvioidaan myös oppilaan työskentelytaitoja.
Oppilaat saavat lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen jokaisella vuosiluokalla
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.
Vuosiluokilla 7–9
7. vuosiluokalta alkaen käytetään numeroarviointia 4 – 10.
Numeroarviointia voi täydentää sanallinen arviointi (erillinen todistuksen liite).
Numeroarviointia käytetään yhteisissä oppiaineissa sekä niissä valinnaisissa aineissa, joiden laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia.
Alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaiset arvioidaan sanallisesti hyväksytty / hylätty.
Lukuvuosi koostuu neljästä jaksosta, joiden päättyessä annetaan jaksotodistus. Jaksotodistuksessa arvioidaan jakson lopuksi päättyneet opinnot.
7. ja 8. luokkien oppilaat saavat lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen
9. lk oppilaille annetaan päättötodistus
9. vuosiluokan oppilaalle annetaan tarvittaessa erillinen välitodistus jatko-opintoja varten. Välitodistus annetaan samoin perustein kuin päättötodistus.
Kussakin oppiaineessa arvioidaan oppilaan oppimisen tiedollista ja taidollista osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Kussakin oppiaineessa arvioidaan myös oppilaan työskentelytaitoja.
Oppilaalla on erityisestä syystä mahdollisuus antaa lisänäyttöä tai yrittää korottaa jaksotodistuksen tai lukuvuositodistuksen arvosanaa yhden kerran erillisessä näytössä. Korottamismahdollisuus on vain saman lukuvuoden aikana, jolloin oppimäärä tai sen osa-alue on suoritettu. Erillinen näyttö järjestetään kolmannen jakson aikana ja lukuvuoden päätyttyä.
Toisesta koulusta tulleen oppilaan kohdalla jokaisen aineen opettaja harkitsee oppilaan eri aineiden suoritusten vastaavuuden tämän koulun oppiaineiden oppimäärien suorituksiin
Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Arviointikeskustelu pidetään marraskuun ja tammikuun välisenä aikana.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Kaikille vuosiluokille opetussuunnitelmaan on laadittu vuosiluokkaistetut arviointiperusteet kuhunkin oppiaineeseen tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Arviointiperusteet eivät ole oppilaille asetettuja oppimisen tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanaan 8 vaadittavan tason sekä kohtalaista osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanaan 6 vaadittavan tason.
Kuudennen luokan ja päättövaiheen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia arviointikriteereitä. Paikalliset opetussuunnitelmat ovat julkisia asiakirjoja, jolloin huoltajat voivat tutustua niissä oleviin arviointiperiaatteisiin.
Opettaja selvittää tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin kohteet oppilaille ja huoltajille lukuvuoden aikana.
Oppilaiden huoltajille tarjotaan myös mahdollisuus tulla koululle keskustelemaan lapsensa koulunkäynnistä (tai hoitaa keskustelu muita välineitä käyttäen) vähintään kerran lukuvuodessa. Tätä koulun ja kodin yhteistyömahdollisuutta tarjotaan huoltajille kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla 1–9. Nämä vanhempaintapaamiset järjestää kunkin luokan luokanopettaja/luokanvalvoja/opinto-ohjaaja.
Muita arvioinnista tiedottamisen muotoja ovat todistukset ja nivelvaihekeskustelut. Arvioinnin tiedotusta tukevat Wilma-tiedotukset, joista voidaan sopia oppiaine- tai luokka-astetasoisesti. Tiedottamista voidaan tehdä myös yhteisesti koulujen ja/tai kunnan kotisivuilla.
Lukuvuoden alussa tiedotetaan huoltajille ja oppilaille arvioinnin periaatteet ja käytänteet. Opettajat käyvät oppilaiden kanssa jokaisessa oppiaineessa läpi arvioinnin kohteena olevat tavoitteet jokaisena lukuvuotena. Lukuvuoden aikana tiedotetaan huoltajille oppilaan opinnoista, työskentelystä ja käyttäytymisestä suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Käyttäytymisen arviointi
Vuosiluokilla 1-3:
Käyttäytymistä arvioidaan luokilla 1-3 sanallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Lisäksi käyttäytymistä arvioidaan arviointikeskusteluissa. Käyttäytymisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:
Hyvien tapojen taidot
hyvien tapojen noudattaminen, kiittäminen, tervehtiminen, kohtelias ja asiallinen kielenkäyttö
anteeksipyytäminen ja -antaminen, oman erehdyksen myöntäminen, erimielisyyksien sopiminen
auttaminen, toisten ohjaaminen ystävällisesti ja kohteliaasti
hyvät ruokailutavat
Toisten huomioon ottamisen taidot
toisten huomioon ottaminen, heidän mielipiteidensä arvostaminen, toisten kuunteleminen
oman toiminnan ja käyttäytymisen hallinta ja säätely, vuoron odottaminen
vastuun kantaminen omasta osuudesta yhteisessä työssä, toisten työn arvostaminen, omien mielipiteiden ja oikeuksien puolustaminen rakentavasti
aktiivisuus ja osallistuminen
Sääntöjen noudattamisen taidot
koulun sääntöjen noudattaminen, rauhoittuminen tunnin alussa, viittaaminen, paikalla pysyminen oppitunneilla, työrauhan ylläpitäminen
toisen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden takaaminen, rehellisyys
Vuosiluokilla 4-9:
Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistuksessa numeroilla 4-10. Vuosiluokilla 7-9 käyttäytymistä arvioidaan neljä kertaa lukuvuodessa numeroilla 4-10 jokaisessa jaksotodistuksessa. Käyttäytymistä ei arvioida päättötodistuksessa. Pyydettäessä käyttäytymisen arvosanasta saa erillisen liitteen.
Hyvän käyttäytymisen tavoitteena vuosiluokilla 4-9 on, että oppilas
- noudattaa järjestyssääntöjä
- toimii rehellisesti ja ystävällisesti
- ei kiusaa
- ottaa huomioon toiset ihmiset ja auttaa tarvittaessa
- antaa toisille työrauhan
- saapuu ajoissa oppitunneille ja koulun tilaisuuksiin
- ottaa huomioon sekä oman että muiden kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden
- pitää huolta omista, luokan ja koulun yhteisistä tavaroista ja tiloista
Arvosanojen kriteerit
Erinomainen (10)
Oppilas
• käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti muita kohtaan.
• on rehellinen.
• auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita.
• luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
• huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti.
• noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.
Kiitettävä (9)
Oppilas
• tulee toimeen muiden kanssa.
• on rehellinen.
• asennoituu myönteisesti koulutyöhön.
• ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.
• huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti.
• noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.
Hyvä (8)
Oppilas
• tulee yleensä toimeen muiden kanssa.
• on yleensä rehellinen.
• huolehtii omalta osaltaan työrauhasta.
• huolehtii yleensä ympäristöstä ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä.
• noudattaa yleensä sääntöjä ja hyviä tapoja.
Tyydyttävä (7)
Oppilas
• on usein vaikeuksissa muiden kanssa.
• saattaa käyttäytyä vilpillisesti.
• häiritsee työrauhaa.
• suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin.
• noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti.
Kohtalainen (6)
Oppilas
• on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa.
• käyttäytyy vilpillisesti.
• laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
• häiritsee työrauhaa usein.
• suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin.
Välttävä (5)
Oppilas
• ei tule toimeen muiden kanssa.
• syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin.
• halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.
• estää muiden työskentelyn.
• ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista.
Heikko (4)
Oppilas
ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa
ei sopeudu kouluympäristöön
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Vuosiluokalta toiselle siirrytään, kun on saavutettu vuosiluokalle asetetut tavoitteet oppiaineissa. Mikäli tavoitteita ei ole hyväksytysti suoritettu, korvaavista toimista sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppilas voi osoittaa saavuttaneensa jossakin oppiaineessa ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Aikataulu ja suoritustapa määritellään yksilöllisesti. Aikataulu voi olla esimerkiksi lukuvuoden koulutyön aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä kesäkuun loppuun mennessä.
Mikäli oppilas on saanut jossakin oppiaineessa hylätyn suorituksen, varataan hänelle lukuvuoden päätyttyä mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot yksilöllisesti sovitulla tavalla. Näyttö annetaan pääsääntöisesti sille opettajalle, joka on hylännyt suorituksen.
Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella viimeistään puolessa välissä lukuvuoden opintoja esimerkiksi oppimiskeskustelujen yhteydessä huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Toimenpiteet kirjataan Wilmaan.
Mikäli opettajat havaitsevat, että oppilaan suoritukset sopimuksista huolimatta eivät tule täyttämään oppiaineen vuosiluokkaistettujen tavoitteiden vähimmäiskriteereitä, he tiedottavat huoltajaa ja oppilasta mahdollisesti hylätyksi tulevasta oppiainesuorituksesta. Tästä tiedotetaan Wilmassa niin ajoissa, että oppilaalla on vielä mahdollisuus yritteliäisyydellä ja tukitoimien avulla nostaa arviointi hyväksytyksi.
Mikäli oppilas ei hyväksytysti suorita sovittujen oppiaineiden tavoitteita tai seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen ei ole hänen yleisen koulumenestyksensä kannalta tarkoituksenmukaista, hänet jätetään luokalle. Perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta päätetään, kun oppilaskohtainen tuki ei riitä tai oppilas saavuttaa oppiaineelle asetetut tavoitteet muulla tavalla. Oppilaalle laaditaan suunnitelma opinnoissa etenemiseksi tavoitekokonaisuuksittain. Tavoitteet ja suoritukset kirjataan opetuksen järjestäjän käytössä olevaan järjestelmään. Suorituksia tarkastellaan vähintään lukuvuosittain.
Perusopetuksen luokkien 1-6 osalta noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista opinnoissa etenemistä. Tarkennetaan seuraavasti:
1. Lukuvuoden aikana käydään arviointikeskustelu, jossa arvioidaan opinnoissa etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 osalta tarkennetaan seuraavasti:
Lukuvuosi koostuu neljästä jaksosta, joiden päättyessä annetaan jaksotodistus. Jaksotodistuksessa arvioidaan jakson lopuksi päättyneet opinnot. Jaksotodistuksessa arvioidaan vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppiaineiden päättyneet yhden vuosiviikkotunnin laajuiset oppimäärän opinnot. Lisäksi jaksotodistuksessa arvioidaan päättyneet yhden ja alle yhden vuosiviikkotunnin laajuiset oppimäärän opinnot.
Oppilas siirretään vuosiluokalta, jos hän on suorittanut kunkin oppiaineen ko. vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti.
Lukuvuoden päättyessä enintään kolmessa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa hylätyn suorituksen saanut oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, kun hän on suorittanut hyväksytysti hylätyt lukuvuositodistuksen oppimäärät tai lukuvuositodistuksessa mainitut hylätyt oppimäärän osa-alueet. Jos oppilas ei saa suoritettua kaikkia hylättyjä lukuvuositodistuksessa mainittuja oppimääriä tai oppimäärän osa-alueita, hän jää vuosiluokalleen.
Lukuvuoden päättyessä vähintään neljän oppiaineen hylätyn oppimäärän suorituksen saanut oppilas jää suoraan vuosiluokalleen.
Oppilaalla on erityisestä syystä mahdollisuus antaa lisänäyttöä tai yrittää korottaa jaksotodistuksen tai lukuvuositodistuksen arvosanaa yhden kerran erillisessä näytössä. Korottamismahdollisuus on vain saman lukuvuoden aikana, jolloin oppimäärä tai sen osa-alue on suoritettu. Erillinen näyttö järjestetään kolmannen jakson aikana ja lukuvuoden päätyttyä
Mikäli oppiaineen oppimäärä tai sen osa-alueen suoritus uhkaa tulla hylätyksi, lähettää kyseisen oppiaineen opettaja opintojen aikana nelosvaroituksen. Nelosvaroitus sisältää ne tehtävät, mitkä vähintään on suoritettava oppiaineen arviointiin mennessä, jotta oppilas välttää hylätyn arvosanan. Opettaja harkitsee ajankohdan niin, että oppilaalla on varoituksen saatuaan todelliset mahdollisuudet saada hyväksytty suoritus.
Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta tiedottaa hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajaa ja oppilasta sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.
Perusopetuksen päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Perusopetuksen päättötodistuksessa vähintään kahden vuosiviikkotunnin yhtenäisen oppimäärän valinnaisaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa.
Muiden kuin taito- taideaineiden alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineiden suorituksesta on maininta ”hyväksytty” kyseisen oppiaineen kohdalla vuosiviikkotunteineen.
Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Ne valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä sekä arvio joko numeroarvosanana tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Päättöarviointi perustuu valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin sekä oppimisprosessin aikana tapahtuneeseen kehittymiseen ja työskentelyyn.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityiseen tutkintoon voivat osallistua ne kotiopetuksessa olevat lapset ja nuoret, joiden oppivelvollisuuden edistymisestä vastaavat heidän huoltajansa. Tällöin huoltaja pyytää kirjallisesti kotiopetuksessa olevalle oppilaalle opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan sanallinen tai numeroarvosanat osaamisen tasosta sen mukaan, mikä on kyseisen vuosiluokan käytäntö lukuvuositodistuksen antamisessa.
Jos huoltaja haluaa, että hänen lapsensa saa todistuksen oppimäärän suorittamisesta tai osittain suoritetusta oppimäärästä tai perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta, tällöin oppilas osallistuu osaamisen arviointiin suorittamalla kokeita sekä erilaisia suullisia ja kirjallisia näyttöjä osaamisestaan oppiaineiden opettajan antaman ohjeen mukaan. Tilaisuus osaamisen näyttämiseen järjestetään lukuvuoden lopussa. Tutkinnossa tutkiva opettaja arvioi osaamisen tason suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin.