Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Paikallisesti päätettävät asiat
6.13 Paikallisesti päätettävät asiat
6.13.1 Yhteistyö huoltajien kanssa ja arvioinnista tiedottamisen muodot
Arviointi on oppilaan oppimista ja työskentelyä edistävää sekä käyttäytymistä ohjaavaa jatkuvaa ja monipuolista oppilaan, opettajan ja huoltajan välistä vuorovaikutusta. Yhteistyötä huoltajien kanssa pidetään tärkeänä. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä, sekä niistä tiedotetaan huoltajia lukuvuosisuunnitelmassa ja Wilman kautta. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.
Iin kunnassa huoltajille tarjotaan joka luokalla mahdollisuutta osallistua tavoitekeskusteluun, jossa oppilaan koulunkäynnille asetetaan tavoite. Keskustelun tarkoituksena on edistää oppilaan oppimista ja hyvinvointia. Keskustelun tarkoituksena on arvioida yhdessä oppilaan kanssa hänen edistymistään ja suunnitella mahdollisesti tarvittavia tukitoimia. Tavoitekeskusteluun osallistuu oppilas, luokanopettaja tai luokanvalvoja sekä halutessaan myös huoltaja. Tavoitekeskustelu kirjataan Wilman lomakkeelle. Tavoitekeskustelu pohjautuu oppilaan vahvuuksien ja taitojen arviointiin sekä kehittymistavoitteiden laatimiseen. Niiden oppilaiden osalta, joiden huoltajat eivät ole osallistuneet tavoitekeskusteluun, kirjataan tavoitekeskustelu kuitenkin Wilmaan yhdessä oppilaan kanssa.
Vuosiluokilla 1.-6. tavoitekeskustelu käydään syksyllä elo-syyskuussa ja keväällä tammikuussa. Vuosiluokilla 7.- 9. tavoitekeskustelu käydään oppilaan ja luokanvalvojan kanssa. Keskustelussa pohditaan oppilaan tavoitteita, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lisäksi yläkoulussa aineenopettajan kanssa käytävät ainekohtaiset keskustelut lukukauden lopussa tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden syventyä omaan oppimiseensa ja arvosanan muodostumiseen. Oppilas voi pohtia omaa kehittymistään ja arvioida, miten hyvin hän on saavuttanut asetettuja tavoitteita. Keskustelun pohjana toimivat oppilaan itsearviointi ja oppilaan monipuoliset näytöt.
Keväällä kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävässä oppimisen arvioinnissa keskitytään siihen, miten oppilas on kehittynyt ja edistynyt oppimisessaan alakoulun aikana. Laaja arviointi on tärkeä osa oppilaan siirtymistä yläkouluun. Nivelvaihekeskustelussa opettaja, oppilas ja huoltaja käyvät yhdessä läpi oppimisen onnistumisia, haasteita ja tavoitteita. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen ja sosiaaliset taidot. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana sekä vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, mutta miettiä myös oppilaan mahdollisesti tarvitsemaa tukea ja ohjausta yläkouluun siirryttäessä. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Keskustelun tarkoituksena on varmistaa, että oppilaan siirtyminen yläkouluun tapahtuu mahdollisimman sujuvasti ja tukee oppilaan yksilöllistä kehitystä. Keskustelun pääkohdat kirjataan Wilman nivelvaihelomakkeelle.
Arvioinnin vuosikello
Lukuvuoden aikana oppimista arvioidaan formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin keinoin. Näiden arviointikeinojen avulla oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa oppilaan opintojen edistymisestä. Iissä vuosiluokittain tehtävä arviointi on koottu vuosikelloon, joka on paikallisen opetussuunnitelman liitteenä. Käyttäytymisen arvioinnista huoltajia tiedotetaan lukukausittain todistusten jaon yhteydessä. Arvioinnin vuosikello on opetuksen lukuvuosisuunnitelman rinnalla kulkeva aikataulu. Arvioinnin vuosikellosta ilmenee opetuksessa käytettävän arvioinnin toteutumistavat sekä ajankohdat.
6.13.2 Arvioinnin tehtävät
Iin kunnan arvioinnin mallissa oppilas osallistuu arviointiin oppimisprosessinsa alusta alkaen. Hänelle tarjotaan mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan ja sen kehittymistä eri tavoin. Tavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan kanssa sekä syksyllä että kevätlukukauden alussa.
Arviointipalautetta annetaan lukuvuoden aikana. Palautteen antaminen on vuorovaikutteista ja vastavuoroista opettajan ja oppilaan välillä. Arviointi on oppimisen edistymistä ohjaavaa suullista tai kirjallista palautetta. Oppilaan ja opettajan välisiä keskusteluja käydään oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisissa kohdissa tavoitekeskustelujen yhteydessä sekä laajempana kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävässä nivelvaiheen arvioinnin yhteydessä. Arviointi on lukuvuoden tavoitteisiin perustuvaa osaamisen tason kuvaamista.
Oppimisen arvioinnilla ohjaltaan, tuetaan ja kannustetaan oppilaan opiskelua sekä kehitetään hänen itsearviointitaitojaan. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja realistista, opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden mukaista. Suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Oppilaan tulee alusta saakka saada oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan.
Yhtenä arviointitapana voidaan käyttää vertaisarviointia, jossa oppilaat arvioivat toistensa osaamista tai työtä ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti. Tämän tarkoituksena on kehittää oppimisen taitoja, arviointiosaamista ja auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Vertaisarviointi toteutetaan opettajan ohjauksessa ja turvallisessa ilmapiirissä.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä.
Formatiivinen ja summatiivinen arviointi
Iin kunnassa käytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin työvälineenä Wilmaa ja kunnassa sillä hetkellä käytössä olevaa sähköistä työkalua. Työskentelyn arviointi on osa oppimisprosessia, joka auttaa oppilasta ymmärtämään oppimisen edistymistä. Formatiivinen arviointi keskittyy oppimisprosessin aikana tapahtuvaan arviointiin. Tavoitteena on antaa palautetta, joka auttaa oppilasta kehittämään taitojaan ja ymmärrystään oppijana. Arvioinnin keinoina voi olla kokeet, ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat. Formatiivisessa arvioinnissa voidaan käyttää myös muita dokumentointikeinoja, joilla pystytään monipuolisesti kuvaamaan ja tulkitsemaan oppilaan edistymistä. Arviointi voi olla myös vertaisarviointia.
Summatiivinen arviointi tapahtuu oppimisjakson tai lukukauden lopussa. Arvioinnin osalta Wilmassa annetaan tietoa oppilaan arvioitavista suorituksista esimerkiksi testi- ja koearvosanoina. Arviointimenetelminä voidaan käyttää myös projekteja, esityksiä tai muita suorituksia, jotka mittaavat oppilaan tietoja ja taitoja. Summatiivinen arviointi kuvaa sanallisesti ja/tai numeerisesti oppilaan sen hetkistä osaamista suhteessa opetussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Todistusarviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan suoriutumisesta lukukauden ja -vuoden päätteeksi.
Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista eli jatkuvaa oppimisen edistymisen havainnointia ja seurantaa. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Kaikille oppiaineille asetetaan selkeät arvioinnin tavoitteet, jotta oppilaat ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja miten heidän oppimistaan arvioidaan. Formatiivisen arvioinnin tarkoituksena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää itsearvioinnin taitoja. Oppilas oppii myös ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa.
Osa formatiivisesta arvioinnista on tuntimerkinnät. Lukuvuoden aikana oppilas käyttää formatiivista sähköistä työkalua, jossa hän itse arvioi omaa oppimistaan ja tavoitteiden saavuttamista. Huoltajat pystyvät seuraamaan formatiivisen arvioinnin kulkua lukuvuoden aikana. Tavoitekeskustelut ovat myös osa formatiivista arviointia ja niissä painotetaan työskentelytaitojen edistymistä.
Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
Työskentelyn arviointi
Työskentelytaitojen arvioinnissa korostetaan yhdessä työskentelemisen taitoja ja oppilaan vastuunottoa omasta roolistaan. Työskentely arvioidaan osana oppiaineessa tehtävää arviointia osana oppiaineen arviointia.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytyminen arvioinnin tavoitteen kohteena on oppilaan hyvä ja toiset huomioon ottava käyttäytyminen. Vuosiluokalla 1. – 3. käyttäytymisen arvioinnille on asetettu tavoitteet ja arviointiperusteet hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle. Näiden luokkien arvioinnissa sanallisessa arvioinnissa käytetään viisitasoista arviointiasteikkoa. Asteikossa on neljä hyväksyttyä ja yksi hylätty arvio. Sanallinen arvio saavutetaan hyväksytyllä arvosanalla.
Vuosiluokilla 4. – 9. käyttäytymisen arvioinnille on asetettu kriteerit, ja niiden perusteet kuvataan käyttäytymisen arviointikriteeristön liitteessä. Käyttäytymisen arviointikriteerit ovat paikallisen opetussuunnitelman liitteenä.
Valinnaisaineiden arviointi
Valinnaisaineita arvioitaessa arviointi tapahtuu ”hyväksytty”-/”hylätty”-asteikolla silloin, kun valinnaisainetta opiskellaan yksi vuosiviikkotunti ja numeroarviointina kaksi vuosiviikkotuntia opiskeltaessa. (10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyttävä, 6 kohtalainen, 5 välttävä, 4 hylätty). Jos oppilas vaihtaa valinnaisainettaan toiseen (erityisen painava peruste), tulee keskeytyneestä valinnaisesta merkintä O eli osallistunut, jos hän on suorittanut opintoja alle 2 vvt. Vähintään 2 vvt opinnoista tulee numeroarviointi.
Arviointi lukuvuoden päättyessä
Oppilaat saavat sekä välitodistuksen että lukuvuositodistuksen 1. – 9. luokilla. Ensimmäisellä vuosiluokalla välitodistus käydään arviointikeskusteluna tammi-joulukuussa ja keväällä oppilaat saavat lukuvuositodistuksen. Vuosiluokkien 1. – 2. sanallinen arviointiasteikko on viisitasoinen, joista neljä on hyväksyttyä ja yksi hylätty arvio. Kolmannella vuosiluokalla syksyllä on sanallinen arviointi ja keväällä numeerinen arviointi. Vuosiluokilla 4. - 9. oppilaat saavat numeerisen arvioinnin. Käyttäytymistä arvioidaan vuosiluokilla 1. – 2. ja 3. vuosiluokan syksyllä sanallisesti ja muilla vuosiluokilla numeerisesti. Iin kunnan käyttäytymisen arvioinnin kriteerit tulostetaan oppilaille lukukausittain todistusten annon yhteydessä.
Niistä oppiaineista, joita ei arvioida viisiportaisella sanallisella arviointiasteikolla, arvioinnissa näkyy, onko suoritus hyväksytty vai hylätty. Iin kunnan todistuskaavakkeet ovat liitteenä. Vuosiluokalla 4. – 9. voidaan arvioinnissa hyödyntää liitettä, joka tukee oppiaineen numeroarvioinnin perusteita (liite 11). Tähän liitteeseen sisältyy myös työskentelyn arvioinnin pohja.
Oppilas, jolla on rajattu oppiaineopiskelu, toimitaan Iin kunnassa sovittujen todistuskaavakkeiden mukaisesti. Rajattujen oppiaineiden seuranta ja arviointi toteutetaan oppilaalle luotujen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Tällöin arviointi on sanallista, ja todistuksen tulee *-merkintä.
Oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittaisen opetuksen mukaisesti, saavat sanallisen lukuvuosiarvioinnin. Arviointi perustuu aina oppilaan toiminta-alueittain laadittuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.
Lukuvuoden aikana opettajan tehtävänä on tiedottaa oppilaita ja huoltajia oppilaan osaamisen tasosta ja nykytilasta siten, että oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa tasoon vielä perusopetuksen aikana. Oppiaineiden osalta käsitellään oppilaan edistyminen suhteessa päättöarviointiin. Jokaisen oppilasta opettavan opettajan ohjauksen merkitys palautteenannossa on tärkeä.
Jos oppilas ei osallistu opetukseen, kokeisiin eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia oman vuosiluokkansa oppisisällöistä, hän saa hylätyn arvosanan 4 lukuvuositodistukseen. Mikäli oppilas on luvattomasti poissa, eikä hän muilla tavoin pysty osoittamaan omaa osaamistaan, on se peruste hylätylle arvosanalle. Hylätystä arvosanasta on ilmoitettava oppilaalle ja huoltajalle hyvissä ajoin. Samalla tulee ilmoittaa, millä keinoilla numero 4 on vältettävissä. Hylätyn arvosanan oppilas voi suorittaa lukuvuoden päätteeksi ehdoilla.
Jos yläkoulun oppilas ei saa suoritettua vaadittavia opintoja ja/tai hänelle jää puuttuvia suorituksia, arvioidaan kyseinen aine K-merkinnällä. Ainetta opettava opettaja huolehtii puuttuvien suoritusten kontrolloinnin ja arvioinnin. K-merkintää ei laiteta, jos ainetta on opiskeltu vasta 3. jaksosta alkaen.
Iin kunnan käytössä olevat arviointikriteerit ja todistuspohjat löytyvät paikallisen opetussuunnitelman liitteinä ja ovat nähtävillä kunnan kotisivuilla.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. Rajattuja oppiaineita opiskelevan oppilaan päättötodistukseen kirjataan *-merkinnän lisäksi arvosana 5.
Päättöarvosanan muodostuminen
Päättöarvosanan muodostuminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostumisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu. Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. Näihin tavoitteisiin perustuva osaamisen taso tulee arvioida käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan myös päättöarvioinnissa. Käyttäytymisen arviointia ei merkitä 9. luokan päättötodistukseen.
Erityisen tutkinnon suorittamisen toimintatavat
Perusopetuksen erityisen tutkinnon toimintatavat liittyvät tilanteisiin, joissa oppilaalle järjestetään poikkeuksellisia arviointikäytänteitä tai tutkintoja esimerkiksi silloin, kun oppilas ei voi osallistua tavanomaisiin kokeisiin tai arviointiin vamman, sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi. Erityisiä syitä ovat esimerkiksi elämäntilanne ja kielitaidon puute. Tässä tilanteessa noudatetaan erityisiä toimintatapoja, jotka turvaavat yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin.
Tutkintotodistus laaditaan aina tapauskohtaisesti, ja se voi olla
1. todistus oppiaineen oppimäärän suorittamisesta.
2. todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.
3. todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
6.13.3 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Opintojen eteneminen vuosiluokittain
Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuottansa koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty, eikä hän suorita oman vuosiluokan tavoitteita.
Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee siitä tiedottaa hyvissä ajoin lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.
Ennen päätöstä luokalle jättämisestä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia. Koulukohtaisesti päätettävät näytöt järjestetään ennen lukuvuoden päätyttyä niin, että luokanopettaja tai aineenopettaja antaa oppilaalle selkeät ohjeet näyttöön osallistumisesta.
Jos mahdollisuus erillisiin näyttöihin annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän opinnot, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.
Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Oppilas voi edetä opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissaan etenevä oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki hänen suunnitelmaansa kuuluvat opinnot ja hyväksytyksi suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit oppiaineittain. Kesken olevien tavoitekokonaisuuksien arviointia ei merkitä lukuvuositodistukseen.
Yläkoulussa käytetään kesken olevien oppiaineiden osalta K-merkintää. Kesken olevalla oppiaineella tarkoitetaan tavoitekokonaisuuksittain edetessä oppiainetta, jonka sisältöjen opiskelu on aloitettu ja jonka sisällöt ovat kesken vuosiluokan tavoitteisiin nähden sekä oppiainetta, jonka sisältöjen opiskelua ei ole aloitettu, mutta jonka opiskelu olisi kuulunut suorittaa vuosiluokkansa tahtiin edetessään.
Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppiaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin seuraavalle vuosiluokalle.
Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan kirjataan kaikki suoritettujen osakokonaisuuksien arvioinnit kuten esimerkiksi kokeiden ja muiden arvioitavien suoritusten arvosanat. Kirjauksista vastaa kunkin oppiainekokonaisuuden nimetty vastuuhenkilö.
Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää vuosiluokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä vuosiluokalta raukeaisivat. Tavoitekokonaisuuksittain etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.