Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Koulussa formatiivinen arviointi on arjen työkalu. Jatkuvan, formatiivisen arvioinnin avulla opettajat pystyvät yhdessä oppilaidensa kanssa räätälöimään kullekin oppilaalle sopivia yksilöllisiä oppimisen polkuja. Formatiivisen arvioinnin keinoin opettajat sanoittavat ja konkretisoivat oppilaiden onnistumisia ja vahvuuksia.

Formatiivinen arviointi luo lähtökohdan oppimisen edistymiselle. Formatiivisen arvioinnin tavoitteena on olla oppilasta motivoivaa ja oppimista ohjaavaa.

Koulussa oppiminen ja kuntoutuminen rakentuvat oppilaan taitojen ja konkreettisten tavoitteidensa pohjalle. Oppilaan oppimiseen ja käytökseen liittyvät tavoitteet sovitaan yhteisesti hoito- ja kasvatussuunnitelmaneuvotteluissa. Näihin tapaamisiimme osallistuvat oppilas, huoltajat, erityisluokanopettaja, psykologi/erityistyöntekijä ja sosiaalityöntekijä. Yhdessä sovitut tavoitteet kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin.

Oppilaiden huoltajien kanssa pyritään järjestämään yhteisiä tapaamisia lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi huoltajia pidetään ajan tasalla oppilaan oppimisen edistymisestä Wilman välityksellä, vanhempainilloissa tai olemalla heihin suoraan yhteydessä.

Summatiivinen arviointi

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistukseen sisältyy käyttäytymisen arviointi. Oppilaalle annettava lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokat 3-6

3. vuosiluokalla oppimisen arviointi on sanallista. 4.luokasta eteenpäin arviointi annetaan numeroin. Tarvittaessa oppilaan arviointia täydennetään sanallisesti.

Kuudennen vuosiluokan lopulla arvioinnin pääpaino on oppilaan oppimisen edistymisen lisäksi työskentelytaidot sekä oppimisen taitojen arviointi. Oppilaalle annettavassa lukuvuositodistuksessa ilmenee, miten oppilas on saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet. Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaalle annetaan myös muuta ohjaavaa palautetta. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Nivelvaiheen arviointiin osallistuu oppilaan lisäksi hänen opettajansa ja huoltajansa.

Vuosiluokkien 7- 9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaidemme arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnin yleiset periaatteet Valtion koulukodin koulussa

Valtion koulukodin koulussa arviointi tukee oppilaan kasvua, hyvinvointia ja oppimisprosessia. Se perustuu yhdenvertaisiin ja avoimiin periaatteisiin, mutta huomioi yksilöllisesti oppilaan tarpeet. Tämä mahdollistaa oppimisen tukemisen myös haastavissa elämäntilanteissa, varmistaen oppilaan oikeuden opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön.

Valtion koulukodin koulussa arviointi tukee oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia vaativan sijaishuollon oppilaiden kohdalla. Arviointi rakentuu seuraaville periaatteille:

• Yhdenvertaisuus: Kaikki oppilaat saavat tietää oppimisen tavoitteet ja arvioinnin perusteet. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein.

• Avoimuus ja yhteistyö: Arviointi tukee oppilaan opintojen hahmottamista, vahvuuksien tunnistamista ja kannustamista. Se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulun, kotien ja opiskeluhuollon kanssa.

• Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus: Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Opettajat käyttävät eri menetelmiä osaamisen osoittamiseen, ja oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa.

• Tavoitteisiin ja kriteereihin perustuva arviointi: Oppilaan oppimista arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.

Arviointi vaativan sijaishuollon oppilaiden opetuksessa

Vaativan sijaishuollon oppilaiden arvioinnissa huomioidaan traumatausta, elämänhallinnan haasteet, riippuvuudet ja rikoksilla oireilu, jotka vaikuttavat oppimiseen. Arvioinnin käytännöt mukautetaan tukemaan oppilasta:

Erityisjärjestelyt: Terveydentila ja oppimisen tuen tarpeet huomioidaan arvioinnissa, ja oppilaalle tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamisensa.

Yksilölliset tavoitteet: Rajatun oppimäärän mukaan opiskelevien suorituksia arvioidaan heidän henkilökohtaisessa tuen suunnitelmassaan määriteltyjen tavoitteiden perusteella.

Kielitietoisuus: Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnissa huomioidaan opetuskielen hallinta ja mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti kielivarantoaan hyödyntäen.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Oppimisen ja osaamisen lukuvuoden aikainen arviointi Valtion koulukodin koulussa

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi osana oppimista

Työskentelyä arvioidaan oppiaineiden yhteydessä, ei erillisenä osa-alueena. Arvioinnissa huomioidaan itsenäinen ja yhteisöllinen työskentely, kyky suunnitella ja arvioida omaa tekemistä sekä vastuullinen toiminta ja vuorovaikutustaidot.

Oppilaan työskentelyyn liittyvät erityistarpeet kirjataan oppilaskohtaisen tuen suunnitelmaan, jotta ne voidaan huomioida arvioinnissa. Vaativan sijaishuollon oppilailla työskentelytaidot kehittyvät yksilöllisesti, ja arviointikäytännöt mukautetaan heidän tarpeidensa mukaan.

Valtion koulukodin koulussa arviointi tukee oppilaan oppimista ja hyvinvointia, vahvistaen hänen koulupolkuaan ja edistäen kasvua vastuulliseksi toimijaksi.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymiseen liittyvät oppilaan erityistarpeet kirjataan oppilaskohtaiseen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, jotta ne voidaan huomioida käyttäytymisen arvioinnissa. Koulussa tuetaan toivottua käytöstä opettamalla ja mallintamalla oppilaille tunne- ja sosiaalisia taitoja erilaisissa päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Kaikki koulukodissa työskentelevät työntekijämme sitoutuvat oppilaiden hyvän käytöksen tukemiseen pitämällä kiinni yhteisesti sovituista käytänteistä.

Käyttäytymisen arvioinnilla ohjataan oppilasta hyvään käyttäytymiseen. Käyttäytymisen arvioinnin kohteena on se, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja yhteisönsä sekä noudattaa yhteisesti sovittuja käyttäytymisen periaatteita. Oppilaan käyttäytymistä arvioidessa, tulee olla tarkka siitä, ettei arvioinnin kohteena ole oppilaan persoona, temperamentti tai jokin henkilökohtainen ominaisuus. Tästä syystä koululla on selkeät ohjeet siitä, kuka suorittaa arvioinnin ja mitä asioita arvioidaan. Koulun opetussuunnitelmaan on laadittu tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle.

Käyttäytymisen arvioinnin arviointiperusteet:

Erinomainen (10)

Oppilas käyttäytyy huomaavaisesti ja ystävällisesti muita kohtaan, on rehellinen, luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä, huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti, noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Kiitettävä (9)

Oppilas tulee toimeen muiden kanssa, on rehellinen, asennoituu myönteisesti koulutyöhön, ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä, huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti, noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Hyvä (8)

Oppilas tulee yleensä toimeen muiden kanssa, on yleensä rehellinen, huolehtii omalta osaltaan työrauhasta, huolehtii pääsääntöisesti ympäristöistä ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä, noudattaa pääsääntöisesti sääntöjä ja hyviä tapoja.

Tyydyttävä (7)

Oppilas on usein vaikeuksissa muiden kanssa, saattaa käyttäytyä vilpillisesti, häiritsee työrauhaa, suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin, noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti.

Kohtalainen (6)

Oppilas on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa, käyttäytyy vilpillisesti, laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä, häiritsee työrauhaa usein, suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin.

Välttävä (5)

Oppilas ei tule toimeen muiden kanssa, syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin, halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä, estää muiden työskentelyn, ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista.

Käyttäytymisen arviointia ei merkitä ero- eikä päättötodistukseen. Huoltajan kirjallisesta pyynnöstä voidaan antaa erillinen liite, josta ilmenee käyttäytymisen arvosana.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Oppilaalle laadittu oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma toimii oppimisen ja arvioinnin pohjana. Koulun opettajat keskustelevat säännöllisesti oppilaan, huoltajien, omaohjaajien ja sosiaalityöntekijänsä kanssa oppilaalle asetetuista tavoitteista, arvioinnin perusteista, periaatteista ja käytänteistä.

Jos oppilaan opiskelun etenemisessä ilmenee suuria muutoksia tai koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, keskustellaan oppilaan, huoltajien ja omaohjaajan sekä sosiaalityöntekijän kanssa tilanteesta ja sovitaan yhteiset tukitoimet.

Mikäli oppilaalla on ollut lukuvuoden aikana huomattavia poissaolojaksoja, on hänellä mahdollisuus osoittaa osaamisensa poissaolon aikana kertyneistä suorittamattomista opinnoistaan lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa tenttien. Suoritettavien osien määrä arvioidaan aina yksilöllisesti siten, että opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat kokonaisuudessaan oppiainetavoitteiden lisäksi. Suoritusmahdollisuutta suunniteltaessa huomioidaan, että oppilaat saavat osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä monipuolisesti tavoilla, joilla saadaan parhaiten tiedot ja taitonsa esille. Oppilaan tilanne huomioidaan ja arvioidaan moniammatillisesti.

Lukuvuoden päättyessä oppilaat saavat todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyvät seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät.

Tavoitekokonaisuuksittain etenevissä opinnoissa opiskeleva oppilas

Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä tarkoitetaan, että oppilas opiskelee hänelle laaditun suunnitelman mukaisesti yhdessä tai useammassa oppiaineessa tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokittain etenemisen sijaan. Opetuksen järjestäjä tekee hallintopäätöksen perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta.

Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa eteneminen mahdollistaa sekä nopeamman että hitaamman etenemisen yhden tai useamman oppiaineen jonkun tavoitteen tai joidenkin tavoitteiden osalta. Jos oppilas opiskelee omaa vuosiluokkaansa nopeammin, tavoitekokonaisuuksissa voi olla ylemmän tai ylempien vuosiluokkien tavoitteita. Jos oppilas etenee opinnoissaan omaa vuosiluokkaansa hitaammin, tavoitekokonaisuuksissa voi olla edeltävän vuosiluokan tai edeltävien vuosiluokkien tavoitteita.

Tavoitekokonaisuudet laaditaan pääsääntöisesti vuosiluokkajaksojen 1–2, 3–6 ja 7–9 tavoitteiden mukaisesti. Vuosiluokkajakson aikana oppilas, joka opiskelee oman vuosiluokkansa edeltävän vuosiluokan tai edeltävien vuosiluokkien tavoitteita, voi siirtyä vuosiluokalta seuraavalle. Kunkin vuosiluokkajakson päätteeksi oppilaalla tulee olla pääsääntöisesti saavutettuina kyseisen jakson tavoitteet. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenevä oppilas opiskelee ensisijaisesti oman vuosiluokkansa mukana.

Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenemistä voidaan hyödyntää myös silloin, kun oppilas siirtyy perusopetukseen opiskeltuaan ulkomailla tai perusopetukseen valmistavassa opetuksessa.

Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenevälle oppilaalle laaditaan suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan tavoitekokonaisuudet, niiden sisällöt, opinnoissa eteneminen ja oppilaan arvioinnin periaatteet.

Vuosiluokkien 3-6 ja 7-9 nivelvaiheissa oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissaan etenevä oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki hänelle laadittuun suunnitelmaan kuuluvat opinnot. Hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit kirjataan oppiaineittain lukuvuositodistukseen. Todistuksen lisätietoja-kohtaan merkitään, minkä vuosiluokan suorituksista on kyse niissä oppilaineissa, joissa oppilas etenee tavoitekokonaisuuksittain. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin seuraavalle vuosiluokalle.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Valtion koulukodin koulun oppilaat etenevät usein opinnoissaan epätasaisesti ja hitaammin kuin vuosiluokittain etenevät oppilaat. Syynä tähän on sijoituksen syynä olevat erityiset tilanteet ja koulunkäyntikyvyn lasku. Oppilaan edun mukainen opetuksen järjestäminen ja opintojen etenemisen varmistaminen taataan näissä tilanteissa tavoitekokonaisuuksittain etenevällä opiskelulla. Hitaammin etenevien opintojen lisäksi voidaan tavoitekokonaisuuksittain etenevää opiskelua hyödyntää myös koulunkäyntikyvyn lisäännyttyä nopeammalla opintojen etenemisellä. Joustavuus opintojen järjestämisessä lisää oppilaiden hyvinvointia ja koulunkäyntikykyä sekä edistää täten myös oppimista.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Valinnaiset aineet arvioidaan 3.luokan osalta sanallisesti ja vuosiluokilla 4.9. vähintään 2. vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin kriteerejä avataan oppilaille mahdollisimman varhain aiemmilla vuosiluokilla. Opettajat keskustelevat oppilaiden ja huoltajien kanssa päättöarvioinnin vaikutuksista jatko-opintoihin.

Oppilaat, joka opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin. Arvioinnissa käytetään valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kirjattuja päättöarvioinnin kriteereitä. Yleisen oppimäärän mukaan arvioitavista aineista annetaan aina numeroarviointi valtakunnallisten kriteerien mukaisesti.

Arviointia toteutetaan monipuolisilla menetelmillä, joiden tavoitteena on edistää oppilaan oppimista sekä vahvistaa oppijaminäkuvaa.

Valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat muut kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti.

Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas opiskelee perusopetuksen oppimäärän mukaisesti, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa perusopetuksen oppimäärän kaikkiin tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.

Kun oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, arvioidaan oppilaan osaamista näissä oppiaineissa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa suhteessa hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli oppimäärä on rajattu, oppilas ei voi saavuttaa välttävää osaamista eli arvosanaa 5 korkeampaa arvosanaa.

Rajattujen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden päättöarvioinnissa annetaan hyväksytystä suorituksesta numeroarvosana 5 tähtimerkinnällä.

Todistukset

Valtion koulukodin koulussa noudatetaan todistuksissa ja niiden antamiseen liittyvissä käytännöissä valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Oppilaat saavat vuosiluokilla 3-6 välitodistuksen jouluna ja lukuvuositodistuksen lukuvuoden päättyessä. Vuosiluokkien 7-9 oppilaalle annetaan jokaisen jakson päätteeksi välitodistus ja keväällä lukukauden päättyessä lukuvuositodistus.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritettua oppivelvollisuuden aikana.

Koulukodin kasvatustyön päämääränä on kuitenkin aina pyrkiä turvaamaan oppivelvollisuuden suorittaminen.

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään vuosiviikkotuntien määrää ainoastaan valinnaisista aineista.

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Vuosiluokka 3

sanallinen arviointi kaikista oppiaineista

Vuosiluokka 4-9

numeroarviointi

Vallinnaisaineet arvioidaan numeroin, jos opetusta ollut 2 vvt tai enemmän. Arviointi on sanallinen,

jos opetusta on ollut alle 2 vvt.