Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Paikallisesti päätettävät asiat
Viikin normaalikoulussa oppimisen ja osaamisen arviointia tehdään yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Heidän kanssaan keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Viikin normaalikoulussa yhteistyö on tarkemmin avattu arvioinnin vuosisuunnitelmissa (1-6 lk, 7-9 lk). Arvioinnista tiedotetaan opetussuunnitelman yhteydessä koulun kotisivuilla, oppilastietojärjestelmässä ja vanhempainilloissa.
Päättöarvioinnin kokonaisuus, valinnaisaineiden arviointi ja päättöarvioinnin todistukset toteutetaan kuten opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.8.4 todetaan.
Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle ja voidaan jättää vuosiluokalle opetussuunnitelman 6.6.1 ja 6.6.2 luvuissa linjattujen määritelmien mukaan. Vuosiluokilla 1-9 oppilaalla on mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa osa tai koko vuosiluokan suoritus kahtena erillisenä ehdollisen suorituksen päivänä. Päivät määritellään lukuvuosikohtaisesti, joista toinen on lukuvuoden päätyttyä.
Väliarviointi on lukuvuoden aikana tapahtuvaa arviointia, jonka kohteena ovat oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Väliarvioinnissa keskitytään oppilaan vahvuuksiin, oppimiseen ja siinä edistymiseen ja asetetaan tavoitteita tulevalle työskentelylle. Se perustuu yhdessä oppimiselle ja työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin, oppilaan tai oppilasryhmän tekemään vertais- ja itsearviointiin ja opettajan arviointiin. Väliarviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi keskusteluna tai muuna vuorovaikutuksena oppilaan ja oppilasryhmän kanssa sekä arviointi/kehityskeskusteluna. Lukuvuoden aikana järjestetään luokanopettajan tai -ohjaajan toimesta vähintään yksi arviointi-/kehityskeskustelu, johon kutsutaan oppilas ja hänen huoltajansa. Poikkeuksena 9.luokka, jonka aikana opinto-ohjaajat käyvät ohjauskeskustelun nuoren kanssa tulevaisuuden suunnitelmista, ja huoltaja voi tarvittaessa olla mukana keskustelussa. Arviointi- /kehityskeskusteluun voivat tarvittaessa osallistua myös aineenopettaja ja opinto-ohjaaja. Väliarviointikäytänteet tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmissa.
Lukuvuositodistuksissa arviointi on sanallista vuosiluokilla 1–3, vuosiluokilla 4–9 käytössä on numeerinen arviointi, jota voidaan täydentää tai rehtorin päätöksellä korvata sanallisella arviolla. Oppiaineen arvosana määräytyy oppilaan osaamisen perusteella. Oppiaineen arvosanaa annettaessa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman arviointikriteereitä. Todistukseen voidaan lisätä liitteitä harkitusti ja tapauskohtaisesti. Oppilaalle annetaan erotodistus, kun hän siirtyy toisen opetuksen järjestäjän ylläpitämään kouluun.
Käyttäytymisen arviointi perustuu koulun arvoihin, toimintakulttuuriin ja järjestyssääntöihin. Niiden pohjalta on määritelty seuraavat tavoitteet ja kriteerit käyttäytymisen arvioinnille:
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1-3
Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti. Arviointi perustuu perusopetuslain 29§, 35§ ja 36§, perusopetusasetuksen 18§ sekä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin.
Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Kasvatuksessa ja opetuksessa käyttäytymisen tavoitteena on, että oppilas
· käyttäytyy asiallisesti ja vastuuntuntoisesti kouluyhteisössä
· käy koulua säännöllisesti ja suorittaa annetut tehtävät ja velvoitteet
· arvostaa toisia ja on oikeudenmukainen
· toimii rehellisesti ja luotettavasti
· ylläpitää työrauhaa sekä edistää omaa ja toisten turvallisuutta.
Vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on kehittää erityisesti oppilaan koululaisen taitoja sekä yhdessä olemisen taitoja luokka- ja kouluyhteisössä. Oppilasta ohjataan käyttäytymään kohteliaasti, noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja edistämään työrauhaa.
Mikäli oppilaan käyttäytyminen ei ole tavoitteiden suuntaista, hänen käyttäytymiseensä puututaan koulun kurinpidollisilla toimilla. Oppilaan kanssa voidaan käydä mm. kasvatuskeskusteluja, joista tiedotetaan huoltajia.
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 4-6
Käyttäytyminen arvioidaan yhdellä arvosanalla. Arviointi perustuu perusopetuslain 29§, 35§ ja 36§, perusopetusasetuksen 18§ sekä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin.
Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Kasvatuksessa ja opetuksessa käyttäytymisen tavoitteena on, että oppilas
· käyttäytyy asiallisesti ja vastuuntuntoisesti kouluyhteisössä
· käy koulua säännöllisesti ja suorittaa annetut tehtävät ja velvoitteet
· arvostaa toisia ja on oikeudenmukainen
· toimii rehellisesti ja luotettavasti
· ylläpitää työrauhaa sekä edistää omaa ja toisten turvallisuutta
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 7–9
Käyttäytyminen arvioidaan yhdellä arvosanalla ja arviointi perustuu perusopetuslain pykäliin 2, 29 ja 35 sekä HY:n Viikin normaalikoulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin.
Kasvatuksessa ja opetuksessa tavoitteena on aina, että oppilas toimii vastuuntuntoisesti siten, että hän käy koulua säännöllisesti ja huolehtii kaikista koulutyössä esiin tulevista tehtävistä ja velvoitteista tunnollisesti. Tavoitteena on, että oppilas
· on rehellinen, luotettava ja vastuuntuntoinen
· ottaa huomioon toisen ihmisen
· kunnioittaa toisten perusoikeuksia
· on oikeudenmukainen
· on yhteistyöhaluinen ja yhteisvastuullinen
· edistää työrauhaa
· on huomaavainen ja auttavainen
· on oma-aloitteinen
· suhtautuu vastuuntuntoisesti työ- ja elinympäristöönsä
· ottaa huomioon sekä oman että muiden kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden.
Käyttäytymisen arvosanojen kuvaus
Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan kehitysvaihe sekä mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat tai muutokset elinoloissa. Arvosanoina käytetään asteikkoa 4-10.
10 - Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan hyvää hyvää käyttäytymistä ja hyvää ilmapiiriä.
9 - Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.
8 – Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti. Hänen käytökseensä ja kielenkäyttöönsä on jouduttu puuttumaan satunnaisesti.
7- Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti. Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä. Hänen käytökseensä ja kielenkäyttöönsä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai mahdollisesti muilla toimenpiteillä.
6 – Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.
5 – Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on erittäin epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.
4 - Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle.
Päättöarvioinnin kokonaisuus, valinnaisaineiden arviointi ja päättöarvioinnin todistukset
Päättöarvioinnin kokonaisuus, valinnaisaineiden arviointi ja päättöarvioinnin todistukset toteutetaan kuten opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.8 todetaan.
Jokainen valinnainen aine muodostaa oppimäärän, joka siten myös arvioidaan omana oppiaineenaan. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisenaineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Vuosiluokilla 7–8 annetaan välitodistus jaksojen 2. ja 3. jälkeen. Vuosiluokalla 9. välitodistus annetaan jaksojen 2., 3. ja 5. jälkeen.
Erityinen tutkinto on ajankohtainen viimeistään perusopetuksen päättövaiheessa, sillä se on huoltajan päätöksellä kotona opiskelevalle keino saada perusopetuksen päättötodistusta vastaava todistus. Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus tietyn oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, tietyn vuosiluokan oppiaineen suorittamisesta tai perusopetuksen päättötodistusta vastaavan perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.