Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Opetushallitus on päättänyt 10.2.2020 oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Opetussuunnitelmateksti otetaan sellaisenaan paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kuntakohtaiset täsmennykset tarvittaviin osuuksiin on kirjoitettu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Helsingin Montessori-koulun arviointikulttuuri perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, Opetushallituksen ohjeisiin ja montessoripedagogiikalle ominaisiin periaatteisiin ja mukailee samalla koulun sijaintikunnan Helsingin yleistä arviointikulttuuria.
Oppimisen arvioinnin tavoitteena on ohjata, tukea ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Montessori-koulun arviointikulttuuria ohjaa positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja realistista opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että oppilaat ja huoltajat tietävät oppimisen ja arvioinnin tavoitteet sekä tavat, joilla oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan.
Montessori-koulussa noudatetaan arviointikulttuuria, jonka keskeisiä elementtejä ovat:
arvioinnin monipuolisuus,
oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa,
oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä,
oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen,
oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan,
luottamuksen vahvistaminen arvioinnin oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden kautta sekä
arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.
Montessori-koulussa toteutetaan arvioinnissa seuraavia menettelytapoja:
Jokaisen lukuvuoden alkaessa rehtori ja koulun opettajat käyvät yhdessä läpi oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytänteet sekä sen, miten käytännössä varmistetaan arvioinnin monipuolisuus ja se, että oppilas ja hänen huoltajansa saavat lukuvuoden aikana riittävästi tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.
Huoltajille kerrotaan vähintään jokaisen lukuvuoden alussa opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä.
Jokaisen oppimiskokonaisuuden alkaessa opettaja käy oppilaiden kanssa keskustelun opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja käytänteistä. Näihin palataan oppimisprosessin aikana.
Lukuvuoden päättyessä opettajat ja rehtori arvioivat yhdessä arviointiprosessin toteutumista, jonka perusteella prosessia kehitetään edelleen.
Formatiivinen arviointi
Formatiivisella arvioinnilla ohjataan oppimista. Oppilaat saavat opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa oppimista ohjaavaa palautetta. Opettajan tehtävänä on tehdä oppilaan oppimisprosessi näkyväksi ohjaamalla ja avaamalla oppimisen solmukohtia. Ohjaaminen ja kannustaminen tarkoittavat sitä, että opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimisen tavoitteet ja sekä kannustaa ja ohjaa häntä oikeaan suuntaan niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että oppilas tulee tietoiseksi omasta oppimisprosessistaan ja oppii vaikuttamaan omaan oppimiseensa.
Luokilla 1–6 toteutetaan formatiivinen arviointikeskustelu.
Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas ja opettaja. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelussa kiinnitetään huomiota oppilaan vahvuuksiin ja onnistumisiin oppijana sekä käsitellään oppimistavoitteita ja oppimisen edistymistä.
Koulun arjessa tyypillisiä arviointitapoja ovat montessoripedagogiikalle tunnusomaisen valmistellun ympäristön käyttö, opettajan antama jatkuva palaute, oppilaan suorittama itsearviointi ja oppilaiden vertaisarviointi. Arviointia toteutetaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Huoltaja pääsee viikoittain seuraamaan formatiivista arviointia sähköisen järjestelmän kautta oppimisessa edistymisen ja käyttäytymisen osalta. Arvioinnit oppilaan opintojen edistymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin opettaja tekee koulussa käytössä olevaan oppimisen etenemisen seurantaan tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään. Huoltaja voi järjestelmästä seurata oppilaan edistymistä opinnoissaan ja opettajan laatimia huomioita oppilaan oppimisesta sekä edistymisestä.
Montessoripedagogiikassa luodaan oppilaan ikää ja kehitysvaihetta vastaava oppimisympäristö, jossa käytetään montessorivälineistöä. Ympäristöä kutsutaan valmistelluksi ympäristöksi. Valmisteltu ympäristö herättää oppilaan mielenkiinnon ja käynnistää sisäisen itsekurin ja terveen itseluottamuksen kasvun. Samalla taito valita tarkoituksellisesti mielekkäitä oppimistehtäviä alkaa kehittyä. Näin alkaa montessoripedagogiikalle ominainen normalisoitumisen prosessi. Tällä tarkoitetaan normaalia, luontaista oppilaan olotilaa, joka saa kehittyä spontaanisti valmistellussa ympäristössä. Valmistellussa ympäristössä on käytössä montessoripedagogiikkaan suunnitellut oppimisvälineet, joita käyttäessään oppilas saa heti suoraa palautetta työskentelystään. Opettajan tärkeänä tehtävänä on huolehtia, että oppilas oppii käyttämään kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan suunniteltuja valmistellun ympäristön välineitä montessoripedagogiikan tarkoittamalla tavalla, saadakseen välitöntä palautetta työskentelystään ja oppimisestaan. Välineistön kanssa työskennellessään oppilas saa välittömän palautteen opettajan antaman palautteen lisäksi myös välineen kautta.
Summatiivinen arviointi
Summatiivisena arviointina kaikilla Montessori-koulussa opetettavilla vuosiluokilla 1-6 annetaan oppilaalle lukuvuositodistus.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö huoltajien kanssa
Koulussa käydään säännöllistä keskustelua arvioinnin perusteista ja arviointikäytänteistä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. On tärkeää käydä keskustelua heti lukuvuoden alussa. Koulussa varmistetaan, että oppilaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioidaan käyttämällä monipuolisia, joustavia ja tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä. Arviointimenetelmiä täydennetään tarvittaessa vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Arvioinnin on aina oltava selkeää, ymmärrettävää ja ikätasoista.
Huoltajille kerrotaan opiskelun tavoitteista sekä arvioinnin periaatteista ja käytänteistä vähintään jokaisen lukuvuoden alussa. Arviointia koskevat käytänteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan ja sen pohjalta laadittavaan, huoltajille lukuvuoden alussa lähetettävään lukuvuositiedotteeseen. Rehtori ja opettajat päättävät yhdessä lukuvuoden aikaisesta tiedottamisesta.
Oppilaan huoltajat kutsutaan vähintään kerran lukuvuodessa käytävään oppilasta koskevaan oppimiskeskusteluun. Lisäksi huoltajat saavat muuta arviointipalautetta oppilaan oppimisesta ja edistymisestä lukuvuoden aikana.
Oppilaat saavat lukuvuositodistuksen keväisin, jokaisen lukuvuoden päätteeksi. Lukuvuoden aikaiset oppimiskeskustelut, jotka käydään oppilaan ja huoltajan kanssa, toteutetaan loka-joulukuussa. Oppilas–opettaja-oppimiskeskustelut toteutetaan kevätlukukauden aikana.
Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria, sillä arviointi palvelee lapsen, opettajan ja toisten kouluasteiden lisäksi myös kotien tarvetta ymmärtää lapsen edistymistä. Tämä on erityisen tärkeää montessoripedagogiikkaa käyttävissä yksiköissä, joissa kirjojen käyttö saattaa olla perinteisestä mallista poikkeavaa, eikä kirjoja seuraamalla pysty saamaan kuvaa etenemisestä. Oppilaalla ja huoltajalla on myös lakisääteinen oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.
Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä perhetapaamisissa ja koti–koulu-illoissa. Näissä tapaamisissa huoltajien kanssa käydään läpi opetuksen tavoitteet ja menetelmät sekä arvioinnin perusta. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan oppilaalle itselleen opetuksen yhteydessä jatkuvaa palautetta.
Tietoa edistymisestä ja käytöksestä annetaan huoltajille lukukausittain henkilökohtaisesti ja viikoittain koulussa käytössä olevan sähköisen järjestelmän kautta. Huoltajien kanssa järjestetään tarpeen mukaan peruskeskustelujen lisäksi arviointi- ja seurantakeskusteluja. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta koulussa. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.
Yhteistyö vanhempien kanssa tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla vanhempainiltojen, keskustelujen ja yhteisten kokousten merkeissä. Vanhempainillat voivat olla luokkakohtaisia, rinnakkaisluokkakohtaisia tai koko koulun yhteisiä ja niitä järjestetään vähintään kerran lukuvuoden aikana. Lukuvuoden aikainen yhteistapaaminen ajoittuu lukuvuoden alkuun jolloin esitellään mm. koulun arviointikäytänteitä. Arviointikäytänteiden esittelyn yhteydessä huoltajien kanssa keskustellaan myös oppimisen, osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteista. Vastaavat tiedot annetaan oppilaalle koulutyön ohessa. Opettaja, huoltajat ja lapsi keskustelevat tavoitteista ja edistymisestä sekä koulun mahdollisuuksista tukea oppimista ja itsearviointia.
Huoltajia kannustetaan ja osallistetaan aktiiviseen kehitystyöhön koulun kanssa myös arvioinnin osalta. Huoltajien antama palaute auttaa kehittämään arviointia konkreettisempaa, lapsen kehitystä palvelevaan suuntaan.
Arvioinnista tiedottaminen
Lukuvuoden aikana annetaan huoltajille tietoa koulussa suoritettavasta arvioinnista. Huoltaja saa sähköisen järjestelmän kautta tietoa lapsen edistymisestä, oppimisesta, osaamisesta, kehityskohteista. Tämä formatiivinen arviointi perustuu jatkuvaan dialogiin koulun, lapsen ja kodin kanssa. Päivittäisten oppimistuokioiden ja tehtävien lisäksi koulun sähköiseen järjestelmään kerätään tietoa lasten toiminnasta monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Arvioinneista muodostuu lapselle oma portfolio, johon kerätään esimerkkejä lapsen koulutyön tuloksista, tuotoksista ja esityksistä. Portfolion kerättävä materiaali on huoltajan nähtävillä koko ajan.
Muutoksista arvioinnin perusteissa tiedotetaan oppilaille ja oppilaiden huoltajille. Oppilaiden huoltajia osallistetaan ja kannustetaan arvioinnin toimintamallien kehittämiseen ja heiltä kerätään palautetta oppilasarvioinnin työkaluista osana koulun arviointitoimintaa huoltajakyselyillä.
Summatiivisesta arvioinnista informoidaan huoltajia koulun vanhempainillassa, jossa esitellään lukuvuoden oppimisen ja osaamisen tavoitteita ja sisältöjä. Arvioitavat tuotokset ja niiden arviointiperusteet ilmoitetaan etukäteen. Edistymistä ja kehittymistä mittaavista testeistä ja mahdollisista kokeista ja edellä mainittujen tuloksista ilmoitetaan sähköisesti koulun järjestelmän kautta. Summatiivinen arviointi näyttäytyy kokonaisuutena kootusti lukuvuositodistuksen kautta. Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päätteeksi, sen viimeisenä koulupäivänä.
Huoltaja allekirjoittaa lukuvuositodistuksen, ja se tuodaan kouluun takaisin uuden lukuvuoden alkaessa. Mikäli opettaja ennakoi tavallista suurempia muutoksia jonkin oppiaineen arvioinnissa, otetaan huoltajaan yhteyttä etukäteen hyvissä ajoin ennen lukuvuositodistusten jakoa.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Montessori-koulussa työskentelyn arviointi on tärkeä osa arviointia. Työskentelyn arviointia tehdään havainnoimalla seuraavia asioita:
asenne työskentelyyn, motivaatio
yhteistyötaidot
yritteliäisyys, sinnikkyys
vastuullisuus
määrätietoisuus, suunnitelmallisuus, valmiiksi saattaminen
huolellisuus
aloitteellisuus, aktiivisuus
itsenäisyys, luovuus
kyky realistiseen itsearviointiin, kokemuksista oppiminen
Havaintojen ja arvioiden perusteella lasta ohjataan yksilöllisesti. Havaintoja hyödynnetään myös työskentelytapojen ja opetusmenetelmienvalinnoissa ja oppilasryhmien muodostamisella sekä toiminnan eriytetyllä ohjauksella.
Sujuva montessoripedagogiikan mukainen työskentely edellyttää oppilaalta kasvua vastuulliseksi oppijaksi. Lapsen omaan haluun ja kykyyn ottaa vastuuta oppimisesta uskotaan ja lapseen luotetaan. Itsenäisen työskentelyn opettelu alkaa vaiheittain jo leikki-iässä montessoripäiväkodissa. Lapselta ei vaadita kuitenkaan itsenäisyyttä ilman ohjausta ja auttavia malleja, vaan sitä harjoitellaan pienin askelin, edeten strukturoidusti ja loogisesti. Arviointi on osa tätä aktiivista, oppijakeskeistä mallia.
Montessoriympäristössä toimii samassa tilassa eri asioiden parissa työskentelevä oppijajoukko. Samaan aikaan oppimisympäristössä tehdään erilaisia asioita. Oppilaat työskentelevät yksin, pareittain tai pienryhmissä, liikkuvat vapaasti ja myös puhuvat opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Oppilasryhmä arvioi omaa toimintaansa ja antaa palautetta siitä, miten työskentely on onnistunut tai miten muut oppilaat on otettu huomioon työskentelyn lomassa esimerkiksi melutason hallinnassa. Palautetta ohjataan antamaan sovituilla toimintamalleilla kuten esimerkiksi hiljaisuuskellon avulla.
Eri-ikäisten lasten sosiaalinen yhteisö toimii työskentelytaitojen opettajana. Vuoroa joutuu usein odottamaan eri tilanteissa; opettajan huomion saamisessa, välineen vapautumisessa, suorituspaikan vapautumisessa, puheenvuoron saamisessa jne. Toisaalta montessoriopetus tukee sitä, että lapset myös auttavat toisiaan ja oppivat pyytämään apua toisiltaan arjen erilaisissa tilanteissa. Asiassa edenneeltä toiselta lapselta voi myös katsoa mallia, niin sisältöasioissa kuin työskentelytavoissa.
Opetuksessa tuetaan toisaalta oppilaiden itsenäisen ja toisaalta yhdessä työskentelyn taitoja antamalla asteittain vaikeutuvia tehtäviä ryhmille sekä keskustelemalla sisältöjen oppimisesta ja työskentelytaidoista. Työskentelyä koskeva monipuolinen reflektointi ja palaute arjessa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä omissa työskentelytaidoissaan.
Montessori-koulussa oppilaan työskentely on usein itsenäistä ja se edellyttää opettajalta monipuolista havainnointia ja dokumentointia. Käytännössä se perustuu opettajan päivittäisiin havaintoihin luokassa. Havainnot tallennetaan oppilaan portfolioon ja koulun sähköiseen arkistoon. Työskentely etenee loogisesti alkaen siitä, että opettaja opettaa oppilaille uuden asian ja kirjaa muistiin oppilaat, joille asia on opetettu. Sen jälkeen alkaa uuden opetetun asian harjoitteluvaihe. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja kirjaa havainnot kyseisen opetetun uuden asian kohdalle. Havaintoja lapsen työskentelystä kirjataan viikoittain koulun sähköiseen sovellukseen.
Oppilaan työskentelytaitojen harjoittelua tuetaan itsearvioinnilla ja sitä varten laaditulla lomakkeella. Itsearvioinnin osa-alueita ovat ainakin seuraavat: keskittyminen työskentelyyn, kyky itsenäiseen toimintaan, omatoimisuus, vastuunotto omasta työskentelystä sekä työn loppuun saattaminen. Itsearviointilomakkeella myös opettaja antaa palautetta oppilaan työskentelystä suhteessa oppilaan omaan arvioon.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen tavoitteet määritellään koulussa yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa huomioidaan erityisesti toisten myönteinen ja kannustava huomioon ottaminen sekä vastuulliseen elämäntapaan kasvaminen. Käyttäytymistä todistuksissa arvioivat oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Tavoitteena on, että jokaisella koulussa työskentelevällä lapsella ja aikuisella on koulussa hyvä ja turvallista olla niin henkisesti kuin fyysisesti.
Vuosiluokilla 1–3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisen arviointiasteikon mukaan ja arvio annetaan lukuvuositodistuksen liitteellä. Vuosiluokilla 4-6 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti lukuvuositodistuksessa.
Käyttäytymistä arvioidaan seuraavien osa-alueiden osalta:
Hyvät tavat; tervehtii ja käyttää sanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi
Hyvät pöytätavat
Yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja sääntöjen noudattaminen
Toisten myönteinen ja kannustava huomioon ottaminen
Ympäristöstä huolehtiminen ja vastuulliseen elämäntapaan kasvaminen.
Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan päivittäisessä koulutyössä, koulun erilaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa sekä toimimisessa ryhmän jäsenenä. Käytökseen vaikuttavia tekijöitä avataan oppilaille aktiivisesti. Hyvästä käyttäytymisestä ja onnistumisista kiitetään. Käyttäytymisen arvioinnista annetaan palautetta oppilaalle päivittäin koulutyön lomassa ja huoltajille ainakin vuosittaisten oppimissuunnitelmakeskusteluiden yhteydessä sekä lukuvuositodistuksen yhteydessä.
Opettajan observointi on tärkeä osa käyttäytymisen arviointia, mutta myös vertaispalautteen merkitys on Montessori-koulussa ja luokassa merkittävä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjalla on oppilaan tekemä itsearvioiti. Itsearviointi tehdään vähintään kahdesti lukuvuodessa lomakkeella. Myös opettaja antaa samalla lomakkeella palautetta oppilaan käyttäytymisestä lukuvuoden päättyessä.
Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin muodostamisen kriteerit (vuosiluokat 1–3)
Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti:
Oppilaan käytös on aina käyttäytymisen tavoitteiden mukaista. Oppilas edistää omalla toiminnallaan myös muiden hyvää käyttäytymistä.
Olet saavuttanut tavoitteet hyvin:
Oppilaan käytös on yleensä käyttäytymisen tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan vain yksittäisiä kertoja. Oppilas ohjautuu helposti kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
Olet saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti:
Oppilaan käytös on vaihtelevasti käyttäytymisen tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan, eikä oppilas aina ohjaudu kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
Olet saavuttanut tavoitteet heikosti:
Oppilaan käytös on harvoin käyttäytymisen tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin toimin, eikä oppilas pääsääntöisesti ohjaudu kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
Et ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti:
Oppilas ei ole saavuttanut käyttäytymisen tavoitteita. Oppilas ei ole koulun toimintamalleilla ojennettavissa ja aiheuttaa omalla toiminnallaan vaaraa kouluyhteisölle.
Käyttäytymisen arvosanan muodostamisen kriteerit (vuosiluokat 4–6)
10 (erinomainen)
Oppilaan käytös on aina tavoitteiden mukaista. Oppilas edistää omalla toiminnallaan myös muiden hyvää käyttäytymistä.
9 (kiitettävä)
Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen ei ole tarvinnut puuttua kuin satunnaisesti.
8 (hyvä)
Oppilaan käytös on yleensä tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan yksittäisiä kertoja. Oppilas ohjautuu helposti kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
7 (tyydyttävä)
Oppilaan käytös on vaihtelevasti tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan, eikä oppilas aina ohjaudu kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
6 (kohtalainen)
Oppilaan käytös on harvoin tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin toimin, eikä oppilas pääsääntöisesti ohjaudu kohti tavoitteita, kun hänen käyttäytymistään ohjataan tai siihen puututaan.
5 (välttävä)
Oppilaan käytös on hyvin harvoin tavoitteiden mukaista. Oppilaan käytökseen on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas ei ohjaudu käyttäytymisen tavoitteisiin ja tarvitsee jatkuvaa valvontaa koulupäivän aikana.
4 (hylätty)
Oppilas ei ole koulun toimintamalleilla ojennettavissa ja aiheuttaa omalla toiminnallaan vaaraa kouluyhteisölle.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Helsingin Montessori-koulussa oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokittain ja siirtyvät seuraavalle luokalle mikäli vuosiluokan oppimäärään sisältyvät oppiaineet on suoritettu hyväksytysti tai muutoin opetussuunnitelman perusteissa määritellyllä tavalla. Eteneminen opinnoissa tapahtuu vuosiluokittain vaikka opetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena.
Oppilaan opintojen edistymistä ja mahdollista tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Lukuvuoden tavoitteista suoriutumista arvioidaan arviointikeskustelussa. Mikäli on riski, että oppilas saa hylätyn arvosanan, tulee asiasta keskustella viipymättä oppilaan kanssa ja olla yhteydessä huoltajiin keskustelua ja toimenpiteiden sopimista varten.
Seuraavalle vuosiluokalle siirtämisestä ja luokalle jättämisestä päätettäessä otetaan huomioon lapsen etu. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle järjestetään hänelle soveltuva näyttömahdollisuus, joka voi sisältää erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttöjä. Näytöistä sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa. Erilliset näytöt järjestetään pääsääntöisesti hyvissä ajoin ennen kevätlukukauden päättymistä, mutta oppilaan edun niin vaatiessa, näyttö voidaan järjestää vielä lukuvuoden koulutyön päättymisen jälkeen.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Valinnaiset aineet tukevat opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Oppilaille tarjotaan valittavakasi heitä kiinnostavia valinnaisia kokonaisuuksia. Tarjottavat valinnaisaineet ovat aihetta syventäviä ja laajentavia kokonaisuuksia. Opettaja eriyttää tarvittaessa sisältöjä ja tavoitteita oppilaan tarpeet huomioiden oppimistavoitteiden toteutumisen saavuttamiseksi.
Taide- ja taitoaineen valinnaistunnit alkavat 3. vuosiluokalta. Vuosiluokilla 3–6 on taide- ja taitoaineiden tunteja käytössä yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Taito- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sijoittuminen vuosiluokille ja oppiaineille on kuvattu opetussuunnitelman luvussa 1.4.1 Tuntijako.
Valinnaisaineiden opetus alkaa 4. vuosiluokalta. Vuosiluokilla 4–6 tarjottavat valinnaisaineet ovat oppimäärältään yhden vuosiviikkotunnin laajuisia, mistä syystä ne arvioidaan sanallisesti hyväksytty -merkinnällä. Montessori-koulun valinnaisaineiden sisällöt ja teemat on johdettu kaikille yhteisistä oppiaineista.
Perusopetuksen päättöarviointi
Helsingin Montessori-koulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1-6, jolloin lukuvuoden päätteeksi annetaan oppilaalle lukuvuositodistus. Koulun oppilaat siirtyvät jatkamaan perusopetuksen suorittamista yleisimmin asuinkuntansa peruskouluun. Perusopetuksen päättöarviointie ei edellisen johdosta ole kirjoitettu tähän opetussuunnitelmaan.
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Mikäli on syytä epäillä, että oppilaan opintosuoritus hylättäisiin poissaolojen vuoksi, asiaan puututaan mahdollisimman varhain. Poissaolojen ilmennyttyä toimitaan poissaolojen seurantaan liittyvän ohjeen mukaisesti. Oppilaalle on tarjottava soveltuvia tukitoimia ja näyttömahdollisuuksia oppimäärän suorittamiseen sekä hyväksytyn näytön antamiseen. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa hyväksytyt tiedot ja taidot erillisessä kokeessa tai muulla näytöllä, jolla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Näytöt oppilaan osaamisesta suunnitellaan osana oppilaalle laadittavaa oppimissuunnitelmaa.
Erityisestä syystä oppilaalle voidaan myöntää lupa väliaikaiseen poissaoloon huoltajan hakemuksesta. Jos oppilaalle on myönnetty tilapäinen vapautus opetukseen osallistumisesta, koulun tehtävä on valvoa, ettei oppilas jää jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä luvallisen poissaolon aikana. Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma väliaikaisen poissaolon ajaksi. Oppimisen summatiivisen arvioinnin tulee perustua tavoitteiden saavuttamisesta osoitettuun monipuoliseen näyttöön myös luvallisesti poissa olevan oppilaan kohdalla.
Mikäli osaamisen näyttöihin tarvitaan täydennyksiä sairastumisen tai poissaolon vuoksi, mahdollisuudet lisänäyttöjen antamiseen tarjotaan ennen summatiivisen arvioinnin tekemistä. Lukuvuosiarvioinnin hyväksyttyjä arvosanoja ei voi jälkikäteen korottaa.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Helsingin Montessori-koulussa on käytössä seuraavat todistukset:
lukuvuositodistus ja
erotodistus.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-3. Montessori-koulussa on käytössä arviointiasteikko, jota käytetään kaikkien sanallisesti arvioitavien oppiaineiden arvioinnissa. Sanallista arviointiasteikkoa käytetään myös käyttäytymisen arvioinnissa vuosiluokilla 1-3. Vuosiluokilla 4-6 annetaan numeroarviointi. Oppilaan tulee saada riittävä ja realistinen tieto osaamisestaan kaikilla vuosiluokilla riippumatta siitä, annetaanko arviointi sanallisesti vai numeerisesti.
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Helsingin Montessori-koulussa, joka antaa perusopetusta vuosiluokille 1-6, ei anneta välitodistuksia.
Erotodistus
Montessori-koulun oppilaalle annetaan erotodistus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksen mukaisesti. Erotodistus annetaan sitä varten laaditulla lomakkeella, joka on opetussuunnitelman liitteenä.
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Montessori-koulussa erityisen tutkinnon suoritusmahdollisuus ja siitä annettavat todistukset koskevat lähinnä kotiopetuksessa olevia, koulussa aiemmin opetuksessa olleita, vuosiluokkien 1–6 oppivelvollisia oppilaita.
Kotiopetuksessa olevat lapset, joiden oppivelvollisuuden edistymisestä heidän huoltajansa vastaavat, voivat suorittaa erityisessä tutkinnossa perusopetuksen oppiaineiden oppimääriä osittain, mikäli oppivelvollisen edistymistä valvotaan Helsingin Montessori-koulussa. Kotiopetuksessa olevalla oppilaalla on siis mahdollisuus saada todistus perusopetuksen osittain suoritetusta oppimäärästä. Erityisen tutkinnon suorittamismahdollisuus on kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella ja siitä sovitaan suoraan Montessori-koulun rehtorin ja oppivelvollisen edistymistä valvovan opettajan kanssa. Painavista syistä tutkinto voidaan järjestää myös muuna ajankohtana.
Oppilaan huoltaja sopii etukäteen koulun kanssa, millaisiin näyttöihin oppilaan arviointi perustuu. Näyttöjä voi olla kokeiden lisäksi erilaiset tuotokset, kuten tutkielmat, videot, oppimispäiväkirjat, portfolio jne. Opettaja voi tutkintotilanteessa käydä arvioivaa keskustelua oppilaan tuotoksista ja näin varmistaa oppilaan osaamisen.
Erityisen tutkinnon suorittamisesta sovitaan tarkemmin tapauskohtaisesti.